Merellinen lauttamatka, hehkeä luonto, lampaat, hiekkaranta ja pala saariston kiehtovaa historiaa. Espoon saaristomuseo Pentala osoittaa, ettei onnistunut retkipäivä vaadi suurta budjettia.
Vappu Ikonen ja Leena Joutsen
3.7.2026 Aurinkoisena kesäpäivänä vesibussiin riittää jonottajia vaunukansalaisista vaareihin. Yksi karvakuonokin tassuttelee laiturilla omistajansa talutuksessa.
Katse kiinnittyy isovanhempien ja lastenlasten hilpeään seurueeseen. Eväskorin päällä keikkuu läpinäkyvässä kuvussa mansikkakakku, joka saa veden herahtamaan kielelle. Lasten hihkunta ennakoi onnistunutta retkipäivää.
Jätämme auton ilmaisparkkiin Espoon Suomenojan venesatamassa, nousemme lauttaan ja ilahdumme ystävällisestä hinnoittelusta.
Edestakainen matka Pentalaan Aava Linesin vesibussilla maksaa aikuiselta 7 euroa ja alennusryhmäläisiltä 3,50 euroa, alle 7-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Oma kolmen hengen seurueemme selviää 14 eurolla.
Noin 40 minuutin merimatka Pentalaan Suinonsalmen ja Suvisaariston kautta hivelee silmiä: on rantakallioita ja lehtomaisemia, kimmeltäviä ulappoja ja ylellisiä huviloita.
Matkan varrella lipuu ohi niin näyttäviä pytinkejä, että alkaa väkisinkin pohtia, kuinka monta NHL-miljonääriä Suomeen mahtuukaan. Ehkä joukossa on myös jokunen Nokia-miljonäärin kesäpaikka.
Häikäisevien näkymien keskellä vahvistuu ajatus, että matkalla olet jo perillä.
Gurlin koti vie aikamatkalle saaristolaiselämään
Saaristomuseo Pentala on osa Espoon kaupunginmuseota ja kävijöille ilmainen. Museoalueella on päivittäin ohjelmaa, jonka aikataulut voi tarkistaa täältä.
Ainoa maksullinen kohde – aikuisille 10 euroa, lapsille ilmainen – on Gurlin talo, johon pääsee tutustumaan opastetulla kierroksella.
Pentalan viimeinen asukas Gurli Nyholm (1905–1986) eli lähes koko elämänsä saarella ilman sähköä ja juoksevaa vettä ja tuli tunnetuksi vieraanvaraisuudestaan. Saaren ohi kulkeneita retkeilijöitä ja veneilijöitä saatettiin kutsua kahville tuosta vain, ja kahvipöydässä riitti tarinoita elämästä saaristossa.
Huoneissa tuntuu kuin asukas olisi lähtenyt ulos vain hetkeksi. Astiat ovat paikoillaan, käsityöt odottavat jatkajaansa, ja elämä on pysähtynyt yhteen kesäpäivään.
Museoalueen muista rakennuksista useimmat Nyholmien kalastajasuku on rakennuttanut joko itselleen tai kesäisille huvila-asukkaille.
Kalastajatorppa lauttarannassa on peräisin 1700-luvun lopulta, ja nykyisen asunsa se sai 1820-luvulla. Ranta-aitassa vuodelta 1819 voi ihailla kalastuksesta kertovaa näyttelyä.
Villa Rosengård on rakennettu 1910-luvulla huvilaksi kesäasukkaille. Nykyään siellä on museon infopiste ja museopuoti.
Saaren kahvila toimii viehättävässä Lilla Villanissa vuodelta 1936. Tarjolla oli herkullista lohisoppaa, tuoreita kahvileipiä ja tietysti jäätelöä.
Osa saaren jännittävää historiaa vuosilta 1919–1932 on kieltolaki, joka mahdollisti Espoon saariston hyvin tunteneille kalastajille mojovat lisätulot.
Luontopolulla avautuu Pentalan koko maailma
Niin hieno kuin museoalue onkin, parasta on kuitenkin saaren ainutlaatuinen luonto.
