Käsivarren tuntureilta löytyy patikointireittejä moneksi päiväksi. Kilpisjärvi on mainio tukikohta ja yöpymispaikka, jos haluaa tehdä päiväretkiä ilman raskasta vaellusvarustusta.
Meri Nykänen
14.7.2026 Tänne ei eksy sattumalta. Käsivarren peukalossa sijaitsevalle Kilpisjärvelle kertyy ajomatkaa Helsingistä noin 1 200 kilometriä ja Rovaniemeltäkin vielä noin 430 kilometriä.
Maisema alkaa muuttua jo hyvissä ajoin ennen määränpäätä. Tiheä metsä katoaa, ja tilalle tulevat tunturikoivikot ja kumpuilevat rinteet. Kun jylhä, yli tuhat metriä korkea Saana kohoaa maisemassa tien vieressä, tietää olevansa perillä.
Saana on Kilpisjärven maamerkki ja maisemaa hallitseva jättiläinen. Se kuuluu niin sanottuihin suurtuntureihin, jotka ovat osa Skandien vuoristoa. Kesäkuussakin tuntureilla näkyy vielä lumilaikkuja. Täällä tuntee olevansa pohjoisessa!
Majapaikka Saanan juurella
Kilpisjärven maisemissa kulkee kuuluisa Kalottireitti, yksi Pohjoismaiden tunnetuimmista vaellusreiteistä. Se yhdistää Suomen, Ruotsin sekä Norjan tunturit ja jatkuu satojen kilometrien päähän.
Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse lähteä rinkka selässä valloittamaan kaukaisia tuntureita. Saanan ympäriltä löytyy lukuisia reittejä niille, jotka haluavat tehdä päiväretkiä ja palata illaksi saunaan.
Kun retket ajoittaa kesään, päivät ovat pitkiä eikä kelloa tarvitse katsoa. Yöttömässä yössä voi patikoida vaikka vuorokauden ympäri. Kilpisjärvellä aurinko pysyy horisontin yläpuolella miltei kaksi kuukautta.
Aivan Saanan juurelta löytyy sympaattinen Kilpisjärven Retkeilykeskus, jonka pihapiiristä pääsee suoraan monille reiteille. Keskuksessa on huoneita, pieniä neljän hengen mökkejä ja leirintäalue. Majoittujille on tarjolla sähkösauna ja omaan käyttöön vuokrattava rantasauna, josta pääsee pulahtamaan raikkaaseen Kilpisjärveen.
Retkeilykeskuksen ravintolasta saa aamiaista, lounasta ja illallista. Kokemuksesta voi suositella herkullista pizzaa viimeisenä retkipäivänä, kun tunturipolut ovat vieneet voimat.
Päiväretki 1: Saanan huiputus ja postikorttimaisemat
Saanan jyrkkä profiili näkyy lähes kaikkialle kylään, ja tunturista on tullut koko Kilpisjärven tunnus. Kaiken ylle kohoava huippu kutsuu patikoijaa heti ensimmäisenä päivänä.
Kesäreitti alkaa Retkeilykeskuksen luota tai Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelta. Virallinen reitti on noin neljä kilometriä yhteen suuntaan, ja korkeuseroa kertyy yli 500 metriä.
Tunturissa kulkua ohjataan merkitylle reiteille eikä siltä sovi poiketa, sillä herkkää tunturiluontoa halutaan suojella. Ensimmäinen osuus kulkee kauniissa tunturikoivikossa.
Polku nousee tasaisesti, ja pikkuhiljaa puut jäävät taakse ja maisema avautuu. Horisonttiin kohoavat korkeat Norjan vuoret. Kävelijän vauhti hidastuu, kun polku muuttuu kivikkoisemmaksi.
Nousua helpottavat puoliväliin rakennetut graniittiportaat, joiden yläpäästä löytyy lepopaikka penkkeineen. Maisemat ovat upeat jo tästä katsottuina, ja osa kulkijoista jääkin tasanteelle.
Kiipeämistä jatkava saa huomata, että väsynyt mieli tekee helposti tepposet. Joko määränpää paljastuu seuraavan lohkareen jälkeen? Mutta ei, kapuaminen vaatii sitkeyttä.
Se kannattaa, sillä huipulla odottaa laaja ylätasanne, jolta avautuu näkymä koko tunturialueelle. Eväsleivät maistuvat erityisen hyviltä tasanteen kivellä istuskellessa.
Päiväretki 2: Kolmen valtakunnan rajapyykki laivalla ja patikoiden
Harvassa paikassa voi saman retken aikana käydä kolmessa maassa. Kilpisjärvellä se onnistuu helposti maailman pohjoisimmalla kolmen valtion rajapisteellä. Yhteisen rajapyykin kiertää muutamassa sekunnissa.
Rajapyykille voi kävellä edestakaisin, mutta matkasta tulee yhdelle päivälle melko pitkä, noin 20 kilometriä. Kesäisin matkaa voi lyhentää kulkemalla osan siitä Malla-laivalla, joka kuljettaa retkeilijöitä Kilpisjärven yli Koltalahteen. Laiva lähtee retkeilykeskuksen rannasta.
