Parastasuomessa.fi
    Juuri nyt
    • Turun ruokaviikoilla jännitetään Michelin-tähtiä
    • Käden taidot ovat Suomessa kunniassaan – tapahtumia riittää koko vuodeksi
    • Puikot kilkkaavat Vaasassa – käsityötapahtuma inspiroi neulojia ympäri Pohjanmaan
    • Virpi Raipala-Cormier tuntee yrttien maailman
    • Suomalainen sauna sai raamit
    • Matkailulehdessä 2/23
    • Koe kotimaan hulppeita hiekkarantoja
    • Kätkettyjä museohelmiä pitkin poikin Suomea
    Parastasuomessa.fiParastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Tilaa lehti Mainostajalle
    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
      1. Parasta juuri nyt
      2. Ruoka & juoma
      3. Majoitus
      4. Matkustaminen
      5. Kulttuuri
      6. Kestävä matkailu
      7. Parasta mainostajiltamme
      8. Näytä kaikki

      Koe kotimaan hulppeita hiekkarantoja

      Ikuista kesän upeimmat luontokuvat kamerapuhelimella

      Kanootti kuljettaa halki tuhansien järvien maan

      Viehättävä Verla avaa taas ovensa – maailmanperintökohde kertoo puunjalostuksen historiasta

      Turun ruokaviikoilla jännitetään Michelin-tähtiä

      Vesistöjen ympäröimä Savonlinna on kiinnostava olutkaupunki

      Saimaa on vuoden 2024 European Region of Gastronomy

      Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2023 -äänestys on käynnissä

      Lähilomailu ja Staycation on uusi tapa panostaa omaan hyvinvointiin

      Hostellireissutarina Sodankylän Visatuvalta toi Sirkku Tuomistolle voiton Vuoden Hostellireissaajaksi 2023

      Savonlinnan Seurahuone sai kestävän matkailun merkin

      Vuoden parhaana hostellina palkittiin savonlinnalainen Kartanohostel AnnaCatharina

      Oma peitto ja tutut lelut voivat rauhoittaa lemmikkiä matkoilla

      Junalla voi puksuttaa vastuullisten yritysten mukaan nimettyjä reittejä 

      Pääkaupunkiseudulta mökille junalla tai bussilla – Etelä-Savossa selvitettiin kestävän kulkemisen malleja

      Maantielauttojen ja yhteysalusten aikataulut löytyvät nyt uudesta verkko-osoitteesta

      Käden taidot ovat Suomessa kunniassaan – tapahtumia riittää koko vuodeksi

      Puikot kilkkaavat Vaasassa – käsityötapahtuma inspiroi neulojia ympäri Pohjanmaan

      Suomalainen sauna sai raamit

      Upea ukrainalainen kirjontataide esittäytyy Kansallismuseossa

      Viehättävä Verla avaa taas ovensa – maailmanperintökohde kertoo puunjalostuksen historiasta

      Sisävesiristeilijöillä kehitetään kestäviä kulutuskäytäntöjä

      Junalla voi puksuttaa vastuullisten yritysten mukaan nimettyjä reittejä 

      Ilmastohyppy on vienyt Lahden pitkälle

      Turun ruokaviikoilla jännitetään Michelin-tähtiä

      Käden taidot ovat Suomessa kunniassaan – tapahtumia riittää koko vuodeksi

      Puikot kilkkaavat Vaasassa – käsityötapahtuma inspiroi neulojia ympäri Pohjanmaan

      Virpi Raipala-Cormier tuntee yrttien maailman

      Turun ruokaviikoilla jännitetään Michelin-tähtiä

      Käden taidot ovat Suomessa kunniassaan – tapahtumia riittää koko vuodeksi

      Puikot kilkkaavat Vaasassa – käsityötapahtuma inspiroi neulojia ympäri Pohjanmaan

      Virpi Raipala-Cormier tuntee yrttien maailman

    • #suomiparhautta
      • Maisemissa
      • Lukijoiden parhaat
    • Ihmiset
    • Kilpailut
      • Visailut
      • Paras juttu -äänestys
    • Yhteystiedot
    Parastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Tilaa lehti Mainostajalle
    Etusivu » Uutiset » Pääsiäisenä kukkokin munii
    KEVÄT

    Pääsiäisenä kukkokin munii

    Munia, mämmiä ja virpomavitsoja. Ainakin ne kuuluvat monen suomalaisen pääsiäisenviettoon. Kuva: Visit Finland
    Jaa
    Facebook Twitter LinkedIn Email
    Pääsiäisen ajankohta vaihtelee. Vuonna 2023 juhlaa vietetään 6.–10. huhtikuuta. Mutta mistä pääsiäinen on tehty? Monenlaisista perinteistä, joista joillakin on yllättävät juuret.

    Teksti: Päivi Ikonen

    Tiedätkö, miksi pääsiäinen on nimeltään juuri pääsiäinen? Koska silloin päästään pitkästä paastonajasta ja voidaan taas kattaa pöytä koreaksi.

    Näin järkeili omaperäisen termin keksinyt kirjakielemme isä Mikael Agricola (1550–1557), joka ei tyytynyt kopioimaan muiden kielten vastineita vaan mieluiten rakensi sanat itse.

    Pääsiäinen on kristillisen maailman keskeinen pyhäpäivä, jota vietetään samoihin aikoihin ikivanhojen pakanallisten kevätrituaalien ja kolmen vuosituhannen takaa periytyvän juutalaisen pesah-juhlan kanssa.

    Heprean pesahista juontuvat vaikkapa ruotsin påsk, ranskan Pâques ja venäjän pasha.

    Anglosaksit ja germaanit puolestaan päätyivät juhlaa nimetessään kunnioittamaan muinaista kevään jumalatarta Eostrea, jota kutsuttiin myös Ostaraksi. Englanniksi pääsiäinen on siis Easter ja saksaksi Ostern.

    Perinteistä persialaista mämmiä

    Pääsiäisellä on suomessa ihka oma nimensä, mutta Agricolaan pääsiäisomaperäisyytemme käytännössä myös päättyy. Pöydät esimerkiksi notkuvat samantapaisia herkkuja kaikkialla, missä juhlaa vietetään.

    Erityisen tärkeää syötävää ovat kauniisti koristellut kananmunat. Agraari-Suomessa munia kertyi talojen ruokavarastoihin paastoviikkojen mittaan luonnostaan, mutta Keski-Euroopassa niitä muni myös Eostre-jumalatar, joka tehtäväänsä varten laskeutui maan päälle jäniksen hahmossa.

    Lue vinkkimme: Pääsiäinen voi olla harras tai hauska – tekemistä on tarjolla joka makuun

    Jumalattaren perintö selittää sen, miksi erityisesti suklaisia pääsiäismunia tuottavat nykyäänkin kanojen sijaan puput. Koska pääsiäinen on ihmeiden aikaa, makeita yllätyksiä munivat usein myös kukot.

    Kuinka monta rovetta sinun pääsiäispöydässäsi tyhjenee? Koko Suomessa mämmiä kuluu yli kaksi miljoonaa kiloa. Kuva: Visit Finland.
    Kaiken keskipiste on monen muunkin kuin mestarihiihtäjä Miedon mielestä kuitenkin mämmi.

     

    Mehevää, ruismaltaista ja -jauhoista syntyvää imellettyä puuroa on paistettu meillä pääsiäiseksi jo satoja vuosia.

    Mustanpuhuvan perinneruoan juuret johtavat silti vielä paljon kauemmas, muinaiseen Persiaan, jossa sama eine tunnettiin nimellä sämänu.

    Pajunkissat korvasivat palmut

    Entä miksi näinä aikoina ulkosalla liikkuvat lapset kantavat usein mukanaan pajunoksia? Siksi, että palmut eivät Suomessa ainakaan vielä kasva.

    Kuten palmusunnuntain nimi vihjaa, kasvi oli merkittävässä asemassa, kun Jeesus Raamatun mukaan kaksituhatta vuotta sitten ratsasti Jerusalemiin. Messiaan saapumista kunnioitettiin tuolloin levittämällä hänen eteensä palmun lehviä.

    Ortodoksinen fresko kuvaa Jeesuksen saapumista Jerusalemiin. Yksi lapsi palmunoksineen on jo valmiina tervehtimään Messiasta, toinen kerää vielä lehtiä palmun latvassa. Kuva: Wikimedia Commons.

    Itäsuomalaisesta perinteestä kumpuavat virpomavitsat pajunkissoineen jatkavat ikimuistoisen kunnianosoituksen traditiota ja toimivat myös hyvän vuodentulon toivotuksena.

    Rationaalinen suomalaisnuoriso ei kuitenkaan ole aivan yhtä pyyteetöntä väkeä kuin jerusalemilaiset palmunlehtineen, vaan odotusarvona on, että virvotulta saa jotakin vitsan vastineeksi.

    ”Munanen kanasestais, voilusikka lehmästäis, kaakkunen taikinastais, kopeekka kukkarostais, varsa hevosestais”, ehdottaa vaihtoehtoja Karjalan kannakselta peräisin oleva suorasukainen virpomaloitsu.

    Kuinka trulli kesyyntyi

    Läntisessä Suomessa eivät pääsiäisenä kierrelleet hyväntahtoiset tervehtijät vaan noidiksi pukeutuneet, pieniä kolttosia tehneet trullit.