Jos saarilla olisi oma Lionel Messinsä, Pentala olisi Etelä-Suomen korkeimpana saarena vahva ehdokas. Sieltä löytyy pääkaupunkiseudun eteläisin järvi ja Espoon ainoa luonnontilainen hiekkaranta. Kokoa saarella on peräti 130 hehtaaria.
Metsän keskellä liplattava jyrkkärantainen Pentalanjärvi kuroutui merestä irti noin 2 400 vuotta sitten. Se on osa parin kilometrin mittaista luontopolkua, jonka kiertäminen palkitsee kulkijan.
Reitin varrella tulee vastaan vanhaa kuusikkoa, niittyjä, laidunalueita, kallioita ja suota. Samoja polkuja ovat aikoinaan kulkeneet saaren asukkaat ja karja.
Saaren toisella puolella on hienohiekkainen Diksand, jossa perheet viettävät rantaelämää, pulikoivat ja nauttivat eväitä.
Lapsia ilahduttavat myös lampaiden ruokintahetki ja muhkeat muurahaispesät polun varrella.
Ihan jokaiselle reitti ei käy, sillä polku ei ole esteetön eikä esimerkiksi lastenvaunuille sopiva. Kykenevien kannattaa kuitenkin suunnistaa luontopolulle ja ottaa mukaan hyvät kävelykengät, uimapuku ja vesipullo.
Pentala on osin luonnonsuojelualuetta, eikä telttailu tai tulenteko ole saarella sallittua. Koirat on pidettävä kiinni ja roskat vietävä mukanaan.
”Ihan kuin mummo ja vaari!”
Ennen paluulauttaan astumista poikkeamme yli 200 vuotta vanhaan kalastajatorppaan, jonka tuvassa entisajan asukkaat katsovat vakavina uuninpankolta.
Aamulla kohtaamamme seurueen pikkutyttö pysähtyy. Hän tutkii tarkkaan mustavalkokuvia ja hihkaisee riemastuneena:
”Ihan kuin mummo ja vaari!”
Pikkuveli kikattaa ihastuneena ja isovanhemmat yhtyvät leikkiin. Pieni tuokio muuttaa historian lapselle omaksi.
Saaristomuseo Pentala
Avoinna
- Kesällä 2026: 2.6.–30.8.
- ti–pe kello 10–17, la–su 10.30–17, maanantaisin kiinni.
Lautta
- Aava Linesin vesibussin kyytiin voi nousta Suomenojalta, Suinonsalmelta tai Soukasta.
- Aikuiset 7 euroa, alennusryhmät 3,50 e, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi.
- Lautalta voi ostaa kahvia, virvoitusjuomia ja alkoholia.
Museo
- Alueella ja rakennuksissa kulkeminen on maksutonta.
- Gurlin talon opastettu kierros 10 euroa, alennusryhmät 8 e, alle 18-vuotiaat maksutta. Museokortti käy.
Ruokailu
- Café Pentalan lohikeitto 14,90 euroa, erilaisia makeita ja suolaisia kahvilatuotteita ja jäätelöä. Vain korttimaksu.
- Omia eväitä voi nauttia taukotupa Lill-Stuganissa tai missä vain herkkää luontoa kunnioittaen. Taukotuvasta löytyy mikroaaltouuni ja juomavettä. Tulenteko kielletty.
Muista myös
- 2,3 kilometrin luontopolku ja lampaat.
- Pentalanjärvellä on pari pulahduspaikkaa, Diksandilla lapsille sopiva hiekkaranta.
- Museokaupasta voi ostaa matkamuistoja ja tuliaisia.
- Koirat ovat talutushihnassa tervetulleita lautalle ja saaren ulkoalueille.
- Saarelle voi tilata ryhmäopastuksia eri teemoilla.
- Saaristomuseon nähtävyyksiin ja historiaan voi tutustua jo ennalta virtuaalikierroksella, jolla pääsee kurkistamaan myös Gurlin taloon.