Laivamatkan aikana Saana jää taakse, ja ympärillä kohoavia tuntureita saa ihastella laivassa istumalla. Koltalahdesta rajapyykille on vielä noin kolmen kilometrin kävely.
Polku on helppokulkuinen, ja perillä odottaa betoninen rajamerkki, jossa Suomi, Ruotsi ja Norja kohtaavat.
Moni palaa takaisin samalla laivalla. Retkeilijälle kiinnostavampi vaihtoehto on kuitenkin jatkaa jalan Mallan luonnonpuiston halki Kilpisjärvelle.
Noin 11 kilometrin patikoinnille osuu tunturikoivikkoa, puroja ja Kitsiputous, joka on Suomen korkein putouskokonaisuus. Reitillä vastaan saattaa köpötellä yksittäisiä poroja tai kokonainen porotokka.
Päiväretki 3: Saanan kukkiva ja soliseva luontopolku
Saanaan voi tutustua kapuamatta huipulle asti. Saanan luontopolku kulkee tunturin rinteillä ja esittelee alueen luonnon monipuolisemmin kuin huiputusreitti.
Virallinen rengasreitti on 5,2 kilometriä pitkä. Polun varrelta löytyy opastauluja, joissa kerrotaan alueen geologiasta, kasvillisuudesta ja siitä, miksi juuri Saana on kasvilajistoltaan poikkeuksellisen rikas. Kalkkipitoinen maaperä tekee tunturin rinteistä yhden Suomen arvokkaimmista tunturikasvien kasvupaikoista.
Luontopolulla maisema vaihtuu nopeasti. Hetken kuljetaan tunturikoivikossa lintujen laulua kuunnellen, seuraavaksi ylitetään soliseva puro pitkospuilla ja pian edessä avautuukin kivikkoinen rinne. Nousuja riittää, mutta ne ovat loivempia kuin huipulle johtavalla reitillä.
Kukinta on parhaimmillaan kesäkuussa. Luontopolku sopii hyvin hitaaseen etenemiseen, sillä nähtävää löytyy myös jalkojen juuresta. Lapinvuokot ja kullerot houkuttelevat pysähtymään vähän väliä, mutta tuntureiden kulkijalla ei ole kiirettä mihinkään.
Reitti on hyvä vaihtoehto myös silloin, kun sää ei houkuttele pitkälle retkelle. Tunturissa sää voi muuttua nopeasti, ja luontopolulla tulikin käyttöä reppuun pakatulle pipolle.
Kokeile myös näitä!
Kilpisjärvellä riittää retkiä useammallekin päivälle. Jos aikaa on enemmän, lyhyitä ja pitkiä reittejä voi yhdistellä oman kunnon ja aikataulun mukaan.
Tsahkaljärven retki. Reitti sopii hyvin parin tunnin kävelyyn, ja lähtöpaikka on aivan kylän tuntumassa. Järven kirkas vesi ja sitä ympäröivät tunturit tekevät paikasta tunnelmallisen retkikohteen.
Salmivaaran polku. Kilpisjärven parhaita maisemia pääsee ihailemaan myös lyhyellä patikoinnilla. Salmivaaran näköalapolku on vain 1,3 kilometrin mittainen, mutta jo lyhyen nousun jälkeen maisema avautuu laajalle Kilpisjärven kylän, järven ja Saanan suuntaan.
Pikku-Mallan nousu. Edestakainen reitti on 3,4 kilometriä pitkä, ja nousu vie nopeasti avotunturiin. Huipulta näkyy yksi alueen tunnetuimmista maisemista. Kilpisjärvi levittäytyy alapuolelle, Saana kohoaa vastarannalla ja taustalla näkyvät Norjan vuoret.
Kilpisjärven kylä
Kilpisjärvi on Enontekiön pohjoisin kylä, vain muutaman kilometrin päässä Norjan rajasta.
Perille pääsee helpoiten omalla autolla, mutta Kilpisjärvelle voi matkustaa myös julkisilla kulkuvälineillä. Matkan voi tehdä yhdistelemällä lento-, juna- ja bussiyhteyksiä oman lähtöpaikan mukaan.
Majoitusvaihtoehtoja löytyy runsaasti. Retkeilykeskuksen lisäksi alueella on erilaisia hotelleja, mökkejä ja huoneistoja.
Paras aika retkeilyyn on juhannuksen tienoilta syyskuun puoliväliin. Kesäkuussa ilahduttavat yötön yö, puroissa virtaava sulamisvesi ja kukkivat tunturikasvit. Heinä- ja elokuussa reitit ovat yleensä lumettomia. Ruska alkaa tavallisesti elokuun lopulla ja on usein parhaimmillaan syyskuun alkupuolella.
Ajantasaiset reittitiedot kannattaa tarkistaa ennen lähtöä. Lisätietoja majoituksesta ja reiteistä löytyy osoitteista: