Close Menu
Parastasuomessa.fi
    Juuri nyt
    • Saaristossa sykkii – tallenna merellinen tunnelma ja osallistu valokuvauskilpailuun
    • Rajamäen Vanha Hiivatehdas ja tykkitornit – suomalaisen teollisuus- ja sotahistorian ainutlaatuinen kohtaamispaikka
    • Laskettelurinteille on käyttöä ympäri vuoden – tunkkaustapahtumat kohottavat kesäkuntoa
    • Yövyin täällä – Tampereen keskustan itäosassa on monta mainiota majapaikkaa
    • Karjalan Neito siirtyi digiaikaan – Museo Eliel tuo näyttelykokemuksen myös kävijän puhelimeen
    • Retkeilyn helmet palkittiin – iso tunnustus Uudenmaan monipuolisille ulkoilukohteille
    • Suomenlinnan ravintola Panimo houkuttelee ympäri vuoden – saariston tunnelmaa vartin päässä Kauppatorilta
    • ”Jos kitka pettää, aina on kankut” – Aikuiset naiset linnavuorilla
    Parastasuomessa.fiParastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Mainostajalle
    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
      1. Parasta juuri nyt
      2. Ruoka & juoma
      3. Perhematkailu
      4. Historia
      5. Lukijoiden parhaat
      6. Vuodenajat
      7. Harrastukset
      8. Majoitus
      9. Matkustaminen
      10. Kulttuuri
      11. Kestävä matkailu
      12. Parasta mainostajiltamme
      13. Näytä kaikki

      Saaristossa sykkii – tallenna merellinen tunnelma ja osallistu valokuvauskilpailuun

      Yövyin täällä – Tampereen keskustan itäosassa on monta mainiota majapaikkaa

      ”Jos kitka pettää, aina on kankut” – Aikuiset naiset linnavuorilla

      ITE-taiteen juhlaa Hämeen linnassa – hulluttelua karnevaalihengessä

      Suomenlinnan ravintola Panimo houkuttelee ympäri vuoden – saariston tunnelmaa vartin päässä Kauppatorilta

      Ravintola Taulu hurmaa miljööllä ja makuelämyksillä – Helsingin päärautatieaseman uusi kohtauspaikka on klassikko jo syntyessään

      Suomen paras tilaviini löytyi Ilomantsista – Hermannin Viinitila vei voiton myös kuplajuomien sarjassa

      Luksuspiknik on helppoa herkuttelua luonnossa – alan pioneeri löytyy Porista

      Pyhätunturi on myös kesäkohde – pohjoinen luonto tarjoaa ulkoilijoille parastaan

      Ähtäri kutsuu kesään – eläinpuisto ja leirintäalue avautuivat uusin voimin

      Saariston rengastie täyttää 30 vuotta – perinteinen matkailureitti avaa kesäkautensa

      Jättimäiset lego-dinosaurukset tulevat – Jurassic World -näyttely nähdään ensi kertaa Suomessa

      Keskiaika herää eloon Hämeenlinnassa

      Itärajan museot vaalivat sotiemme muistoja – teemaretki vie Rautjärveltä Raatteeseen

      Rauhanturvaamisen erikoismuseo esittelee myös maanpuolustusta – Wanha Veteraani sai tukijakseen amerikkalaisen hävittäjävalmistajan

      Ravintola Sunnin lounaalla maistuvat lohisoppa ja Senaatintorin monumentaalimaisema

      Korouoman rotkolaaksosta löytyy jäätä heinäkuun helteelläkin

      Kastelholman keskiaikainen linna on kappale kauneinta Ahvenanmaata

      Elämä edestakaisin – Saimaan Riviera sytyttää aikamiehessä nuoruuden juoksuriemun

      Asiantuntija arvostelee huvipuistot – Leevi kävi Linnanmäellä, Powerparkissa ja Särkänniemessä

      Winter Warrior rantautuu Tampereelle – Näsijärvellä juostaan vaatteet päällä avantoon

      Suomalaisten mielipiteet selville – ainakin nämä asiat kuuluvat hyvään talvilomaan

