Kun Metsähallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat vuonna 2024 kartoittivat luonnonsuojelualueiden eliölajeja nisäkkäistä raakkuihin ja kovakuoriaisiin, monista kohteista löytyi uusia lajeja.
11.2.2025 Metsähallituksen Luontopalvelujen erityisvastuulajeja ovat saimaannorppa, naali, maakotka, tunturihaukka ja muuttohaukka. Lisäksi organisaatiolla on tärkeä rooli myös muun muassa kiljuhanhen ja raakun sekä tuhansien tuntemattomampien lajien suojelussa.
Luontopalvelujen tutkijoiden vuoden 2024 suuriin onnistumisiin kuuluu esimerkiksi se, että apua kaivannut saimaannorppa kyettiin ensimmäisen kerran kuntouttamaan ja vapauttamaan takaisin luontoon.
Naalin viimevuotinen pesintätulos oli vuotta 2024 huonompi, mutta jälkikasvua löytyi sentään kolmelta pesäpaikalta. Koko Fennoskandiassa kasvoi kaikkiaan 139 naalipentuetta, mikä on merkittävä määrä.
Tunturihaukka teki historiaa
Yksi suomalainen tunturihaukka teki viime vuonna historiallisen teon, sillä se onnistui ensimmäistä kertaa maailmassa pesimään sille rakennetussa pesäpöntössä.
Maakotkan pesintätulos oli kahden hyvän vuoden jälkeen keskinkertainen, mutta toisaalta merikotkalla se oli viimevuotisen huonomman vuoden jälkeen taas hyvä. Muuttohaukan pesintätulos oli valitettavasti 2000-luvun toiseksi heikoin.
Kiljuhanhia laskettiin kevätmuuton aikaan Siikajoen levähdysalueelta yhteensä 137, suurin määrä 40 vuoden tarkkailuhistorian aikana.
Raakkuja myös pelastettiin
Moni muistaa vuodelta 2024 ensimmäisenä jokihelmisimpukat eli raakut, joita murskautui Hukkajoella metsäkoneen alle. Raakkuja onnistuttiin kuitenkin pelastamaan noin 5 500.
Kovakuoriaisista tutkijoita ilahdutti esimerkiksi punahärö, jota havaittiin esiintyvän laajemmalla alueella kuin tähän asti on oletettu.
Perhosista löytyi vahva esiintymä rusojaloyökkösiä Tohmajärveltä. Kauniiden harjusinisiipien yksilömäärä oli suunnilleen sama kuin useimpina muinakin seurantavuosina.
Salaperäisiä sammalia
Kuusiston linnanraunioista löytyi erittäin uhanalaista nallikkasammalta ja Pohjois-Savon Rautavaarasta mysteeristä rutakaulasammalta.
Erittäin uhanalaisesta piirtosammalesta havaittiin uusi esiintymä Kittilän Taljavaarasta, ja Käsivarressa tavattiin samoin erittäin uhanalainen tunturitöppösammal.
Putkilokasveista löydettiin useita uusia esiintymiä, muun muassa lettorikkoja ja tundrasaroja.
Kemijoen suistosta löydettiin uusia paunikkopopulaatioita.
Kymenlaakson Sippolasta tavattiin erittäin uhanalainen röyhelökääpä, joka on vähitellen levinnyt eteläiseen Suomeen. Oulangan kansallispuistosta havaittiin kanadankääpää, jota siellä ei ole aiemmin tavattu.
Tutkijoitakin hengästyttää
”Vuodessa kertyneiden lajihavaintojen määrä on hengästyttävä”, kiteyttää luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen Luontopalveluista.
Hänen mukaansa suojelualueidenkin lajistosta tunnetaan vasta ainoastaan murto-osa.
“Tätä havainnollistaa Sallan kansallispuistossa järjestetty Bioblitz-tapahtuma, jossa lajiasiantuntijat löysivät yhden vuorokauden aikana yli 600 lajia, joista ei ollut kirjattuna aikaisempia havaintoja puiston alueelta.”
Lajien suojelusta saa lisää tietoa täältä.