Korkeasaaren eläintarhassa toteutettu koe edistää karhuvahinkojen ennaltaehkäisyä Suomessa. Metsän kuninkaan käsittelyn kestäviä roska-astioita rakentaa Suomen riistakeskus, joka tarvitsi tietoa tuotteidensa laadusta.
29.8.2025 Uusilla kestävillä roskiksilla halutaan estää karhukonfliktit jo ennakkoon. Riistakeskus ryhtyi kehitystyöhönsä, koska roska-astioilla vierailevat Suomen kansalliseläimet ovat aiheuttaneet tänä vuonna ongelmia monen paikkakunnan haja-asutusalueilla.
Viisaana ja nopeasti oppivana eläimenä karhu palaa helpoille ruoka-apajille. Ongelma voidaan ratkaista jättämällä sille mahdollisimman vähän ravintoa ihmisasutuksen lähistöllä.
Riistakeskuksen kaksi erikokoista roskista pitävät ruokajätteen eläimen ulottumattomissa.
”Olemme testanneet karhuturvallisia roska-astioita tänä kesänä eri puolilla Suomea, mutta kokemuksia luonnonkarhuista ei ole vielä saatu. Yhteistyö Korkeasaaren kanssa on mahdollistanut molempien roskismallien testauksen ja jatkokehityksen”, kertoo riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta.
Haja-asutusalueilla paljon käytettyjä roskiksia on vahvistettu pienillä metallivahvikkeilla ja sulkumekanismilla. Muutokset on pyritty tekemään niin, että roskisten käyttö ja tyhjennys eivät vaikeudu merkittävästi.
Testihoukuttimena hunajaa
Testaajien eli kahden Korkeasaaren eläintarhassa elelevän naaraskarhun mielenkiinnon varmistamiseksi roska-astioihin piilotettiin voimakkaasti tuoksuvia herkkuja, hunajaa ja kuivattua kalaa.
Karhut antoivat astioille kyytiä ja kaatoivat ne, kierittivät niitä, nousivat niiden päälle, rynkyttivät laitoja ja kokeilivat niihin hampaitaan. Kumpikin astia piti pintansa eikä auennut.
Testin päätteeksi tutkimusavustajat palkittiin hedelmäaamupalalla.
Pihapiireistä karhuturvallisia
”Osallistumme tutkimukseen, jolla edistetään eläinten suojelua ja hyvinvointia”, luonnehtii Korkeasaaren tutkimustoimintaa koordinoiva kuraattori Ulla Tuomainen.
”Roska-astioiden kehittäminen edistää ihmisten ja suurpetojen sopuisaa yhteiseloa.”
Karhunkestävien roska-astioiden kehitys ja testaus jatkuu edelleen. Suomen riistakeskus jakaa myös karhujen elinalueiden liepeillä asuville ihmisille tietoa siitä, kuinka omasta pihapiiristä voi tehdä karhuturvallisen.
Tutkijat painottavat, että karhun elämä pyörii pitkälti ravinnonhaun ympärillä. Sillä on varsinkin syksyllä suuri ravinnontarve, koska talvilevon vaatimasta rasvakerroksesta pitää tulla riittävän paksu.
Korkeasaari on avoinna kävijöille päivittäin ympäri vuoden. Seuraava tapahtuma on 5. syyskuuta ja 12. syyskuuta vietettävä Kissojen yö. Syyskuun 6. ja 13. päivinä järjestettävät Korkeasaari K18 -tapahtumat on tarkoitettu vain aikuisille. Niillä kerätään varoja manulien suojeluun.
Päivi Ikonen
Lue myös: Siritystä, surinaa, pörinää – Korkeasaaressa mönkivät suurenmoiset ötökät