Kun Mia Lääti valittiin viikoksi Isonkyrön koeasukkaaksi, vastaan tuli historiaa, tislaamo, luontopolkuja ja markkinahumua 1700-luvun hengessä. Tekemistä löytyi niin paljon, että osa elämyksistä jäi odottamaan seuraavaa visiittiä.
Teksti ja kuvat: Mia Lääti
31.8.2026 ”Tämä kuulostaa ihan sulta!” Instagramin viestiboksiin kilahti keväällä ystävältäni vinkkaus Isonkyrön koeasukkuudesta.
En tiennyt Isostakyröstä mitään enkä ollut koskaan käynyt edes Pohjanmaalla, joten se haiskahti juuri sopivalta seikkailulta. Laitoin hakemuksen siltä istumalta.
Koeasukkuus on kunnan luova markkinointitapa, jossa koeasukas saa itselleen asunnon ja elämyksiä viikoksi ja tekee sitä vastaan sisältöä kunnan sometileille. Koeasukkaaksi haki ennätykselliset neljäkymmentä ihmistä, joista vain kaksi valittiin Teams-haastattelun kautta. Minä olin toinen heistä.

Neljätuhatta asukasta ja ylitsepursuavasti tekemistä
Otin koeasukkuuden kunniatehtävänä ja halusin tehdä sen mahdollisimman hyvin. Halusin revetä kaikkialle, nähdä kaiken ja raportoida kaikesta.
En ollut kuitenkaan arvannut, miten paljon tästä reilun 4 000 asukkaan kunnasta löytyisi tekemistä. Nauroin puoliksi vitsilläni, sopiiko jos kävisimme tutustumassa paikkoihin myös öisin?
Yhä minulla on huono omatunto siitä, että olin sopinut alustavasti kalastusreissun, jolle ei vain enää löytynytkään aikaa. Pukkilansaaren lossikin jäi kokematta.
Monta seikkailua jäi odottamaan seuraavaa kertaa.

Heti ensimmäisenä iltanani pääsin tutustumaan Isonkyrön kotiseututaloon, Waroon tupaan, joka sijaitsee keskiaikaisen Vanhan kirkon kulttuurimaisemassa joen rannassa. Sain tuvasta lainaan vaatteet viikonlopun 1700-luvun markkinoita varten, eikä siinä kikatukselta säästytty.
Vaatteet selvästi tekivät naisen, koska sukelsin rooliini samoin tein. Olin tärkeä aatelisrouva ostamassa kaalia torilta.
Markkinat ovat kunnan suurin talkootyö eli kökkärutistus, jossa yhteisvoimin kasataan ja rakennetaan upea tapahtuma. Tapahtumassa käy vuosittain yli 20 000 kävijää, ja vuonna 2027 markkinat pidetään 13.–15. elokuuta.
Samalla reissulla Isossakyrössä kannattaa viettää koko viikko, sillä 21. elokuuta 2027 juhlitaan kylän toista isoa tapahtumaa, Kyröfestiä. Kyseessä on Kyrö Distillery Companyn järjestämä festivaali, heidän mukaansa ”hiukka suuruurenhullut pihajuhlat”.

Kyrö Distillery syntyi saunaillan ideasta
Kuuluisa viski- ja ginitislaamo ei ole vain Isonkyrön ylpeys, vaan koko Suomi saa olla ylpeä tästä maailman valloittajasta. Ruispohjainen Kyrö Napue Gini valittiin vuonna 2015 maailman parhaaksi Gin & Tonic -juomaksi International Wine and Spirit Competition -kilpailussa.
Tislaamo komeilee Kyrönjoen rannalla 1900-luvun alussa rakennetussa historiallisessa meijerikiinteistössä, jossa on aikoinaan kehitetty Oltermanni-juuston resepti. Paikalle saapuessa ei tarvitse tyytyä vain syömään ja juomaan ravintolan puolella, vaan kannattaa varata aika tislaamokierrokselle ja tastingiin.
Kierros alkaa laskeutumalla rappuset alas ginitislaamon puolelle, jonka yrttinen tuoksu on valloittava. Saamme kuulla innostavan tarinan siitä, kuinka perustajakaverusten saunaillassa syntyneestä ideasta kasvoi kansainvälinen menestys.
Näemme valtavat ruispuuron keittoprosessit, viskin tislauksen ja lopullisen laaduntarkkailun. Tastingissa ujoimmatkin suomalaiset innostuvat pulisemaan vierustovereilleen.
Monipuolinen sukellus syvälle historiaan
Kun viskit on maisteltu, voi hipsiä tien yli Kyrönmaan maatalousmuseoon, jonka upeat kokoelmat sijaitsevat kahdessa rakennuksessa.

