Close Menu
Parastasuomessa.fi
    Juuri nyt
    • Merimakasiini on laatunsa säilyttänyt klassikko – 40-vuotisjuhlamenyy vakuutti
    • Konserttiarvio: KAJ Tampere-talossa – Vöyrin velikultien musiikki ja huumori upposivat täyteen saliin
    • Turun Fuuga soi ilman musiikkiakin – uusi musiikkitalo on nähtävyys itsessään
    • Järnefeltin maisemat esiin – Kolilla raivattiin kuuluisia näkymiä aiempaa avarammiksi
    • Vuoden nuori taiteilija Tampereella – Roope Itälinna vie katsojan rauhallisesta yksinäisyydestä railakkaaseen reiviluolaan
    • Helsingin hienoimmat talot -teos yllättää – tuttu pääkaupunki näyttää uusia puoliaan
    • Kovempaa kuin sireenit – Karita Mattila laulaa ukrainalaisten lasten hyväksi
    • Oulussa avattiin uusi museo- ja tiedekeskus: Tiima on täyttä heviä!
    Parastasuomessa.fiParastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Mainostajalle
    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
      1. Parasta juuri nyt
      2. Ruoka & juoma
      3. Perhematkailu
      4. Historia
      5. Lukijoiden parhaat
      6. Vuodenajat
      7. Harrastukset
      8. Majoitus
      9. Matkustaminen
      10. Kulttuuri
      11. Kestävä matkailu
      12. Parasta mainostajiltamme
      13. Näytä kaikki

      Konserttiarvio: KAJ Tampere-talossa – Vöyrin velikultien musiikki ja huumori upposivat täyteen saliin

      Vuoden nuori taiteilija Tampereella – Roope Itälinna vie katsojan rauhallisesta yksinäisyydestä railakkaaseen reiviluolaan

      Kovempaa kuin sireenit – Karita Mattila laulaa ukrainalaisten lasten hyväksi

      Oulussa avattiin uusi museo- ja tiedekeskus: Tiima on täyttä heviä!

      Merimakasiini on laatunsa säilyttänyt klassikko – 40-vuotisjuhlamenyy vakuutti

      Suomen paras ruokamatkailuelämys tarjoaa liekkejä, loimulohta ja lettuja

      Lähiruokapäivä juhlii pyöreitä – suoraan maatiloilta saa taas monenlaista hyvää

      Kilometrin verran ruokapöytää – Oulun Kesäillan kattaus houkuttelee herkuttelijoita kulttuuripääkaupunkiin

      Huikea Kurpitsapuisto levittäytyy taas salolaispellolle – kurpitsabussi kuljettaa tapahtumien ytimeen

      Hiphop ja räppi raikuvat Tampereella – Blockfestin koko perheen jatkot juhlitaan Särkänniemessä

      Lipaisu jäätelön historiaa – Maatalousmuseo Sarka panee suun tötterölle

      Suomen uudet vuoristoradat yllättivät testaajan – vanhan klassikon charmi puree yhä

      LollyRoad vie matkailijan seikkailemaan eri puolille kaunista kotimaata

      Mannerheim-ristin ritarit yhdessä näyttelyssä – Humppilan Ritarigalleria kertoo 191 sankarin tarinan

      Luksusauton kyydissä – mainio päiväretki Porvooseen vuonna 1926

      Keskiaika herää eloon Hämeenlinnassa

      Arjen kultaa – keltaisen puutalon suojissa sykkii Hyvinkään kulttuurisydän

      Elämysten viikko Isonkyrön koeasukkaana – kaikkeen ei edes ehtinyt

      ”Haltijoiden maa” – Utsjoen hiljaisuus pysäyttää kaupunkilaisenkin

      Yöttömän yön tuntureilla – Kilpisjärven parhaat päiväretket

      Winter Warrior rantautuu Tampereelle – Näsijärvellä juostaan vaatteet päällä avantoon

      Suomalaisten mielipiteet selville – ainakin nämä asiat kuuluvat hyvään talvilomaan

      Tall Ships Races 2024 – suuret purjelaivat saapuvat taas Helsinkiin, Turkuun ja Maarianhaminaan

      Kireitä siimoja! Punalihainen arvokala nousee taas Tornionjokeen

      LollyRoad vie matkailijan seikkailemaan eri puolille kaunista kotimaata

      Muumimukeja maniaksi asti – tamperelaisnäyttelyssä nähdään ikoninen kokoelma harvinaisuuksia

      Saaristossa sykkii – tallenna merellinen tunnelma ja osallistu valokuvauskilpailuun

      Laskettelurinteille on käyttöä ympäri vuoden – tunkkaustapahtumat kohottavat kesäkuntoa

      Ölmosin lomakylä Kemiönsaaressa avaa taas ovensa – tarjolla nyt myös kalaretkiä

      Helsingin Professorintalo muuntuu hotelliksi – historiallinen ilme säilyy

      Yövyin täällä – Uudistunut Scandic Grand Marina yhdistää historiallisen miljöön ja modernin hotellin

      Yövyin täällä – Sokos Hotel Koljonvirta tarjoaa ripauksen luksusta arkipäivään

      Luksusauton kyydissä – mainio päiväretki Porvooseen vuonna 1926

      VR houkuttelee vaihtamaan ruudut reissuun – täkynä kuukauden junamatkat suoratoistopalvelun hinnalla

      Lähitaksi sähköistää – henkilöautot täyssähköisiksi vuoteen 2030 mennessä

      Elias Lönnrotin kyydissä järvelle – Keurusselällä seilaa historiallinen siipirataslaiva

      Konserttiarvio: KAJ Tampere-talossa – Vöyrin velikultien musiikki ja huumori upposivat täyteen saliin

      Turun Fuuga soi ilman musiikkiakin – uusi musiikkitalo on nähtävyys itsessään

      Vuoden nuori taiteilija Tampereella – Roope Itälinna vie katsojan rauhallisesta yksinäisyydestä railakkaaseen reiviluolaan

      Helsingin hienoimmat talot -teos yllättää – tuttu pääkaupunki näyttää uusia puoliaan

      Hyvää lautaselle, hävikki minimiin – laivalla herkutellaan vastuullisesti

      ”Olen rakastunut vanhaan Someroon” – kulttuuria, kellohelmoja ja kesän parhaita yllätyksiä

      Nuoret löysivät maaseutumatkailun – lähiruoka vetää kuin magneetti

      Lähitaksi sähköistää – henkilöautot täyssähköisiksi vuoteen 2030 mennessä

      Merimakasiini on laatunsa säilyttänyt klassikko – 40-vuotisjuhlamenyy vakuutti

      Konserttiarvio: KAJ Tampere-talossa – Vöyrin velikultien musiikki ja huumori upposivat täyteen saliin

      Turun Fuuga soi ilman musiikkiakin – uusi musiikkitalo on nähtävyys itsessään

      Järnefeltin maisemat esiin – Kolilla raivattiin kuuluisia näkymiä aiempaa avarammiksi

      Merimakasiini on laatunsa säilyttänyt klassikko – 40-vuotisjuhlamenyy vakuutti

      Konserttiarvio: KAJ Tampere-talossa – Vöyrin velikultien musiikki ja huumori upposivat täyteen saliin

      Turun Fuuga soi ilman musiikkiakin – uusi musiikkitalo on nähtävyys itsessään

      Järnefeltin maisemat esiin – Kolilla raivattiin kuuluisia näkymiä aiempaa avarammiksi

    • Kulttuuri
    • Lukijoiden parhaat
    • Perhematkailu
    • Ruoka & juoma
    • Suomessa tapahtuu
    • Kilpailut
      • Visailut
      • Paras juttu -äänestys
    • Yhteystiedot
    Parastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Tilaa lehti Mainostajalle
    Etusivu » Uutiset » Radan raatajat – Kalle Päätalon kirjoista tuttu Kenttärata on vaikuttava sotahistoriallinen kohde
    Historia

    Radan raatajat – Kalle Päätalon kirjoista tuttu Kenttärata on vaikuttava sotahistoriallinen kohde

    Taivalkosken kunta on pystyttänyt muistomerkin kaikille Kenttäradan uhreille.
    Jaa
    Facebook Twitter LinkedIn Email

    Koillismaalainen Taivalkoski on tuttu paikka ainakin Kalle Päätalon lukijoille. Kunta päätyi toisen maailmansodan aikana osaksi suurvaltojen kamppailua, kun sen halki rakennettiin niin kutsuttu Kenttärata.

    Teksti ja kuvat: Ilari Korpikoski

    Nykymatkailija voi eläytyä Kenttäradan historiaan karttojen, opasteiden, muistomerkkien ja raivatun kenttäradan pohjan välityksellä.

    Radan kolme tärkeintä leiri- ja asemapaikkaa Taivalkoskella on kunnostettu niin, että niihin pääsee tutustumaan sulan maan aikana opastetuilla poluilla.

