Maailman kauneimmaksi kirjastoksi kutsuttu Kansalliskirjasto juhlii pyöreitä vuosiaan avointen ovien päivällä 21. lokakuuta. Carl Ludvig Engelin luomukseen pääsee tuolloin tutustumaan sekä omatoimisesti että opastetuilla kierroksilla.
Vappu Ikonen
2.10.2025 Kansalliskirjaston komea empirerakennus on seissyt keskellä Helsinkiä Senaatintorin laidalla vuodesta 1840 saakka. Unioninkadun varren talo on silti jäänyt monelta huomaamatta, sillä se piiloutuu torilta katsottuna hieman Tuomiokirkon katveeseen.
Kirjasto on viimeinen osa arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) luomaa aukiokokonaisuutta, johon kuuluvat myös muun muassa Helsingin yliopiston päärakennus ja Valtioneuvoston linna. Rakennus noudattaa antiikin kauneusihanteita, kuten muutkin Engelin piirtämät talot.

Kuusikerroksinen kirjavarasto Rotunda nousi Engelin rakennuksen yhteyteen vasta seuraavalla vuosisadalla. Vuonna 1906 käyttöön otetun laajennusosan suunnitteli Gustaf Nyström (1856–1917), maineikas arkkitehti, joka toimi myös Teknillisen korkeakoulun rehtorina.
Vanhin ja arvokkain
Kansalliskirjasto on Suomen laajin ja vanhin tieteellinen kirjasto, jonka kolmen miljoonan teoksen kokoelmalla on hyllymetreinä mittaa pitkälti yli sata kilometriä. Kokoelman arvokkaimpiin niteisiin kuuluvat niin sanotut inkunaabelit eli ennen vuotta 1500 painetut kirjat.

Talon kätköissä ovat tallessa myös ne reilut 800 korvaamatonta kirjaa, jotka aikoinaan onnekkaasti säästyivät vuoden 1827 Turun palosta. Turun akatemia kirjastoineen muutti tuhon jälkeen suuriruhtinaskunnan vanhasta pääkaupungista uuteen ja sai nimekseen Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto.
Nimi vaihtui Helsingin yliopistoksi Suomen itsenäistyttyä Venäjästä vuonna 1917.
Kirjastorakennus pesi viimeksi kasvojaan 2000-luvulla toteutetussa peruskorjauksessa, jossa sen talotekniikka uusittiin ja sisätilat, muun muassa eteistilojen näyttävät kattomaalaukset restauroitiin.
Kupolikierros ja kakkukahvit
Juhlivassa kirjastossa vietetään avointen ovien päivää tiistaina 21. lokakuuta 2025. Tuolloin tulee kuluneeksi tasan 180 vuotta siitä, kun suuriruhtinas Aleksandr Nikolajevitš hyväksyi Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston kirjaston käyttösäännöt, ja sen toiminta saattoi vihdoin käynnistyä.
Merkkipäivän kunniaksi 21. lokakuuta kello 17 on tarjolla kakkukahvit 180:lle ensimmäisenä paikalle ehtivälle vierailijalle. Historioitsija Rainer Knapas ja arkkitehti Kati Winterhalter kertovat kirjaston historiasta ja uljaan rakennuksen arkkitehtonisesta merkityksestä.
Avointen ovien päivänä pääsee tutustumaan myös kirjaston upean Kupolisalin kolmanteen kerrokseen opastetulla kierroksella, joka vaatii ennakkoilmoittautumisen. Koko ohjelma löytyy täältä.

Koko kansan kirjasto
Monet luulevat, että Kansalliskirjasto – joka vuoteen 2006 saakka kantoi nimeä Helsingin yliopiston kirjasto – on tarkoitettu vain opiskelijoille ja tutkijoille, mutta näin ei ole.
Aleksandr Nikolajevitšin käyttösäännön mukaisesti kirjastoon on sen aukioloaikoina vapaa pääsy kaikille. Ei siis huolta, vaikka ei ehtisikään mukaan viralliseen juhlapäivään. Rakennukseen ja kirjakokoelmaan voi mennä tutustumaan muulloinkin ympäri vuoden.
Kannattaa seurata myös kirjaston tapahtumakalenteria, joka syksyn mittaan tarjoaa esimerkiksi keskiaikaisen laulun työpajan ja aamukahvittelua tutkijan seurassa.