Museota ylläpitävien ystävysten ammattitaito traktoreiden ja muiden maatalouskoneiden parissa saa nostamaan hattua. Kyrönmaan maatalousmuseossa vaalitaan historiaa suurella intohimolla.
Isokyrö sopii kaikenlaisille matkailijoille, mutta erityisesti se hellii historiannälkäistä. Paikkakunnalta löytyy myös sotahistoriaa, sillä siellä käytiin suuren Pohjan sodan viimeinen iso kenttätaistelu. Tästä muistuttaa Napuen taistelun muistomerkki.
Kaikkein kiehtovin sukellukseni menneisyyteen löytyi Orisbergistä. Alueen historiaan voi uppoutua myös matkalukemisen myötä, sillä Pirjo Tuomisen romaani Linnat kytkeytyy Orisbergin kartanoon.

Orisbergissä riittää tutkittavaa vanhasta ruukinkirkosta ja kellotapulista kesäkahvilaan, kesäteatteriin ja uimarannalle. Pohjanmaan ensimmäinen rautaruukki sijaitsee täällä Suomen vanhimman tekojärven rannalla.
Järven rannalla seisova kellotapuli on tunnettu kihlautumispaikka, jonka äärellä nuori säveltäjä Jean Sibelius kihlasi aikoinaan neiti Aino Järnefeltin.
Orisbergin pappila toimii tätä nykyä kesäkahvilana. Jos hyvä tuuri käy, voi siellä ollessaan törmätä pappilan Paaviin, viehättävään kissaan, joka tykkää tarkkailla omalta parvekkeeltaan kesäteatterin touhuja.

Muualla Isossakyrössä voi majoittua eritasoisissa vuokramökeissä. Jos mielii yöpyä tislaamon pihassa, oikea valinta on Kyrö Distillery Companyn Kyrötalo. Majoitusvaihtoehdot löytyvät kunnan kotisivuilta.
Kuherruskuukausi Isonkyrön kanssa
Isoonkyröön kannattaa suunnata historian lisäksi myös sen kauniin luonnon takia. Itse ihastuin erityisesti kallioisiin metsämaisemiin. Paikkakunnalta löytyy useita merkittyjä luontopolkuja nuotiopaikkoineen, ja mahdollista on myös meloa ja kalastaa.
Keskustasta löytyvät matkailijan tarvitsemat peruspalvelut uimahallia ja tanssilavaa myöten. Jos kaipaa suurempaa vilinää, Vaasaan ja Seinäjoelle on matkaa nelisenkymmentä kilometriä.

Mielestäni parasta Isossakyrössä olivat silti sen ihmiset. Koko viikon aikana en tavannut ensimmäistäkään töykeää asukasta.
Ihmetellessäni tätä ääneen joku naureskeli, että koeasukkaalla taitaa olla vielä kuherruskuukausi menossa. Sehän on juuri se pointti! Isossakyrössä on kuherruskuukausi.
Olen tottunut siihen, ettei vastaan tulevan ihmisen ystävällisyys ole itsestäänselvyys. Monilla on kiire, eikä aina jakseta olla edes peruskohteliaita. Isossakyrössä ihmiset tervehtivät, auttoivat ja jäivät juttelemaan.
Ehkei kunnan slogan Kökkä – se on varmaan meidän kylällä keksitty! ole täysin tuulesta temmattu.
Viimeisenä päivänä kaupan kassajonossa edelläni oleva mies kääntyi yllättäen puoleeni ja kehui koeasukkaana tekemiäni somevideoita. Hänen sanansa lämmittivät vielä, kun käänsin auton nokan kohti Hyvinkäätä.
Kun suuntaan seuraavan kerran Pohjanmaalle, koukkaan varmasti Isoonkyröön. Pieneen mutta yllättävän monipuoliseen ja ystävälliseen kuntaan.


