Close Menu
Parastasuomessa.fi
    Juuri nyt
    • Silmäkarkkia ja korvaherkkua Helsingin ytimessä: Flow Festival on aistielämys keskellä kaupunkiviidakkoa
    • Rakas Viiru – Satakunnan museo kerää muistoja lemmikeistä
    • Astu tauluun – Logomon näyttely herättää mestarien maalaukset eloon
    • Eliöjahti Syötteellä – kansallispuistosta yritetään tunnistaa tuhat lajia vuorokaudessa
    • Kilometrin verran ruokapöytää – Oulun Kesäillan kattaus houkuttelee herkuttelijoita kulttuuripääkaupunkiin
    • Yövyin täällä – Sokos Hotel Koljonvirta tarjoaa ripauksen luksusta arkipäivään
    • ”Voe tokkiinsa” – Ylä-Savon tarinareitit tarjoavat matkailijalle valmiita polkuja astella
    • Herkuttelua historian havinassa – Kissanviikset on keskisuomalainen klassikkoravintola
    Parastasuomessa.fiParastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Mainostajalle
    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
      1. Parasta juuri nyt
      2. Ruoka & juoma
      3. Perhematkailu
      4. Historia
      5. Lukijoiden parhaat
      6. Vuodenajat
      7. Harrastukset
      8. Majoitus
      9. Matkustaminen
      10. Kulttuuri
      11. Kestävä matkailu
      12. Parasta mainostajiltamme
      13. Näytä kaikki

      Silmäkarkkia ja korvaherkkua Helsingin ytimessä: Flow Festival on aistielämys keskellä kaupunkiviidakkoa

      Astu tauluun – Logomon näyttely herättää mestarien maalaukset eloon

      ”Voe tokkiinsa” – Ylä-Savon tarinareitit tarjoavat matkailijalle valmiita polkuja astella

      Luksusauton kyydissä – mainio päiväretki Porvooseen vuonna 1926

      Kilometrin verran ruokapöytää – Oulun Kesäillan kattaus houkuttelee herkuttelijoita kulttuuripääkaupunkiin

      Herkuttelua historian havinassa – Kissanviikset on keskisuomalainen klassikkoravintola

      Makumatkalla Ahvenanmaalla – saarivaltakunnan herkut hurmaavat

      Kolme saarta, kolme makumaailmaa – näin vietät täydellisen kesäpäivän Helsingin edustalla

      Hiphop ja räppi raikuvat Tampereella – Blockfestin koko perheen jatkot juhlitaan Särkänniemessä

      Lipaisu jäätelön historiaa – Maatalousmuseo Sarka panee suun tötterölle

      Suomen uudet vuoristoradat yllättivät testaajan – vanhan klassikon charmi puree yhä

      Pikkurahalla saaristoon – Espoon Pentala on kesän parhaita löytöjä lapsiperheelle

      Luksusauton kyydissä – mainio päiväretki Porvooseen vuonna 1926

      Keskiaika herää eloon Hämeenlinnassa

      Itärajan museot vaalivat sotiemme muistoja – teemaretki vie Rautjärveltä Raatteeseen

      Rauhanturvaamisen erikoismuseo esittelee myös maanpuolustusta – Wanha Veteraani sai tukijakseen amerikkalaisen hävittäjävalmistajan

      ”Haltijoiden maa” – Utsjoen hiljaisuus pysäyttää kaupunkilaisenkin

      Yöttömän yön tuntureilla – Kilpisjärven parhaat päiväretket

      Suomen uudet vuoristoradat yllättivät testaajan – vanhan klassikon charmi puree yhä

      Rokkia, rautalankaa ja nuoruuden nostalgiaa – aikamatkailua 1960- ja 1970-lukujen rytmissä

      Winter Warrior rantautuu Tampereelle – Näsijärvellä juostaan vaatteet päällä avantoon

      Suomalaisten mielipiteet selville – ainakin nämä asiat kuuluvat hyvään talvilomaan

      Tall Ships Races 2024 – suuret purjelaivat saapuvat taas Helsinkiin, Turkuun ja Maarianhaminaan

      Kireitä siimoja! Punalihainen arvokala nousee taas Tornionjokeen

      Saaristossa sykkii – tallenna merellinen tunnelma ja osallistu valokuvauskilpailuun

      Laskettelurinteille on käyttöä ympäri vuoden – tunkkaustapahtumat kohottavat kesäkuntoa

      Ahti suo antejaan myös keskellä kaupunkia – kesäkiertue esittelee katukalastusta ympäri Suomen

      Vuoden hiihtokeskus 2026 on Ruka – pokkasi myös Vuoden teko -palkinnon

      Yövyin täällä – Sokos Hotel Koljonvirta tarjoaa ripauksen luksusta arkipäivään

      Yövyin täällä – Hotelli Alma on Etelä-Pohjanmaan persoonallinen aarre

      Yövyin täällä – Urpolan Kartanossa saa herätä linnunlauluun ja nauttia seitsemän saunan löylyistä

      Yövyin täällä – Iisalmen bysanttilainen hotelli on nähtävyys jo itsessään

      Luksusauton kyydissä – mainio päiväretki Porvooseen vuonna 1926

      VR houkuttelee vaihtamaan ruudut reissuun – täkynä kuukauden junamatkat suoratoistopalvelun hinnalla

      Lähitaksi sähköistää – henkilöautot täyssähköisiksi vuoteen 2030 mennessä

      Elias Lönnrotin kyydissä järvelle – Keurusselällä seilaa historiallinen siipirataslaiva

      Silmäkarkkia ja korvaherkkua Helsingin ytimessä: Flow Festival on aistielämys keskellä kaupunkiviidakkoa

      Rakas Viiru – Satakunnan museo kerää muistoja lemmikeistä

      Astu tauluun – Logomon näyttely herättää mestarien maalaukset eloon

      ”Voe tokkiinsa” – Ylä-Savon tarinareitit tarjoavat matkailijalle valmiita polkuja astella

      ”Olen rakastunut vanhaan Someroon” – kulttuuria, kellohelmoja ja kesän parhaita yllätyksiä

      Nuoret löysivät maaseutumatkailun – lähiruoka vetää kuin magneetti

      Lähitaksi sähköistää – henkilöautot täyssähköisiksi vuoteen 2030 mennessä

      Villasukkavaelluksesta suomirock-risteilyyn – Savossa tapahtuu ympäri vuoden

      Silmäkarkkia ja korvaherkkua Helsingin ytimessä: Flow Festival on aistielämys keskellä kaupunkiviidakkoa

      Rakas Viiru – Satakunnan museo kerää muistoja lemmikeistä

      Astu tauluun – Logomon näyttely herättää mestarien maalaukset eloon

      Eliöjahti Syötteellä – kansallispuistosta yritetään tunnistaa tuhat lajia vuorokaudessa

      Silmäkarkkia ja korvaherkkua Helsingin ytimessä: Flow Festival on aistielämys keskellä kaupunkiviidakkoa

      Rakas Viiru – Satakunnan museo kerää muistoja lemmikeistä

      Astu tauluun – Logomon näyttely herättää mestarien maalaukset eloon

      Eliöjahti Syötteellä – kansallispuistosta yritetään tunnistaa tuhat lajia vuorokaudessa

    • Kulttuuri
    • Lukijoiden parhaat
    • Perhematkailu
    • Ruoka & juoma
    • Suomessa tapahtuu
    • Kilpailut
      • Visailut
      • Paras juttu -äänestys
    • Yhteystiedot
    Parastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Tilaa lehti Mainostajalle
    Etusivu » Uutiset » Karhun kainalossa – entinen Lenin-museo on nyt Nootti, joka kertoo Suomen selviytymistarinan
    Historia

    Karhun kainalossa – entinen Lenin-museo on nyt Nootti, joka kertoo Suomen selviytymistarinan

    Nootissa esillä oleva Kalle Kultalan (Lehtikuva) ikoninen otos vuoden 1961 noottikriisistä ja presidentti Kekkosesta Havaijilla tiivistää museon sanoman: imperialistisen naapurin kyljessä elää kansa, joka on kaikesta huolimatta pärjännyt. Jutun kuvat: Vappu Ikonen.
    Jaa
    Facebook Twitter LinkedIn Email

    Vanhan Lenin-museon tiloissa Tampereella toimiva uusi idänsuhteiden museo Nootti on erinomainen, kiihkoton päivitys Suomen ja suuren itänaapurin keskinäisten välien kehittymisestä vuoden 1917 jälkeen.

