Maksuton suppilovahverokartta auttaa tunnistamaan potentiaaliset suppilovahveron kasvupaikat koko Suomessa. Kartta on käytettävissä mobiilisovelluksessa ja web-selaimella.
20.7.2025 Suppilovahverolle soveltuvat metsäalueet on Karttaselaimen uudella kartalla korostettu violetin värisillä neliöillä. Mitä tiheämmin ja laajemmalla alueella neliöitä esiintyy, sitä suotuisammasta sieniapajasta on todennäköisesti kyse.
Kartta perustuu Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja Metsäkeskuksen digitaalisiin aineistoihin ja paikkatietoon esimerkiksi puuston koostumuksesta, maaperästä ja kasvupaikkatyypeistä.
Digitaaliset tiedot eivät kuitenkaan ole täysin ajantasaisia eivätkä kerro yksittäisen hetken tilannetta tai kasvuoloja. Karttaa voikin pitää apuvälineenä sopivien maastojen etsinnässä, ei varmana lupauksena saaliista.
Suppilovahvero viihtyy erityisesti varjoisissa ja kosteahkoissa kuusivaltaisissa metsissä, joissa on sammalpeitteinen maapohja. Maastossa liikkuessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti painanteisiin, varjoisiin rinteisiin sekä notkelmiin, jotka usein ovat sienille otollisimpia.
Suppilovahveroiden lisäksi kartan käyttäjät pääsevät hyödyntämään myös Karttaselaimen muita kattavia ominaisuuksia , joiden avulla on mukava retkeillä ja nauttia luonnosta.
Karttaselain on aiemmin julkaissut myös mustikka– ja puolukkakartat.
Monipuolinen syksyn herkku
Suppilovahvero on yksi parhaista ja suosituimmista ruokasienistämme. Sen maku on mieto ja lievästi makea. Suppilovahvero sopii monenlaisiin ruokiin eikä puhdistamisen lisäksi vaadi muuta esikäsittelyä, esimerkiksi ryöppäystä.
Sieni on yleensä hyvin puhdas, eikä siitä juuri koskaan löydy toukkia. Se kestää kuljetusta erinomaisesti ja säilyy tuoreena jääkaapissa useamman päivän ajan. Suppilovahveron eli suppiksen satokausi ajoittuu loppusyksyyn. Jäätyminen ei pilaa sieniä, vaan niitä voi kerätä syötäväksi myös lumen alta.
Sienestäminen kuuluu jokaisenoikeuksiin. Jokaisenoikeus oikeuttaa poimimaan marjoja ja sieniä sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua.