Reitti kulkee Turun ydinkeskustasta Maarian kirkolle ja takaisin kuuden keskiaikaisen kohteen kautta. Kulttuurihistoriallisen taipaleen voi taittaa osissa tai kokonaisuutena.
21.7.2025 Pyhää kohti – Keskiaikainen pyhiinvaellusreitti Turussa kuljettaa kulkijan keskiajan anekirjeiden pohjalta laadittua reittiä pitkin Turun ja sen lähialueiden keskeisiin hengellisiin ja kulttuurisiin kohteisiin.
Reittiopas on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Tuomiokirkon pyhiinvaelluskeskuksesta ja verkosta. Reitillä järjestetään myös opastettuja kierroksia.
Reittipisteistä Tuomiokirkko, Pyhän Olavin dominikaanikonventti, Pyhän Yrjänän hospitaali ja Pyhän Hengen talo sijaitsevat Turun keskustan alueella, muut hieman kauempana.
Keskustareitti on noin kolmen, koko reitti noin kymmenen kilometrin mittainen.
Kulttuuri-ja uskontohistoriaa helppona pakettina
Uuden reitin rakensivat Turun yliopiston tutkijat yhdessä Turun kaupungin ja evankelis-luterilaisen kirkon kanssa.
Hankkeen johtajan, uskontoantropologian dosentin Minna Oppaan mukaan kiinnostus pyhiinvaelluksiin on 2000-luvulla Suomessa kasvanut merkittävästi.
”Pyhiinvaelluksille hakeutuvat nykyään ihmiset niin uskonnollisista kuin uskonnottomista taustoista”, hän kertoo.
Yksi tärkeä motiivi on hänen mukaansa kiinnostus kulttuurihistoriaa kohtaan. Juuri siihen tarpeeseen myös nyt suunniteltu reitti vastaa.
Pyhiinvaelluksella sai helpotusta kiirastuleen
Reitti perustuu keskiaikaisiin anekirjeisiin, joista erityisen tärkeitä lähteitä tutkijoille olivat Uppsalan arkkipiispan Henrikin ja Turun piispan Bero Balkin lähes identtiset kirjeet vuodelta 1396.
Molemmat lupasivat 40 päivän aneet kaikille niille, jotka vierailisivat Turun tuomiokirkossa ja viidessä muussa paikassa lähialueella.
Ane on katolisen kirkon myöntämä helpotus syntien takia kiirastulessa vietettävään aikaan. Aneen saattoi ansaita itselleen tai jo kuolleelle sielulle myös esimerkiksi rukoilemalla tai tekemällä lahjoituksia.
Tutkija Anni Hellan mukaan arkkipiispa Henrikin ja Turun piispan anekirjeet valaisevat hyvin nimenomaan suomalaista pyhiinvaellusperinnettä.
”Pyhiinvaellus on ollut keskeinen osa keskiajan kristillistä kulttuuria. Tiedämme muista lähteistä, että myös Suomesta on lähdetty pyhiinvaelluksille aina Roomaan ja Pyhälle maalle eli Israelin ja Palestiinan alueelle asti.”
Pitkien vaellusten ystäville
Turusta lähtee myös muita suomalaisia pyhiinvaellusreittejä, kahdeksan kilometrin mittainen Helenan polku ja 15 kilometriä pitkä Henrikin polku, joka vie keskustasta Hirvensaloon. 35-kilometrinen Pietarin polku koukkaa etäisimmillään Liedossa. Kokemäelle johtaa 140 kilometriä pitkä Pyhän Henrikin reitti.
Jaakontielle Turku toimii puolestaan välietappina. Reitti tuo kulkijan Hämeen härkätietä pitkin Rengosta ensin maan vanhaan pääkaupungiin ja sieltä edelleen Rymättylään.
Savonlinnasta alkavalla Pyhän Olavin 800-kilometrisellä mannerreitillä Turku palvelee vaelluksen päätepisteenä. Kansainvälistä Pyhän Olavin merireittiä pitkin pääsee Turusta peräti Norjan Trondheimiin saakka.
Vaellusreitteihin voi tutustua Pyhiinvaellus Suomen sivuilla.
Päivi Ikonen