    Vappu Ikonen

    18.4.2025    Työväenmuseo Werstaan ylläpitämä, helmikuussa 2025 avautunut Nootti-museo sijaitsee siis samassa legendaarisessa Tampereen työväentalossa ja samoissa saleissa kuin vuosina 1946–2024 toiminut Lenin-museo.

    Lenin kävi täällä. Nootti-museossa kannattaa käydä muidenkin.

    Rakennuksessa on aikoinaan tehty melkoista historiaa: tulevat neuvostojohtajat V. I. Lenin ja Josif Stalin tapasivat toisensa ensimmäisen kerran juuri siellä, Tampereella vuonna 1905 pidetyn bolševikkien puoluekonferenssin yhteydessä.

    Talon seinää koristaa edelleen Lenin-museon perustamisen ajasta kertova paljonpuhuva kyltti.

    Täydet pisteet toteutuksesta

    Museoalalla ympäri maailmaa on viime vuosina keskusteltu paljon historian kipukohdista, voittajien näkökulman uudelleentulkinnasta ja niin sanotusta canceloinnista.

    Yhdysvalloissa ilmiö on näkynyt esimerkiksi Etelävaltojen rasistisen historian ”peruuttamisena”, joka on konkretisoitunut muun muassa patsaiden poistamisena julkisilta paikoilta – ja nykyisen presidentin myötä niiden palauttamisena hämmästyttävästi entisille sijoilleen.

    Nootti-museossa ei ole patsaita kaadettu, ainakaan kaikkia. Vanhasta Lenin-museosta peräisin oleva ensimmäinen neuvostojohtaja katsoo yhä ylevästi kaukaisuuteen.

    Miten Nootti on selvinnyt hankalan aiheen eli Suomen ja Neuvostoliiton/Venäjän suhteiden käsittelystä aikana, jolloin Ukrainassa käydään julmaa sotaa?

    Mainiosti, kävijä voi vastata tyytyväisenä.

    Suomen ja itänaapurin suhde esitellään tekstein ja kuvin asiallisesti ja ilman ylisanoja – tapahtumiahan on molemmissa maissa totisesti riittänyt niin, ettei dramatisointia tarvita.

    Tietopaketti teinille

    Historia-alalla kymmeniä vuosia työskennelleelle ja Neuvostoliiton- ja Venäjän-uutisia sitäkin kauemmin seuranneelle aihe on tuiki tuttu. Kuvittelin siis museokäynnillä seuralaisekseni asiaan vain pintapuolisesti perehtyneen teinin.

    Eteisen iso graafi kahden maan välisistä suhteista alkaa Suomen sodasta 1808–1809 ja päättyy Suomen Nato-jäsenyyteen vuonna 2023. Virtuaalinen teini vierelläni kiittelee selkeää tiivistelmää.

    Seuraavissa tekstitauluissa päästään jo vuosiin 1917–1922, siis Venäjän vallankumouksiin, Suomen itsenäistymiseen ja sisällissotaan sekä Neuvosto-Venäjän sisällissotaan.

    “Lukutaito on tie kohti kommunismia”, kannustaa Nootti-museon juliste neuvostovallan varhaisvuosilta. Kaikilla kansalaisilla ei taitoa vielä ollut.

    Selväksi tulee terrorin aikakausi molemmin puolin rajaa, erityisesti Tampereen taisteluiden poikkeuksellinen luonne. Teini menee hiljaiseksi tajutessaan, että kaupungin kaduilla ja Kalevankankaalla kuolivat sata vuotta sitten hänen omat ikätoverinsa.

    ”Vähänkö noloo”

    Väkivallan vuodet jatkuvat 1920–1930-luvuilla itärajan tuolla puolen. Stalinin vainon kohteeksi joutuneiden suomalaisten kohtaloista kerrotaan eleettömästi.

