Parastasuomessa.fi
    Juuri nyt
    • Lähilomailu ja Staycation on uusi tapa panostaa omaan hyvinvointiin
    • Mytologiaa Malvassa – muotoilija Klaus Haapaniemen Vaeltajat yhdistää taidokkaan käsityön ja aineettoman mediataiteen
    • Matkailulehdessä 1/23
    • Lappilainen on vasiten visu eikä lotraa tai tuhlaa
    • Tähtäimessä talitintti: huippukuvaajan vinkit kuvaamiseen puhelinkameralla
    • Komea Käsivarsi voi haastaa kokeneenkin – viisas talvivaeltaja valmistautuu kunnolla
    • Kierrän ympäri Suomen maan
    • Puijo ponnisti ympärivuotiseksi elämysten tarjoajaksi
    Parastasuomessa.fiParastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Tilaa lehti Mainostajalle
    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
      1. Parasta juuri nyt
      2. Ruoka & juoma
      3. Majoitus
      4. Matkustaminen
      5. Kulttuuri
      6. Kestävä matkailu
      7. Parasta mainostajiltamme
      8. Näytä kaikki

      Lappilainen on vasiten visu eikä lotraa tai tuhlaa

      Tähtäimessä talitintti: huippukuvaajan vinkit kuvaamiseen puhelinkameralla

      Puijo ponnisti ympärivuotiseksi elämysten tarjoajaksi

      Ympäristötaide houkuttelee luontoon

      Lähilomailu ja Staycation on uusi tapa panostaa omaan hyvinvointiin

      Vesistöjen ympäröimä Savonlinna on kiinnostava olutkaupunki

      Saimaa on vuoden 2024 European Region of Gastronomy

      Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2023 -äänestys on käynnissä

      Lähilomailu ja Staycation on uusi tapa panostaa omaan hyvinvointiin

      Hostellireissutarina Sodankylän Visatuvalta toi Sirkku Tuomistolle voiton Vuoden Hostellireissaajaksi 2023

      Savonlinnan Seurahuone sai kestävän matkailun merkin

      Vuoden parhaana hostellina palkittiin savonlinnalainen Kartanohostel AnnaCatharina

      Maantielauttojen ja yhteysalusten aikataulut löytyvät nyt uudesta verkko-osoitteesta

      Pohjolan rengastie vie Oulun seudun kauneimpiin maisemiin

      Joulukuussa ilmaliikenne oli vilkasta etenkin Lapin lentoasemilla

      Viking Grace juhlii pyöreitä – kymmenen vuotta ilmastoviisaita risteilyjä

      Mytologiaa Malvassa – muotoilija Klaus Haapaniemen Vaeltajat yhdistää taidokkaan käsityön ja aineettoman mediataiteen

      Lavatanssit ja iltasatu kuuluvat jo Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

      Taikahuilun sävelet lumosivat Oulussa – uudelleen estradille tammikuussa 2024

      Rovasti aikaansa edellä – Aspegrenin puutarha ja Rosenlundin pappila ovat Pietarsaaren keidas

      Lappilainen on vasiten visu eikä lotraa tai tuhlaa

      Koli on Pohjoismaiden paras ulkoilualue – neljän vuodenajan vastuullista luontomatkailua

      Saimaannorpalle kolattiin 250 apukinosta – nyt on pesimärauhan aika

      Savonlinnan Seurahuone sai kestävän matkailun merkin

      Lähilomailu ja Staycation on uusi tapa panostaa omaan hyvinvointiin

      Mytologiaa Malvassa – muotoilija Klaus Haapaniemen Vaeltajat yhdistää taidokkaan käsityön ja aineettoman mediataiteen

      Matkailulehdessä 1/23

      Lappilainen on vasiten visu eikä lotraa tai tuhlaa

      Lähilomailu ja Staycation on uusi tapa panostaa omaan hyvinvointiin

      Mytologiaa Malvassa – muotoilija Klaus Haapaniemen Vaeltajat yhdistää taidokkaan käsityön ja aineettoman mediataiteen

      Matkailulehdessä 1/23

      Lappilainen on vasiten visu eikä lotraa tai tuhlaa

    • #suomiparhautta
      • Maisemissa
      • Lukijoiden parhaat
    • Ihmiset
    • Kilpailut
      • Visailut
      • Paras juttu -äänestys
    • Yhteystiedot
    Parastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Tilaa lehti Mainostajalle
    Etusivu » Uutiset » Kaisaniemi palaa kukoistukseensa – Cajsan Helmestä tulee puiston uusi helmi
    Kulttuuri

    Kaisaniemi palaa kukoistukseensa – Cajsan Helmestä tulee puiston uusi helmi

    Tyytyväinen herraseurue vuodelta 1929 on tyhjentänyt tarjoiluvadin poikineen. Kuva Olof Sundström/Helsingin kaupunginmuseo
    Jaa
    Facebook Twitter LinkedIn Email
    Perinteikäs ravintola Kaisaniemessä Helsingissä saa restauroinnin myötä uuden elämän ja avautuu remontin jälkeen nimellä Cajsan Helmi. Kulttuurihistoriallisen aarteen kerrostumista on töiden edetessä paljastunut paljon kiinnostavaa tietoa menneisyydestä.

    Teksti: Arja-Leena Paavola

    ”Puurakennukset kestävät ihmeellisiä juttuja, mutta nyt on kyllä saavutettu ääripiste.”

    Näin huoahtaa rakennuskonservaattori Pentti Pietarila, joka on mukana palauttamassa helsinkiläistä ravintola Kaisaniemeä entiseen loistoonsa.

    ”Olemme olleet hieman kauhuissamme, kun huomasimme, että joissakin kohdissa lähinnä nurkat kannattelevat rakennetta.”

    Ongelmia ei konservaattorin mukaan voi enää vain peittää levytyksellä, kuten joskus aiemmin on tehty.

    Vuonna 1839 toimintansa aloittanut Kaisaniemi on Suomen vanhimpia ravintolarakennuksia. Cajsa Wahllundin (1771–1843) perustaman legendaarisen ravitsemusliikkeen tiloissa ovat vuosien varrella kokoontuneet niin kaupungin herrasväki, tunnetut kulttuuripersoonat ja huippupoliitikot kuin ylioppilaat ja myöhemmän ajan radikaali nuoriso.

    Pentti Pietarilan mukaan on vaikea kuvitella, millainen tila on ollut Cajsa Wahllundin aikana. Säilyneistä koristeluista voi kuitenkin aistia ravintolan hienostuneen charmin.

    Vanhat valokuvat kertovat, että Kaisaniemessä on 1800-luvulla ollut muun muassa muodikkaita itämaisia saleja. Myöhemmin mukaan on tullut jugendin piirteitä ja sen jälkeen jazz-aikakauden tyyliä. Sisustukset ovat vaihtuneet aina uusien trendien mukaan.

    Ravintolan rakennukset ja niitä ympäröivä puisto ovat muodostaneet kaikkien kaupunkilaisen yhteisen virkistäytymiskeskuksen.

     

    Rakennuksen sisällä kasvaa puu

    Kaisaniemen ikääntynyt rakennus on kokenut kolme merkittävää laajennusta. Vuosien myötä sen kantava runko on vaurioitunut pahasti.

    ”Laajennusosat on alkujaan rakennettu hyvin kevyesti ja osittain kesätoimintaa varten. Ne on vasta myöhemmin muutettu lämmitettäviksi”, Pietarila kertoo.

    Vuonna 1929 pystytetyn rotundan ja 1946 laajennetun ulkoterassin alapohja oli lahonnut läpeensä. Myös rossipohja oli pudonnut kokonaan.

    Vaurioiden syynä on puutteellinen ilmanvaihto.

    ”Lahoa on esiintynyt laajasti, mutta ravintola on pyritty pitämään käytössä erilaisilla pikakorjauksilla.”

    Lyhytnäköiset hätäkorjaukset eivät enää kanna. Nyt mennään ongelmien juurille ja uusitaan laajalti muun muassa lattiat. Ravintolarakennus oli aiemmin Helsingin kaupungin omistuksessa, eikä sen lukuisia muutosvaiheita ole dokumentoitu. Alkuperäistä pohjapiirrosta on hankala hahmottaa.

    Kun ravintolan toimintaidea on vuosien varrella muuttunut, hirsirakennuksen saleja on yhdistetty sahaamalla paloja seinistä pois ja avattu näin uusia kulkuväyliä. Ikkuna-aukkoja on suljettu, seiniä peitetty lastulevyillä.

    Erikoinen yksityiskohta on osittain rakennuksen sisällä kasvava vanha puu. Remontin yhteydessä rotundan uloin kehä puretaan, jolloin puu pääsee hengittämään enemmän ulkoilmaa.

    Upeat yksityiskohdat esiin

    Vuonna 2020 kaupunki myi tyhjilleen jääneen kiinteistön restaurointimaalarimestari Airi Kalliolle, joka on aiemmin restauroinut vanhoja rakennuksia yrityksensä ravintolakäyttöön. Tulevaisuudessa ravintola toimii nimellä Cajsan Helmi.

    ”Helsinkiläisenä olen erityisesti ilahtunut siitä, että joku ottaa huolehtiakseen rakennuksesta, josta kaupunki ei verovaroilla ole kyennyt vastaamaan”, Pietarila sanoo.

    ”Kulttuurihistoriallisesti arvokas ravintola edustaa arkkitehtuuriltaan montaa aikakautta. Puistopaviljonkina se on meillä ainutlaatuinen. Rakennuksen nykyinen omistaja ymmärtää, kuinka vakavasti asiaan pitää suhtautua, mikäli haluaa säilyttää arvorakennuksen tuleville polville.”

    Kiinteistön kunnostuksessa tuodaan harkiten ja valikoiden esiin sen historiaa.

    Upea yksityiskohta on esimerkiksi rakennuksen keskellä sijaitsevan, Topelius-saliksi ristityn juhlasalin katto, jonka on kunnostanut maalarimestari, restaurointimestari Petra Wallace.

    ”Yhteen nurkkaan on merkitty kattomaalauksen valmistumisvuosi 1899. Sen pintakerros on joko pinkopahvia tai muuta paksuhkoa pahvia, jonka päällä on pursotustekniikalla tehtyjä kipsiainepitoisia lyyrakoristeita”, Wallace kertoo.

    ”Lyyrakuviot on maalattu pronssialkydimaalilla. Tosin jossain vaiheessa hajonneita kipsikoristeita on korjailtu maalaamalla puuttuvia osia vähän sinne päin.”

    Hyvin likainen katto piti restauroinnin aluksi puhdistaa muun muassa nikotiinin aiheuttamista tummentumista ja tahmeista oluttahroista. Suuritöinen urakka viimeisteltiin haljenneiden kohtien injektioliimauksella, joka tehtiin jänisliimalla. Alun perin valkoinen katto oli maalattu muutama vuosikymmen sitten sinisellä lateksimaalilla. Remontissa alkuperäinen väri teki osittaisen paluun.

    Kieltolain aikaan salaovesta oli hyötyä

    Pentti Pietarilan mukaan Suomessa suhtaudutaan vanhojen rakennusten kunnostukseen ”vähän ronskisti”. Kun tehdään uutta, poistetaan aiemmat kerrokset.

    Kaisaniemessä on toimittu toisin. Seinillä on säilynyt päällekkäin useita eri vuosikymmeniltä peräisin olevia tapetteja. Rakennushistoriallisesti merkittävää on, että ravintolan arvokkaimmista huoneista löytyi hirren päältä tapetteja parikymmentä erilaista ja viinakassahuoneesta peräti kolmekymmentä.

    ”Restauroinnissa tavoitteena on saada dokumentoida ja säilytettyä mahdollisimman paljon”, Pietarila sanoo.

    ”Vanhoja tapetteja jätetään siis seinäpinnoille. Osa niistä peitetään, mutta ne on mahdollista kaivaa esille tulevaisuudessa, jolloin seuraavat sukupolvet voivat jatkaa kallista konservointia.”

    Marskin kabinetiksi kutsutussa tilassa on säilynyt Louis Sparren (1863–1964) suunnittelema vihreä kakluuni. Sen oikealla puolella oleva salaovi on 1800-luvulta asti häivytetty seinään tapettien avulla.

    ”Sitä emme tiedä, mikä salaoven idea on ollut. Syy voi liittyä ravintolan logistiikkaan, eli siitä on ehkä päässyt hieman oikotietä keittiön puolelle”, Pietarila aprikoi. ”Mahdollisesti ovea on käytetty, jos on pitänyt päästä poistumaan paikalta vähin äänin. Varsinkin kieltolain aikaan tällaisesta reitistä on ollut hyötyä, kun alkoholitarkastajat ovat saapuneet paikalle.”

