Humppilan Ritarigalleria kokoaa Mannerheim-ristin ritarien tarinat yhteen näyttelyyn ja muistuttaa periaatteesta, joka tekee vaikutuksen vielä yli 80 vuotta myöhemmin: urheus ratkaisi, ei sotilasarvo.
Vappu Ikonen
19.8.2026 Monissa suomalaiskodeissa on yhä esillä tai albumeissa valokuvia vakavakatseisista miehistä sotilaspuvuissaan. Sota kosketti lähes kaikkia perheitä vuosina 1939–1945.
Mannerheim-risti oli jatkosodan aikana korkein sotilaallisista ansioista myönnetty kunnianosoitus, jonka sai vain 191 suomalaista.
Humppilan Ritarigalleriassa pysähtyy hyväksi aikaa valokuvien äärelle. Seiniltä katsovat kaikki Mannerheim-ristin ritarit.
Joukossa on kuuluisia nimiä, mutta paljon enemmän sellaisia, joita suuri yleisö ei tunne. Mannerheim-ritarit olivat upseereita ja rivimiehiä, maanviljelijöitä ja työmiehiä, joita yhdisti yksi asia.
Urheus ratkaisi, ei sotilasarvo
Ritarigalleria avautui alkuvuodesta 2024, jolloin Humppila oli juuri viettänyt 150-vuotisjuhliaan. Näyttely päätettiin vakiinnuttaa pysyväksi – onneksi, sillä kyseessä on paras näkemäni kokonaisuus Mannerheim-ristin ritareista.
Tiivis näyttely ei uuvuta tiedon määrällä vaan saa kiinnostumaan lisää.
Oppaaksemme osuu galleriavastaava Anna Alho, näyttelyn rakentamiseen osallistunut asiantuntija, joka on perehtynyt myös venäjän kieleen ja kulttuuriin.
”Ajatus kunniamerkistä, joka olisi samanlainen sotilasarvosta riippumatta, oli marsalkka Mannerheimin oma”, Alho kertoo.
Mannerheim-risti voitiin myöntää sotilasarvosta riippumatta ”erinomaisesta urheudesta, taistellen saavutetuista erittäin tärkeistä tuloksista tai erityisen ansiokkaasti johdetuista sotatoimista”.
Ristejä myönnettiin myös taisteluissa kaatuneille sankareille postuumisti eli kuoleman jälkeen.
Alhon mukaan marsalkka seurasi ritariesityksiä itse ja saattoi puuttua tehtyihin esityksiin henkilökohtaisesti. Neljä sotilasta sai Mannerheim-ristin kahdesti.
Viimeisenä elossa ollut ritari, kapteeni Tuomas Gerdt kuoli marraskuussa 2020.
Pienessä Humppilassa asui neljä ritaria
Ritarigalleria syntyi Humppilaan hyvästä syystä. Pienessä kunnassa on asunut peräti neljä Mannerheim-ristin ritaria, väkilukuun suhteutettuna poikkeuksellisen paljon.
Paikkakunnan omat pojat Veikko Kaarlo ”Kalle” Lehtonen, Kauko Tuomala, Hans ”Hasse” Wind ja Viljo Laakso ovat luonnollisesti päässeet näyttelyssä erilliseen vitriiniin.
”Lentäjä-ässä Hans Wind sai peräti kaksi Mannerheim-ristiä, ja Kauko Tuomala oli hänen serkkunsa. Puujalkaritariksi kutsuttu Viljo Laakso puolestaan sai kunniamerkin haavoituttuaan vakavasti taistelussa”, Anna Alho esittelee.
Kapteeni Hans Wind pudotti jatkosodan taistelulentäjänä varmistetusti 75 viholliskonetta. Viimeisessä ilmataistelussaan 28. kesäkuuta 1944 hän haavoittui pahasti mutta onnistui tuomaan rikki ammutun koneen takaisin kentälle. Sodan jälkeen hän kouluttautui liikealalle ja eli 75-vuotiaaksi.
Alikersantti Kauko Tuomala puolestaan pysäytti panssarintorjuntatykin ampujana puna-armeijan hyökkäyksen Heinjoen tiellä 26. kesäkuuta 1944 ja kaatui samana päivänä. Hän sai mitalinsa postuumisti.
Tavallisista ihmisistä tuli poikkeuksellisia
Havainnolliset graafit avaavat ritarien sotilasarvoja ja sosiaalista taustaa isän ammatin mukaan jaoteltuna. Ne osoittavat marsalkan alkuperäisen ajatuksen toteutuneen hyvin.
Ritarit eivät tulleet yhdestä yhteiskuntaluokasta. Heidän joukossaan oli erilaisista oloista lähteneitä miehiä ja sotilasarvoja rivimiehistä ylimpään päällystöön.
Kolme ensimmäistä ristiä myönnettiin kenraaleille, mutta jo neljännen sai sotamies Viljo Rättö, panssarintorjuntatykin ampuja.
Muistamisen paikka
Kun seuraavan kerran suuntaat Humppilan tienoille, kannattaa pysähtyä Humppilan Lasin kauppakeskukseen. Kauppakeskuksessa on Ritarigallerian lisäksi liikkeitä ja ravintoloita, joten se on muutenkin hyvä taukopaikka.
Gallerian näyttely on sotahistoriasta kiinnostuneille suorastaan pakollinen nähtävyys. Samalla se on oivallinen tapa välittää nuoremmille sukupolville toisen maailmansodan historiaa ja tavallisten miesten ratkaisevaa merkitystä Suomen itsenäisyyden säilymiselle.
Heidän tarinansa kuuluvat meille kaikille.
Ritarigalleria
- Sijainti: Kauppakeskus Humppilan Lasi, Lasitehtaantie 5, Humppila.
- Pääsymaksu: aikuiset 3 euroa, alennusryhmät 1,50 euroa, kuukauden ensimmäisenä torstaina vapaa pääsy.
- Ryhmille opastuksia tilauksesta 30 euroa/alkava tunti.
- Ajantasaiset aukioloajat ja lisätiedot verkkosivuilta.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Itärajan museot vaalivat sotiemme muistoja – teemaretki vie Rautjärveltä Raatteeseen
Mahtava Möhkö ja vaikuttava Sotatie – elämysmatkalla Ilomantsissa
Lauri Törnin jalanjäljillä Haminassa – ympyräkaupunki on sotahistorian ystävän mansikkapaikka
Radan raatajat – Kalle Päätalon kirjoista tuttu Kenttärata on vaikuttava sotahistoriallinen kohde