    Sitten päästään toiseen maailmansotaan (1939–1945), joka on jopa teinille tuttu. Neuvostoliiton hyökkäys aloitti talvisodan. Välirauhan aikana Suomi haki liittolaisuutta sieltä, mistä sitä oli saatavissa, eli Hitlerin Saksasta.

    ”Vähänkö noloo”, kommentoi teini.

    Myöntelen mutta muistutan, että kyse oli selviytymisestä ja itsenäisyydestä. Sota ei päättynyt aseiden vaikenemiseen, vaan sen pitkään häntään kuuluivat myös valvontakomission aika ja sotakorvaukset.

    Niiden maksaminen toimi pohjana menestyksekkäälle idänkaupalle 1950-luvulta 1990-luvun alkuun.

    Talouskasvun moottori

    [Presidentti] Urho Kekkonen, [ulkoministeri] Ahti Karjalainen ja viisivuotiset kauppasopimukset.  Omasta lapsuudestani tutut kuvat palauttavat mieleen muistoja ja kertaavat, millaista oli elää 1960–1970-lukujen Suomessa.

    Vitriineissä ja tauluissa käydään läpi myös kylmää sotaa, vakoilua ja salaista poliisia KGB:tä.

    Jykevien pöytien ääressä tehtiin vuosikymmeniä merkittäviä kauppasopimuksia, aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Presidentti Mauno Koivisto esittelee vuoden 1989 kuvassa neuvostokollegalleen Mihail Gorbatšoville mykistävää uutuutta, Nokian Mobira Cityman 900 -matkapuhelinta, jolla voi soittaa vaikka Moskovaan.

    ”Mitä tarkoittaa toi, että Kekkonen olisi ollut agentti Timo”, teini ihmettelee.

    ”Sitä, että KGB:llä oli todennäköisesti Kekkosesta kansio, kuten kymmenistä tuhansista muistakin mahdollisesti kiinnostavista suomalaisista. Se ei tarkoita, että hän olisi luovuttanut tietoja Venäjälle. Kekkonen käytti sisäpoliittista valtaa väärin, mutta siitä on pitkä matka maanpetturuuteen.”

    Noottikriisi, suomettuminen, yöpakkaset, Neuvostoliiton puuttuminen Suomen sisäpolitiikkaan.

    Teini menee ymmälle, ja kyllähän noita aikoja on vaikea hänelle selittää.

    Yritän kuvailla, kuinka aito Neuvostoliiton pelko (sodasta oli kulunut vain lyhyt aika) yhdistettynä idänkaupan mukanaan tuomaan aitoon talouskasvuun ja eräiden opportunistien haluun käyttää ulkopolitiikkaa hyödyksi sisäpolitiikassa saivat aikaan suomettumiseksi kutsutun keitoksen.

    ”Säilytimme sentään itsenäisyytemme”, kuuluu heikko puolustukseni.

    Neuvostoliiton romahduksesta Nato-jäsenyyteen

    Neuvostovaltion romahtaminen vuonna 1991 tuli yllätyksenä kaikille, myös ”idänkuiskaajina” tunnetuille suomalaisille.

    Melkein yhtä nopeasti hajosi Venäjän rajoille rakentunut itäblokki, jonka useimmat maat alkoivat kiireesti hakeutua Euroopan unionin ja Naton suojiin.

    Museon tekstit ovat luettavissa myös englanninkielisinä, joten viesti avautuu ulkomaisillekin kävijöille.

    Suomikin liittyi EU:hun kansanäänestyksen jälkeen vuonna 1995, mutta puolustusliitto ei saanut kannatusta. Ei ennen Ukrainan sodan laajenemista keväällä 2022, jolloin kansakunta muutti mielensä käytännössä yhdessä yössä.

    Neuvostoliiton luhistuminen ja idänkaupan päättyminen olivat yksi tekijä Suomen 1990-luvun lamassa. Suomen teollisuuden ja viennin piti sopeutua uuteen tilanteeseen, mikä ajan myötä koitui kuitenkin taloudelle hyväksi.

    Demokratia ei ole itsestäänselvyys

    ”Eli siis, venäläiset ovat pahiksia, eikö vaan”, teini summaa kierroksen päätteeksi.

    ”Eivät ole. Tavalliset kansalaiset ovat eläneet ja elävät edelleen totalitaarisessa ja epädemokraattisessa valtiossa, jossa heillä ei ole ollut mahdollisuutta saada riippumatonta tietoa tai valita vallanpitäjiä demokraattisissa ja vapaissa vaaleissa”, toppuuttelen.

    ”Tavalliset ihmiset yrittävät lähinnä selviytyä. Sen sijaan pahisten hommaa on Venäjän johtajien valitsema imperialistinen ja väkivaltainen politiikka.”

    Tämä ei teinille riitä. ”Mitä minä sitten voisin tehdä?”

    Pieni museopuoti tarjoaa hyvän valikoiman erilaisia matkamuistoja historiallisesta kohteesta.

    ”Oikein hyvä kysymys. Lähinnä voit muistaa, että demokratia ei ole itsestäänselvyys. Sitä pitää vaalia muun muassa äänestämällä ja toimimalla kansalaisyhteiskunnassa. Kun ajat paranevat, yrittämällä auttaa itänaapurin kansalaisia esimerkillä siitä, miten asiat voisivat olla toisin.”

    Muistoksi vierailusta ostan teinille museokaupasta Vaikeiden suhteiden asiantuntija -tekstillä varustetun t-paidan ja pienois-Ladan. Ollaanhan sentään Kummelin kotikaupungissa.

    idänsuhteet Lenin-museo Nootti-museo Tampere
    Jaa Facebook Twitter LinkedIn Email

    Luitko jo nämä?

    Silmäkarkkia ja korvaherkkua Helsingin ytimessä: Flow Festival on aistielämys keskellä kaupunkiviidakkoa

    Rakas Viiru – Satakunnan museo kerää muistoja lemmikeistä

    Astu tauluun – Logomon näyttely herättää mestarien maalaukset eloon

    Uusimmat artikkelit

    Silmäkarkkia ja korvaherkkua Helsingin ytimessä: Flow Festival on aistielämys keskellä kaupunkiviidakkoa

    Rakas Viiru – Satakunnan museo kerää muistoja lemmikeistä

    Astu tauluun – Logomon näyttely herättää mestarien maalaukset eloon

    Eliöjahti Syötteellä – kansallispuistosta yritetään tunnistaa tuhat lajia vuorokaudessa

    Avainsanat
    Ahvenanmaa Espoo Hanko Helsinki Herkuttelua historian havinassa historia hotellit Hämeenlinna Imatra Jyväskylä kansallispuistot Kokkola Koli Kuopio Kuusamo kuvataide Lahti Lappeenranta Lappi luonto matkailupalkinnot melonta Mikkeli museot musikaalit Naantali näyttelyt Oulu Pori Porvoo Rauma retkeily Rovaniemi Saimaa Savonlinna sotahistoria Särkänniemi taidenäyttelyt Tampere teatteri Turku ulkoilu Vaasa vaeltaminen Vantaa
    Yhteydet
    Yhteydet

    MATKAILULEHTI
    toimitus(a)matkailulehti.fi

    TOIMITUS
    Toimitusjohtaja Leena Joutsen
    leena.joutsen(a)kempulssi.fi

    PUH: 040 577 8850

    MEDIAMYYNTI
    Raija Kivinen, Markkinointituuli Tmi
    raija.kivinen(a)matkailulehti.fi
    PUH: 040 824 3820

    Tietosuoja- ja rekisteriseloste

    KEMPULSSI OY

    Kempulssi on Matkailulehden kustantaja ja julkaisija vuodesta 2023 lähtien.

    Laadukkaisiin erikoismedioihin keskittyneen yhtiön muut julkaisut ovat

    Uusiouutiset
    Työ Terveys Turvallisuus
    Tunne & Mieli
    Kemiamedia

    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
    • Suomessa tapahtuu
    • Ihmiset
    • Kilpailut
    • Yhteystiedot
    © 2026 ThemeSphere. Designed by ThemeSphere.

    Kirjoita hakusana ja paina Enter, keskeytä Esc-painikkeella