    Isokummun asema oli suurin tavaraliikenteen väliasema Hyrynsalmen ja Kuusamon välillä. Se vihittiin käyttöön 13. tammikuuta 1944 ja tuhottiin 14.–15. syyskuuta 1944. Opastetaulu kertoo asemasta tarkemmin.

    Asemien välit taittaa parhaiten autolla, moottoripyörällä tai polkupyörällä.

    Taivalkosken kirjaston yhteydessä toimii myös sota-ajan muistohuone, jossa kenttäradalla on osansa.

    Kuljetusväyläksi sotajoukoille

    Suomesta oli jatkosodan (1941–1944) myötä tullut Saksan liittolainen. Koska ajan tiestö oli heikkoa, joukkojen siirtojen ja huollon ratkaisuksi keksittiin kesällä 1942 Hyrynsalmelta kohti Itä-Karjalan Kiestinkiä vievä kenttärata.

    Taivalkosken kunnan läpi kulkeneen yksisuuntaisen, kapean ja nopeasti koottavan radan tarkoituksena oli helpottaa Kiestingin rintaman huoltoa. Viimeistä osuutta Kuusamosta Kiestinkiin ei kuitenkaan ehditty rakentaa.

    Veturitallin jäänteitä Isokummun asemalla.

    Osa saksalaisista majoittui paikallisten asukkaiden vuokralaisina ja tarjosi näille töitä kenttäradan varressa. Heille järjestettiin lisäksi muonitusta ja terveydenhuoltoa. Paikallinen väestö sai myös matkustaa radalla.

    Ongelmitta ei kuitenkaan selvitty. Saksalaiset saattoivat asukkaiden harmiksi tappaa näiden poroja, ja myös sotilaiden irtosuhteita arvosteltiin.

    Pakkotyöläisten hengellä ei ollut arvoa

    Käytännön pulmat olivat silti pieniä niin sanotun ”työvoiman” käyttöön liittyneiden eettisten ongelmien rinnalla. Radanrakennustyövoima koostui Organization Todtin (OT) jäsenistä eli pakko-otetuista puolalaismiehistä, toisinaan palkatuistakin miehistä.

    OT:n lisäksi työvoimana hyödynnettiin venäläisiä sotavankeja ja saksalaisia rangaistusvankeja. Jälkimmäisiä kutsuttiin myös nimellä Himmelsfahrtkommando.

    Kenttäradan puolalaiset uhrit ovat saaneet Taivalkoskelle oman muistomerkkinsä.

    Ratatöissä raatoi kaikkiaan noin 3 500–4 000 henkeä.

    Rakennusmiesten hengellä ei ollut arvoa, vaan he olivat pelkkiä työvälineitä. Kun juna tai vaunu kaatui, työvoima sai rehkiä ne takaisin raiteille käsivoimin. Aikalaiset ovat luonnehtineet kenttärataa myös ”kuolemanradaksi”.

    Asukkaiden ja saksalaisten ristiriitainen suhde

    Taivalkoskelaiset olivat pääsääntöisesti hyvissä väleissä työvoiman kanssa. Vaihtokauppaa käytiin, ja vieraita saatettiin piilottaa heitä etsineiltä saksalaisilta. Heille annettiin usein parempaa ravintoa, etenkin jos heitä saatiin töihin omalle tilalle.

    Paikallisten asukkaiden hyväntahtoisuutta ja inhimillistä kohtelua on korostanut muistelmissaan puolalainen Jozef Molka, joka oli rakentamassa kenttärataa OT-miehenä joulukuusta 1942 heinäkuuhun 1944.

    Saksalaisiin asukkaat suhtautuivat ilmeisen ristiriitaisesti. Nämä toivat turvaa neuvostojoukoilta ja mahdollisuuksia sota-arkeen. Samalla he olivat kuitenkin äärimmäisen julmia muita kohtaan.

    Puolalaisten vankien pakkotyöstä Kenttäradalla tehtiin aikoinaan dokumentti Puolan televisioon. Aiheesta kirjoitti Helsingin Sanomat vuonna 1990.

    Avajaiset juhlittiin, vaikka rata ei koskaan valmistunut

    Kenttärata ei koskaan valmistunut, avajaisjuhlista huolimatta. Mittaa kesken jääneelle radalle tuli noin 208 kilometriä ja päätepisteeksi Kuusamon Vanttaja.

    Saksalaiset aloittivat vetäytymisen syysmanöövereiden aikana 14.–15. syyskuuta 1944. Taivalkosken kirkonkylä säästyi, mutta rataa ja siihen liittyvää infrastruktuuria tuhottiin.

    Kenttäradan purku teetti töitä sekä viranomaisille että siviileille syksyyn 1947 asti.

    Purkutöiden parissakin sattui, kun alkoholi tuli mukaan kuvaan. Esimerkiksi Kalle Päätalon veli Manne Päätalo puukotettiin purkutyömaalla puhjenneen riidan seurauksena.

    Kirjailija Päätalo on kuvannut romaaneissaan kenttäradan oloja hyvin realistisesti, sillä hän pääsi lomalla armeijasta Taivalkoskelle todistamaan radan arkea.

    Taivalkoskella riittää nähtävää

    Taivalkoski on muutenkin kiintoisa matkailukohde, jonka luonto on kaunis vuoden ympäri, eikä aktiviteeteista ole puutetta.

    Päätaloviikko ja kesäteatteri tarjoavat oivaa tekemistä kulttuurista kiinnostuneille kesälomalaisille. Elokuussa kutsuvat vuosittaiset Elomarkkinat. Talvisin pääsee vaikkapa hiihtämään, lumikenkäilemään ja moottorikelkkailemaan.

    Kunnan ylpeys on Suomen vanhin kyläkauppa, joka tarjoaa hienon aikamatkan menneeseen miljööseen. Jalavan kyläkauppa aloitti toimintansa vuonna 1883. Majoitusmahdollisuuksia riittää hotellista igluun.

    Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka teki gradunsa Hyrynsalmi-Kuusamon kenttäradasta. Se tuli hänelle tutuksi isoisän kautta, joka oli kenttäradalla töissä 15-vuotiaana talvella 1942–1943.

    Kenttärata Koillismaa sotahistoria Taivalkoski
    Jaa Facebook Twitter LinkedIn Email

    Luitko jo nämä?

    Merimakasiini on laatunsa säilyttänyt klassikko – 40-vuotisjuhlamenyy vakuutti

    Konserttiarvio: KAJ Tampere-talossa – Vöyrin velikultien musiikki ja huumori upposivat täyteen saliin

    Turun Fuuga soi ilman musiikkiakin – uusi musiikkitalo on nähtävyys itsessään

    Uusimmat artikkelit

    Merimakasiini on laatunsa säilyttänyt klassikko – 40-vuotisjuhlamenyy vakuutti

    Konserttiarvio: KAJ Tampere-talossa – Vöyrin velikultien musiikki ja huumori upposivat täyteen saliin

    Turun Fuuga soi ilman musiikkiakin – uusi musiikkitalo on nähtävyys itsessään

    Järnefeltin maisemat esiin – Kolilla raivattiin kuuluisia näkymiä aiempaa avarammiksi

    Avainsanat
    Ahvenanmaa Espoo Hanko Helsinki Herkuttelua historian havinassa historia hotellit Hämeenlinna Imatra Jyväskylä kansallispuistot Koli Kuopio Kuusamo kuvataide Lahti Lappeenranta Lappi luonto matkailupalkinnot melonta Mikkeli museot musikaalit Naantali näyttelyt Oulu Pori Porvoo Rauma retkeily Rovaniemi Saimaa Savonlinna sotahistoria Särkänniemi taidenäyttelyt Tampere teatteri Turku ulkoilu Vaasa vaeltaminen Vantaa vastuullisuus
    Yhteydet
    Yhteydet

    MATKAILULEHTI
    toimitus(a)matkailulehti.fi

    TOIMITUS
    Toimitusjohtaja Leena Joutsen
    leena.joutsen(a)kempulssi.fi

    PUH: 040 577 8850

    MEDIAMYYNTI
    Raija Kivinen, Markkinointituuli Tmi
    raija.kivinen(a)matkailulehti.fi
    PUH: 040 824 3820

    Tietosuoja- ja rekisteriseloste

    KEMPULSSI OY

    Kempulssi on Matkailulehden kustantaja ja julkaisija vuodesta 2023 lähtien.

    Laadukkaisiin erikoismedioihin keskittyneen yhtiön muut julkaisut ovat

    Uusiouutiset
    Työ Terveys Turvallisuus
    Tunne & Mieli
    Kemiamedia

    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
    • Suomessa tapahtuu
    • Ihmiset
    • Kilpailut
    • Yhteystiedot
    © 2026 ThemeSphere. Designed by ThemeSphere.

    Kirjoita hakusana ja paina Enter, keskeytä Esc-painikkeella