    Trullit kantavat kansanperinnettä ajoilta, jolloin usko noituuteen oli voimissaan. Noitien hyökkäystä karjan kimppuun pidettiin erityisen todennäköisenä pitkänperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä vaarallisena aikana, jolloin Kristus ei vielä ollut noussut ylös.

    Itäinen ja läntinen traditio yhdistyivät – ilmeisesti päiväkotien aloitteesta – muutama vuosikymmen sitten. Aiemmin omissa vaatteissaan kulkeneet kiltit virpojat naamioituivat noidiksi, ja ilkeät trullit puolestaan kesyyntyivät, jättivät keppostelun sikseen ja ottivat hekin vitsan kauniiseen käteen.

    Koko maan aikuisten on siksi syytä tarkistaa karkkikaappinsa tilanne ennen palmusunnuntaita 2. huhtikuuta, jolloin ensimmäiset virpojat aloittavat urakkansa. Pohjanmaalla he saattavat tehdä kierroksensa myös lankalauantaina 8. huhtikuuta.

    Virpovien pikkunoitien työvuoro alkamassa. Muistathan varata koreihin täytettä! Kuva: Adobe Stock.
    juhlaperinteet kevät pääsiäinen pääsiäisruoat virpominen
    Jaa Facebook Twitter LinkedIn Email

    Artikkeliin liittyviä aiheita

    Ooppera ja baletti puksuttavat laulamaan ja tanssimaan maakuntiin

    Kevään näyttelyt hehkuvat huikeita värejä ja hurmaavia ideoita – poimi oma suosikkisi

    Turun linnan kevätkierroksilla pääsee kuuden kiehtovan Katariinan jalanjäljille

    Uusimmat artikkelit

    Turun ruokaviikoilla jännitetään Michelin-tähtiä

    Käden taidot ovat Suomessa kunniassaan – tapahtumia riittää koko vuodeksi

    Puikot kilkkaavat Vaasassa – käsityötapahtuma inspiroi neulojia ympäri Pohjanmaan

    Virpi Raipala-Cormier tuntee yrttien maailman

    Avainsanat
    Ahvenanmaa Espoo Helsinki historia hotelli hotellit Inari junamatkat Jyväskylä kansallispuistot Kemi kestävä matkailu kotimaanmatkailu Kuusamo käsityöt Lahti Lappi lentoliikenne luonto maastopyöräily melonta museo museot Naantali näyttely näyttelyt ravintola ravintolat retkeily risteilyt saaristo Saimaa Seurasaari sisävesiristeilyt Sodankylä taide Tampere teatteri toimitukselta Turku ulkoilu Vaasa vapaa-ajanmatkustus veneily vesiliikenne
    Yhteydet
    Yhteydet

    MATKAILULEHTI
    toimitus(a)matkailulehti.fi

    TOIMITUS
    Päätoimittaja Tanja Eranto
    tanja.eranto(a)matkailulehti.fi

    PUH: 050 356 3872

    MEDIAMYYNTI
    Raija Kivinen, Markkinointituuli Tmi
    raija.kivinen(a)matkailulehti.fi
    PUH: 040 824 3820

    Mediatiedot

    TILAAJAPALVELU
    tilaukset@matkailulehti.fi

    Tilaa lehti

    Tietosuoja- ja rekisteriseloste

    Lehden tilausehdot

    KEMPULSSI OY
    KEMPULSSI OY

    Kempulssi on Matkailulehden kustantaja ja julkaisija vuodesta 2023 lähtien.

    Laadukkaisiin erikoismedioihin keskittyneen yhtiön muut julkaisut ovat

    Uusiouutiset
    Työ Terveys Turvallisuus
    Tunne & Mieli
    Kemiamedia

    Myös sisarlehdet ovat myös sitoutuneet vastuullisuuteen.
    vastuullistajournalismia.fi

    Suomen Matkailijayhdistys
    Suomen Matkailijayhdistys

    Tervehdys Suomen Matkailijayhdistys SMY:ltä!

    Matkailu on mukavaa ja sen kehittäminen vielä mukavampaa. Matkailuyhdistyksiä on perustettu jo 1800-luvulta lähtien, ja ne ovat edelleen kotiseutuaan rakastavien kansalaisten ja aktiivisten yritysten yhdistyksiä. Matkailuyhdistyksiä on ympäri Suomen noin 80.

    Liity mukaan edistämään ja kehittämään kotimaanmatkailua! Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. SMY:n jäsenetuna saat uudistuneen Matkailulehden.

    www.matkailijayhdistys.fi

    • Etusivu
    • Uutiset
    • Parasta juuri nyt
    • Kulttuuri
    • #suomiparhautta
    • Ihmiset
    • Kilpailut
    © 2023 ThemeSphere. Designed by ThemeSphere.

    Kirjoita hakusana ja paina Enter, keskeytä Esc-painikkeella