      Tall Ships Races 2024 – suuret purjelaivat saapuvat taas Helsinkiin, Turkuun ja Maarianhaminaan

      On se kone! Sarka-museon näyttely kertoo, kuinka moottorit mullistivat maatalouden

      Saaristossa sykkii – tallenna merellinen tunnelma ja osallistu valokuvauskilpailuun

      Laskettelurinteille on käyttöä ympäri vuoden – tunkkaustapahtumat kohottavat kesäkuntoa

      Ahti suo antejaan myös keskellä kaupunkia – kesäkiertue esittelee katukalastusta ympäri Suomen

      Vuoden hiihtokeskus 2026 on Ruka – pokkasi myös Vuoden teko -palkinnon

      Yövyin täällä – Tampereen keskustan itäosassa on monta mainiota majapaikkaa

      Härmän Kylpylä meni läpi harmaan kiven – palkittiin pitkäjänteisestä kehitystyöstä

      Lapland Hotels palkittiin parhaana suomalaisena hotelliketjuna

      Yövyin täällä – Lapland Hotels Oulu tarjoaa palan Lappia kaikille aisteille

      VR houkuttelee vaihtamaan ruudut reissuun – täkynä kuukauden junamatkat suoratoistopalvelun hinnalla

      Lähitaksi sähköistää – henkilöautot täyssähköisiksi vuoteen 2030 mennessä

      Elias Lönnrotin kyydissä järvelle – Keurusselällä seilaa historiallinen siipirataslaiva

      Helposti kesäkaupunkiin – OnniBus avaa uuden reitin Helsingistä Hankoon

      Karjalan Neito siirtyi digiaikaan – Museo Eliel tuo näyttelykokemuksen myös kävijän puhelimeen

      ”Jos kitka pettää, aina on kankut” – Aikuiset naiset linnavuorilla

      ITE-taiteen juhlaa Hämeen linnassa – hulluttelua karnevaalihengessä

      Kittilän värikäs helmi – Särestöniemi on Vuoden museo 2026

      Lähitaksi sähköistää – henkilöautot täyssähköisiksi vuoteen 2030 mennessä

      Villasukkavaelluksesta suomirock-risteilyyn – Savossa tapahtuu ympäri vuoden

      Imatran Valtionhotelli pelastui ja metsästä löytyi helmi – Vuoden matkailuteot palkittiin

      Matkamessut 2026 esittelee houkuttelevimmat kotimaankohteet

      Saaristossa sykkii – tallenna merellinen tunnelma ja osallistu valokuvauskilpailuun

      Rajamäen Vanha Hiivatehdas ja tykkitornit – suomalaisen teollisuus- ja sotahistorian ainutlaatuinen kohtaamispaikka

      Laskettelurinteille on käyttöä ympäri vuoden – tunkkaustapahtumat kohottavat kesäkuntoa

      Yövyin täällä – Tampereen keskustan itäosassa on monta mainiota majapaikkaa

      Saaristossa sykkii – tallenna merellinen tunnelma ja osallistu valokuvauskilpailuun

      Rajamäen Vanha Hiivatehdas ja tykkitornit – suomalaisen teollisuus- ja sotahistorian ainutlaatuinen kohtaamispaikka

      Laskettelurinteille on käyttöä ympäri vuoden – tunkkaustapahtumat kohottavat kesäkuntoa

      Yövyin täällä – Tampereen keskustan itäosassa on monta mainiota majapaikkaa

    • Kulttuuri
    • Lukijoiden parhaat
    • Perhematkailu
    • Ruoka & juoma
    • Suomessa tapahtuu
    • Kilpailut
      • Visailut
      • Paras juttu -äänestys
    • Yhteystiedot
    Parastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Tilaa lehti Mainostajalle
    Etusivu » Uutiset » Kirja-arvio: Turun hienoimmat talot saivat ansaitsemansa kuvateoksen
    Kulttuuri

    Kirja-arvio: Turun hienoimmat talot saivat ansaitsemansa kuvateoksen

    Jaa
    Facebook Twitter LinkedIn Email

    Arkkitehti-tutkija Panu Savolainen ja valokuvaaja Aleks Talve esittelevät uusimmassa kirjassaan kattavan kokoelman Suomen vanhan pääkaupungin upeita rakennuksia.