    Restaurointia varten salaovi irrotettiin, jolloin saranakohdan pienestä aukosta saattoi nähdä, että ovessakin oli tapetteja monta kerrosta.

    Petra Wallace höyrytti kerrokset irti toisistaan. Yhdessä päällimmäisistä oli hieno papukaija- ja päärynäkuviointi. Sen alta paljastui todellinen löytö, jännittävä lepakkoaiheinen tapetti yli sadan vuoden takaa. Tapetin alkuperää ei ole pystytty selvittämään, mutta se on joka tapauksessa Suomessa harvinaisuus.

    Pohjimmaisena oli 1800-luvulta peräisin oleva kultanahkatapetti, joka on todennäköisesti tuotu Keski-Euroopasta.

     

     

    Cajsa Wahllund jäi historiaan myös tippaleipien keksijänä. Hän aloitti vappuherkun myynnin Kaisaniemessä jo 1830-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

     

    Mamselli Wahllundin pitkä piikki

    Töölönlahden etelärannalla sijannut Seurapuisto laajennettiin 1800-luvun alussa helsinkiläisten uudeksi ajanviettopaikaksi, jossa herrasväki saattoi eurooppalaiseen tyyliin käydä promeneeraamassa.

    Elämää toivat alueelle myös vuonna 1829 perustettu kasvitieteellinen puutarha ja sinne myöhemmin rakennetut esiintymislavat. Puiston suosion kasvaessa sinne avattiin myyntikioskeja, joista sai ostaa esimerkiksi virvoitusjuomia.

    Alun perin Turussa suosittua ravintolaa pyörittänyt Catharina ”Cajsa” Wahllund muutti Helsinkiin vuonna 1819 ja perusti ensimmäisen kahvipuhvettinsa Seurapuistoon vuonna 1827. Kymmenen vuotta myöhemmin kaupunki vuokrasi hänelle kaiken puistossa harjoitettavan ravitsemustoiminnan.

    Mamselli Wahllundin vuonna 1839 avaama, nimellä Sjöpaviljongen kulkenut ravintola kohosi pian niin suureen suosioon, että koko aluetta alettiin hänen mukaansa kutsua Kaisaniemeksi.

    Aikalaiskuvausten mukaan Cajsa Wahllund oli erittäin tarmokas ja osaava bisnesihminen, josta on jäänyt kiertämään monta muistoa.

    Cajsa-mamsellista pitivät erityisesti ylioppilaat, joille tämä saattoi äidillisesti tarjota aterioita hyvinkin pitkällä luotolla. Näiltä ajoilta juontuu ruotsinkielisten opiskelijoiden perinteinen vapunpäivän vietto lauluineen Kaisaniemessä.

    Kun 72-vuotias Cajsa Wahllund kuoli kesällä 1843, toimintaa jatkoi hänen kasvattityttärensä Emilia Myhrman, jonka kaudesta muodostui ravintolan varsinainen kulta-aika.

    Herrojen ja narrien kohtauspaikka

    Ravintola Kaisaniemessä ovat aikoinaan istuneet iltaa monet Suomen historian merkkihenkilöt. Siellä saattoi törmätä yhtä hyvin säveltäjä Jean Sibeliukseen kuin runoilija Eino Leinoon.

    Filosofi, kirjailija ja valtiomies Johan Vilhelm Snellman keksi tarinan mukaan idean Suomen omasta rahayksiköstä markasta juuri Kaisaniemen salissa.

    Osa vakiovieraista sai ravintolasta omat nimikkokabinettinsa. Tähän armoitettuun joukkoon kuului muun muassa tuleva marsalkka Gustaf Mannerheim, joka hänkin visiteerasi Kaisaniemessä keskustelemassa maan asioista yhdessä muiden tärkeiden herrojen kanssa.

    Kaisaniemen kerrotaan palvelleen myös eräänlaisena Kämpin jatkopaikkana.

    Vuonna 1887 aloittanut Hotelli Kämpin maankuulu ravintola Esplanadilla oli kulttuuriväen, poliitikkojen ja sanomalehtimiesten ykköskohde. Kun Kämpin sikarinhajussa istuskeluun oli kyllästytty, lähdettiin haukkaamaan raitista ilmaa ja jatkamaan seurustelua luonnonläheisessä Kaisaniemessä.

    Sittemmin arvostetun ja menestyneen ruokaravintolan status ja luonne muuttuivat, ja 1970-luvulla Kaisaniemi tunnettiin muun muassa Teiniliiton siellä pitämistä bailuista. Jossain vaiheessa rakennuksessa toimi yökerho, josta jäi muistoksi pitkä baaritiski.

    Cajsan Helmi Helsinki Kaisaniemi kulttuurihistoria rakennushistoria ravintolat
    Jaa Facebook Twitter LinkedIn Email

    Artikkeliin liittyviä aiheita

    Lähilomailu ja Staycation on uusi tapa panostaa omaan hyvinvointiin

    Mytologiaa Malvassa – muotoilija Klaus Haapaniemen Vaeltajat yhdistää taidokkaan käsityön ja aineettoman mediataiteen

    Lappilainen on vasiten visu eikä lotraa tai tuhlaa

    Uusimmat artikkelit

    Lähilomailu ja Staycation on uusi tapa panostaa omaan hyvinvointiin

    Mytologiaa Malvassa – muotoilija Klaus Haapaniemen Vaeltajat yhdistää taidokkaan käsityön ja aineettoman mediataiteen

    Matkailulehdessä 1/23

    Lappilainen on vasiten visu eikä lotraa tai tuhlaa

    Avainsanat
    aurinkovoima Helsinki hiihto historia hostellit hotelli hotellit Inari kansallispuistot Keski-Suomi kestävä matkailu kotimaanmatkailu Kuopio Kuusamo käsityöt Lahti Lappi lentoasemat lentoliikenne luonto maastopyöräily metsä museo museot näyttely näyttelyt Puijo rautatiet ravintola ravintolat retkeily risteilyt saaristo Saimaa Savonlinna Seurasaari Sodankylä taide talvikaupunki Tampere teatteri tuulivoima ulkoilu valokuvaus vesiliikenne
    Yhteydet
    Yhteydet

    MATKAILULEHTI
    toimitus(a)matkailulehti.fi

    TOIMITUS
    Päätoimittaja Tanja Eranto
    tanja.eranto(a)matkailulehti.fi

    PUH: 050 356 3872

    MEDIAMYYNTI
    Raija Kivinen, Markkinointituuli Tmi
    raija.kivinen(a)matkailulehti.fi
    PUH: 040 824 3820

    Mediatiedot

    TILAAJAPALVELU
    tilaukset@matkailulehti.fi

    Tilaa lehti

    Tietosuoja- ja rekisteriseloste

    Lehden tilausehdot

    KEMPULSSI OY
    KEMPULSSI OY

    Kempulssi on Matkailulehden kustantaja ja julkaisija vuodesta 2023 lähtien.

    Laadukkaisiin erikoismedioihin keskittyneen yhtiön muut julkaisut ovat

    Uusiouutiset
    Työ Terveys Turvallisuus
    Tunne & Mieli
    Kemiamedia

    Myös sisarlehdet ovat myös sitoutuneet vastuullisuuteen.
    vastuullistajournalismia.fi

    Suomen Matkailijayhdistys
    Suomen Matkailijayhdistys

    Tervehdys Suomen Matkailijayhdistys SMY:ltä!

    Matkailu on mukavaa ja sen kehittäminen vielä mukavampaa. Matkailuyhdistyksiä on perustettu jo 1800-luvulta lähtien, ja ne ovat edelleen kotiseutuaan rakastavien kansalaisten ja aktiivisten yritysten yhdistyksiä. Matkailuyhdistyksiä on ympäri Suomen noin 80.

    Liity mukaan edistämään ja kehittämään kotimaanmatkailua! Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. SMY:n jäsenetuna saat uudistuneen Matkailulehden.

    www.matkailijayhdistys.fi

    • Etusivu
    • Uutiset
    • Parasta juuri nyt
    • Kulttuuri
    • #suomiparhautta
    • Ihmiset
    • Kilpailut
    © 2023 ThemeSphere. Designed by ThemeSphere.

    Kirjoita hakusana ja paina Enter, keskeytä Esc-painikkeella