Remontin takia suljettu Suomen kansallismuseo käyttää tauon hyväkseen ja lähtee kyläilemään museoihin eri puolille maata.
14.8.2024 Viikonlopun mittaisten vierailujen aikana moni pääsee näkemään omassa lähimuseossaan läpileikkauksen kansalliskokoelmiemme rakastetuimmista klassikoista.
Syksyn 2024 ensimmäinen pysähdyspaikka on Lappeenrannan taidemuseo 31.8.–1.9.
Lappeenrannan lisäksi Kansallismuseo tekee tänä vuonna visiitin Raahen museon Soveliuksen talossa 26.–27. lokakuuta ja Loimaalle Suomen maatalousmuseo Sarkaan 23.–24. marraskuuta.
Vuonna 2025 vierailut suuntautuvat Seinäjoelle Etelä-Pohjanmaan museoon 22.–23. maaliskuuta ja Joensuuhun Pohjois-Karjalan museon uusiin tiloihin entiseen kaupungintaloon 11.–12. lokakuuta.
Näyttelyesineitä saattavat Kansallismuseon asiantuntijat, tutkija ja konservaattori, joiden kanssa on tilaisuus myös jutella.
Mukana rakastetuimmat esineet
Sisäänpääsy Kansallismuseon vierailunäyttelyihin on aina ilmainen.
“Haluamme, että mahdollisimman moni voi tutustua kansalliskokoelmiemme huippuesineisiin ja kokea palan Kansallismuseota”, sanoo museon yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell.
Kansallismuseo aloitti kyläilyt viime keväänä Tornionlaakson museosta, jossa vieraili kahdessa päivässä ennätykselliset 2 400 kävijää.
“Mukanamme ovat ne esineet, joiden edessä kävijät Kansallismuseossa pysähtyvät yhä uudelleen ja jotka herättävät suuriakin tunteita”, Forssell sanoo.
Reissuun pakattavat esineet voivat myös vaihdella hieman museoiden toiveiden mukaan.
Kansallista kulttuuriperintöä kivikaudelta nykypäivään
Syksyn ensimmäiseen kohteeseen Lappeenrantaan lähtee Kansallismuseosta seitsemän klassikon asemaan noussutta aarretta. Yksi niistä on nuorakeramiikan aikakaudelta (2800–1700 eaa.) peräisin oleva Säkkijärven hirvenpää.
Veistos on todennäköisesti ollut seremoniaesine, hirviklaanin tunnusmerkki tai päällikön statusmerkki. Museoviraston arkeologisiin kokoelmiin kuuluva hirvenpää on tehty metatuffiitista, vulkaanisesta kivilajista, jota esiintyy Äänisjärven luoteisrannalla.
Kiertueen esineistöön kuuluu myös taiteilija Edvard ”Eetu” Iston kuuluisa maalaus Hyökkäys. Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee teoksessa Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan.
Keisari Nikolai II antoi Hyökkäyksen valmistumisvuonna 1899 helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Iston työ nousi pian sen jälkeen Suomen tunnetuimmaksi poliittiseksi maalaukseksi.
Kuusen juurakosta tehty Ruskon kousa on puolestaan vuodelta 1542 säilynyt harvinaisuus. Koristeelliset kousat olivat 1800-luvulla käytössä juhlamaljoina, mutta 1500-luvulla niitä oli vain aatelisissa ja kuninkaallisissa linnoissa.
Halikon hopea-aarteesta Nato-kynään
Näyttelykokonaisuuteen kuuluu myös levottomalta 1100-luvulta peräisin oleva Halikon aarre, joka käsittää useita hopeaesineitä. Ajan taidekäsityön mestariteokseksi kutsuttu arvokas koru koostuu kullatusta krusifiksista sekä hopeisesta ristiriipuksesta ja helminauhasta.
Saviruukun, jossa aarteet olivat, löysi torppari Karl Ollikkala Halikon kartanon mailta vuonna 1887.
Kansallismuseon vierailunäyttelyihin tutustuvalle on tarjolla myös lähihistoriaa, sillä kiertueelle lähtevät myös Ateljer Faunin valmistamat alkuperäiset Muumihahmot 1950-luvun lopulta ja presidentti Urho Kaleva Kekkosen 1970-luvun silmälasit.
Uusinta aikaa edustaa Nato-kynä, jolla ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen 24. helmikuuta 2022.
Päivi Ikonen