Silakkamarkkinat ovat jälleen vallanneet Helsingin kauppatorin. Vuoden parhaat silakkatuotteet palkittiin jo avajaispäivänä 5. lokakuuta. Tapahtuma jatkuu lauantaihin 11. lokakuuta saakka.
Vappu Ikonen
6.10.2025 Vuoden 2025 todellisiksi silakkamestareiksi osoittautuivat kilpailussa taivassalolaiset Pirjo ja Reima Salonen kaksoisvoitollaan.
Pariskunnan tillisilakka sijoittui ykköseksi Vuoden silakkayllätys -kategoriassa. Tuomariston vakuutti tuotteen ihanan tillinen maku ja kaunis esillepano.
Myös Vuoden perinteinen maustekala -sarjan pääpalkinto meni samaan osoitteeseen. Raati ihastui erityisesti perinnetuotteen moniulotteisuuteen, suolan ja makeuden tasapainoon ja hyvään koostumukseen.
Toisen sijan saavutti silakkayllätyskisassa Kasalan kahvila-ravintolan chilisilakka, ja kolmannen palkinnon vei taivassalolaisen Liisa Vainion sitruuna-valkosipulisilakka.
Hopeaa maustekalakilpailussa pokkasi pyhtääläinen Hannu Hellsten ja pronssia kotkalainen Sami Antikainen.
”Kaikki kilpailutuotteet olivat laadukkaita, ja erilaiset nyanssit erottuivat selkeästi. Maku ja koostumus ovat minulle tärkeimmät ominaisuudet – eniten arvostan makujen harmoniaa”, kuvailee silakkaraadin jäsen Miitta Sorvali.
Silakasta savuloheen
Stadin silakkamarkkinoilla on tänä vuonna mukana liki 40 kalastajaa ja ruokatoimijaa, joilla on myynnissä monenlaisia käsintehtyjä merellisiä ja saaristolaisherkkuja.
Myyntipisteistä saa säilötyn silakan lisäksi muun muassa savustettua lohta, nahkiaisia, kalasalaatteja, kalapihvejä ja skagenia. Myös Kauppatorin pysyvissä oransseissa myyntiteltoissa ja ravintoloissa on tarjolla erilaisia kalaherkkuja niille, jotka haluavat päästä nauttimaan niistä saman tien.
Torille ankkuroituneissa perinnepurjelaivoissa pääsee maistamaan muun muassa herkullista lohisoppaa.
Silakkamarkkinat ovat avoinna Helsingin kauppatorilla sunnuntaista lauantaihin 5.–11.10.2025. Myyntiaika on sunnuntaista perjantaihin kello 9–19 ja lauantaina kello 9–16.
Keskiaikaista perua
Silakkamarkkinoita on järjestetty kauppatorilla vuodesta 1743. Helsingin kaupungin uusi asetus määräsi tuolloin pidettäväksi vuosittain sekä talvi- että syysmarkkinat, joista jälkimmäisten päivämääräksi säädettiin mikkelinpäivä 29. syyskuuta.
Myöhemmin vuonna 1819 syysmarkkinoiden ajankohta siirrettiin nykyiseen lokakuun alkuun. Tapahtumaa ryhdyttiin kutsumaan Silakkamarkkinoiksi vuonna 1892.
Silakkamarkkinoiden taustalla vaikuttaa kuitenkin vielä paljon vanhempi, aina myöhäiskeskiajalle ulottuva perinne, joka velvoitti maalaiset myymään tuotteitaan kaupunkilaisille markkinoilla.
Kaupankäynti oli pitkään säädeltyä, kunnes se 1700-luvulla alkoi vapautua. Vuonna 1859 maalaistuotteiden kauppa vapautui säätelystä kokonaan.
Markkinat olivat kuitenkin tulleet jäädäkseen, sillä ne tarjosivat asiakkaille mahdollisuuden muun muassa laatu- ja hintavertailuun. Valistuneet kuluttajat havaitsivat, että hinnat nousivat niin sanotun markkinalisän verran. Ilmiö tuntuu tutulta nykyäänkin.
Köyhän kansan aarreaitta
Silakkamarkkinat oli erityisesti köyhän kansanosan odottama tapahtuma, sillä niiltä sai hankittua suolasilakoita tynnyrikaupalla. Hyvin säilötyt kalat muodostivat tärkeän osan proteiininsaannista pitkän talvikauden aikana.
Markkinoiden kukoistusaika oli 1800-luvun lopulta 1950-luvulle, jolloin paikalle saapui syksyisin jopa sata venekuntaa.
1970-luvulla perinne uhkasi jo hiipua, mutta tapahtuman haltuunsa ottaneet Esplanadin kauppiaat saivat sen onneksi elvytettyä.
Aiheesta aiemmin:
Stadin silakkamarkkinoilla nautitaan taas kalaherkuista ja toritunnelmasta