    Vappu Ikonen

    12.3.2026   Apulaisprofessori Panu Savolaisen ja valokuvataiteilija Aleks Talven teos Arkkitehtuurimme vuosikymmenet – Suomen arkkitehtuurin historia alusta loppuun (2024) voitti ansaitusti Vuoden 2025 historiateoksen palkinnon.

    Kirja-arvio: Arkkitehtuurimme vuosituhannet katsoo kotimaata uusin silmin

    Kaksikon seuraava kirja Turun hienoimmat talot (Sammakko 2025) näyttää tekijöiden vilpittömän rakkauden Suomen vanhinta kaupunkia kohtaan. Tyylikkäästi taitetun teoksen ulkoasusta vastaa Riikka Majanen.

    Kunkin aukeaman oikean puoliskon täyttävät Talven henkeäsalpaavat valokuvat. Lukijalle kävi samoin kuin edelliselläkin kerralla: ensimmäinen lukukierros meni pelkästään kuvien ihailuun.

    Kirja esittelee suunnilleen ikäjärjestyksessä ”Turun 101 hienointa rakennusta”. Tekijät toki myöntävät valinnan olevan lähtökohtaisesti mahdoton.

    He ovat kuitenkin pyrkineet siihen, että eri aikakaudet, eri tyylit ja eri rakennustyypit asuintaloista siirtolapuutarhamökkiin ja kouluista teollisuuskiinteistöihin tulevat edustetuiksi.

    Maltillisen kokoinen opus on helppo ottaa mukaan oppaaksi kaupunkikävelylle. Lyhyet, informatiiviset tekstit on käännetty myös englanniksi, mikä tekee teoksesta myös oivallisen lahjakirjan.

    Muinaiskirkon raunioista yleiseen vessaan

    Kauneus on katsojan silmissä. Savolainen ja Talve ovat reippaasti valinneet mukaan kohteita, jotka ovat pärjänneet hyvin erilaisissa ”Turun rumin rakennus” -äänestyksissä.

    Itsellänikin kahvi pärskähti pari kertaa. Talven taitavan linssin läpi möhkälemäiset Turun kaupunginteatteri ja Valtion virastotalo sekä omintakeinen seurakuntatalo Aurelia näyttävät sentään, no, arvokkailta.

    Valtaosa kirjaan otetuista rakennuksista lienee kuitenkin lukijoiden mielestä yksiselitteisesti nimenomaan hienoja, osa myös uskomattoman vanhoja.

    Turun linnan ensimmäinen vaihe toteutettiin 1200-luvun lopulla. Sen jälkeen rakennusta laajennettiin ja uudistettiin useaan kertaan. Viimeisin suuri ponnistus oli vuoden 1941 pommitusvaurioiden jälkeinen restaurointi, josta vastasivat Erik ja Karin Bryggman. Kuvat: Aleks Talve.

    Kaikkein iäkkäimmästä eli Ravattulan Ristimäen kirkosta ei ole säilynyt kuin maastoon kivillä merkityt muinaisten seinien muodot. Sen sijaan Turun linna ja tuomiokirkko kohoavat yhä kaupungin ylväinä maamerkkeinä.

    Rakastettu pyhäkkö meni muuten juuri pariksi vuodeksi kiinni ja avautuu uudelleen vasta perusteellisen kunnostuksen jälkeen Turun 800-vuotisjuhliin vuonna 2029.

    Keskiaikaisten järkäleiden ja parin 1400-luvun kivikirkon jälkeen hypätään 1700-luvulle. Turun vuoden 1827 suurpalolta säästyivät muun muassa Halisten aitat, Luostarinmäki sekä Qwenselin talo, jonka pelastajaksi mainitaan erikseen museonjohtaja Irja Sahlberg.

    Puutaloista siirrytään 1700–1800-luvun kauniiseen uusklassismiin. Sitä edustavat muun muassa Vanha raatihuone ja ruotsalainen teatteri sekä sympaattinen Kaupunginkaivo, joka on myöhemmin toiminut muun muassa pizzeriana, kioskina ja viimeisimpänä esteettömänä yleisövessana.

    Vanhalla raatihuoneella on muun muassa solmittu pikkuvihan päättänyt Turun rauha (1734) Ruotsin ja Venäjän välillä.

    1800-luvun lopulla päästään rehevään uusrenessanssiin, josta hyviä esimerkkejä ovat Turun kaunein talo -äänestyksen voittanut Verdandin talo ja Gustaf Nyströmin piirtämä Suomen Pankin talo.

    Kansallisromantiikasta konepajan korjaamiseen

    Turun taidemuseo edustaa puolestaan 1900-luvun alun sekatyyliä, josta erottaa sekä kansallisromantiikan että jugendin piirteitä. Turun ruotsalainen yhteiskoulu taas edustaa puhdasta pyöreämuotoista jugendia. Se on ainoa Wivi Lönnin kaupunkiin suunnittelema rakennus.

    Aino ja Alvar Aallon Lounais-Suomen Maalaistentalo (1927–1928) on parin viimeisiä klassistisia rakennuksia. Se muuttui vielä rakennusvaiheessa, kun Alvar Aalto tutustui uuteen kansainväliseen funktionalismiin ja karsi julkisivusta pois siihen suunniteltua ornamentiikkaa.

    Erik Bryggmanin Kirjatorni (1934–1935) sekä Jussi Paatelan ja Uno Ullbergin A-sairaala (1934–1937) ovat jo puhdasta funkista.

    Turun yliopisto, Suomen ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, perustettiin vuonna 1920. Sen nykyinen, Aarne Ervin suunnittelema päärakennus nousi kaupungin Yliopistonmäelle 1950-luvun alussa.

    Aarne Ervin suunnittelema Turun yliopiston päärakennus 1950-luvulta edustaa kauniisti modernismia. Sen sijaan Viljo Revellin 1960-luvun KOP-kolmio on jakanut ja jakaa edelleen mielipiteitä.

    Vuosina 1989–1990 rakennettua Manhattan-ostoskeskusta kuvataan ”rennon revitteleväksi” ja ”iloittelevan värikkääksi” postmodernistiseksi rakennukseksi. Sitä se epäilemättä on.

    Logomon konepaja, nykyinen kulttuurikeskus, on puolestaan hyvä esimerkki 2000-luvusta, jolloin korjataan vanhaa ja yhdistetään siihen uutta.

    Vuosina 1965–1967 rakennettu Pyhän Ristin kappeli edustaa tyyliltään betonibrutalismia. Pyhättö on nykyään yksi Turun tunnetuimmista rakennuksista ulkomailla.

    Ilahduttavan moni teoksen taloista on niin sanottu julkisrakennus, eli yleisö pääsee – aukioloaikojen puitteissa – katsomaan myös niiden sisätiloja. Tulin laskeneeksi, kuinka monessa olen itse käynyt, ja pääsin noin kolmeenkymmeneen. Savolaisen ja Talven kirja innostaa kasvattamaan lukemaa.

    Suuren rakennuksen takana on suuri työryhmä

    Panu Savolainen on kirjannut huolellisesti rakennusten suunnittelijat siinä määrin kuin ne ovat olleet tiedossa. Lisäksi hän on maininnut myös tärkeimmät tehdyt laajennukset ja remontit sekä niiden toteuttajat.

    Tälle tulee selitys esipuheessa:

    ”Koska yhä useammin rakennuksia suunnittelevat suuremmanpuoleiset työryhmät, jotka saattavat koostua useiden toimistojen suunnittelijoista, yhden suunnittelijan nimeäminen on yhä vaikeampaa. Lisäksi etenkin vanhojen rakennusten osalta niiden historiaan sisältyy ehkä useitakin laajennuksia, joista ovat vastanneet eri suunnittelijat. – – – Merkittävien restaurointien ja laajennusten osalta tekijöiksi on mainittu myös näiden muutosten suunnittelijat.”

    Teoksessa on yksi mutta merkittävä puute: siinä ei ole karttaliitettä. Kirjan esittelemien rakennusten sijainti voi olla itsestään selvä turkulaisille mutta ei meille ulkopaikkakuntalaisille.

    Karttaliite auttaisi kävelykierrosten suunnittelua. Jos sellaista ei ole mahdollista lisätä seuraaviin painoksiin, voisiko sen saada vaikka kustantajan verkkosivustolle?

    Toinen kaino toivomus lähtee tekijöille: laatisitteko vastaavan teoksen myös Helsingistä?

    Esipuheessa Savolainen ja Talve toteavat Turun erityispiirteeksi – huomattavan pitkän historiallisen aikajanan lisäksi – sen, että sinne on jäänyt paljon eri-ikäisiä todisteita siitä, miltä kaupunki joskus näytti. ”Muualla purettu menneisyys ei ole säilyneiden rakennusten kautta samalla tavalla läsnä kuin Turussa.”

    Tämä on kieltämättä totta.

    Mutta vaikka Helsinki on Turkuun verrattuna tulokas ja vaikka esimerkiksi ydinkeskustan puutalot ovat pitkälti hävinneet, uskoisin tämän kaksikon löytävän myös Suomen nykyisestä pääkaupungista muistoja, kerroksellisuutta ja urbaania kauneutta.

    Aleks Talve arkkitehtuuri arkkitehtuurin historia historia kuvateokset Panu Savolainen rakennushistoria Turku
    Jaa Facebook Twitter LinkedIn Email

    Luitko jo nämä?

    Saaristossa sykkii – tallenna merellinen tunnelma ja osallistu valokuvauskilpailuun

    Yövyin täällä – Tampereen keskustan itäosassa on monta mainiota majapaikkaa

    Karjalan Neito siirtyi digiaikaan – Museo Eliel tuo näyttelykokemuksen myös kävijän puhelimeen

    Uusimmat artikkelit

    Saaristossa sykkii – tallenna merellinen tunnelma ja osallistu valokuvauskilpailuun

    Rajamäen Vanha Hiivatehdas ja tykkitornit – suomalaisen teollisuus- ja sotahistorian ainutlaatuinen kohtaamispaikka

    Laskettelurinteille on käyttöä ympäri vuoden – tunkkaustapahtumat kohottavat kesäkuntoa

    Yövyin täällä – Tampereen keskustan itäosassa on monta mainiota majapaikkaa

    Avainsanat
    Ahvenanmaa Espoo Hanko Helsinki Herkuttelua historian havinassa historia hotellit Hämeenlinna Imatra Joensuu Jyväskylä kansallispuistot Kokkola Koli Kuopio Kuusamo kuvataide Lahti Lappeenranta Lappi luonto matkailupalkinnot melonta Mikkeli museot musikaalit Naantali näyttelyt Oulu Pori Porvoo Rauma retkeily Rovaniemi Saimaa Savonlinna sotahistoria Särkänniemi taidenäyttelyt Tampere teatteri Turku ulkoilu Vaasa Vantaa
    Yhteydet
    Yhteydet

    MATKAILULEHTI
    toimitus(a)matkailulehti.fi

    TOIMITUS
    Toimitusjohtaja Leena Joutsen
    leena.joutsen(a)kempulssi.fi

    PUH: 040 577 8850

    MEDIAMYYNTI
    Raija Kivinen, Markkinointituuli Tmi
    raija.kivinen(a)matkailulehti.fi
    PUH: 040 824 3820

    Tietosuoja- ja rekisteriseloste

    KEMPULSSI OY

    Kempulssi on Matkailulehden kustantaja ja julkaisija vuodesta 2023 lähtien.

    Laadukkaisiin erikoismedioihin keskittyneen yhtiön muut julkaisut ovat

    Uusiouutiset
    Työ Terveys Turvallisuus
    Tunne & Mieli
    Kemiamedia

    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
    • Suomessa tapahtuu
    • Ihmiset
    • Kilpailut
    • Yhteystiedot
    © 2026 ThemeSphere. Designed by ThemeSphere.

    Kirjoita hakusana ja paina Enter, keskeytä Esc-painikkeella