Close Menu
Parastasuomessa.fi
    Juuri nyt
    • Turun tapahtumatalo Logomo sai kestävän kehityksen tunnuksen
    • Arvio: Elokuvamusiikki soi Sibeliustalossa – huikea konsertti kirvoitti naurua ja kyyneliä
    • Kirja-arvio: Arkkitehtuurimme vuosituhannet katsoo kotimaata uusin silmin
    • Maailman paras kestävän kehityksen luksushotelli löytyi Inkoosta
    • Lumoava Saiturin joulu palaa Hankoon
    • Oulu on Suomen suurin saamelaiskylä – uutuusooppera kertoo alkuperäiskansan tarinan
    • Arvio: Tampereen Kaunotar ja hirviö -musikaali ”loistaa säteillen ja lailla auringon”
    • Läkkipelti taipuu taitavissa käsissä – Fyrrykyröön pläkkyrit esittäytyvät Seinäjoella
    Parastasuomessa.fiParastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Mainostajalle
    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
      1. Parasta juuri nyt
      2. Ruoka & juoma
      3. Perhematkailu
      4. Historia
      5. Lukijoiden parhaat
      6. Vuodenajat
      7. Harrastukset
      8. Majoitus
      9. Matkustaminen
      10. Kulttuuri
      11. Kestävä matkailu
      12. Parasta mainostajiltamme
      13. Näytä kaikki

      Arvio: Tampereen Kaunotar ja hirviö -musikaali ”loistaa säteillen ja lailla auringon”

      Läkkipelti taipuu taitavissa käsissä – Fyrrykyröön pläkkyrit esittäytyvät Seinäjoella

      Amos Rexin näyttely uhmaa painovoimaa – Leandro Erlichin teokset haastavat todellisuuden

      Virkatut veistokset, kirjotut kyläläiset – Liisa Hietasen tekstiilityöt hykerryttävät Heinolassa

      Lahden Roux kokkaa ranskalaista ruokaa suomalaisista aineksista

      Silakkamarkkinoilla juhlitaan arvokasta meren viljaa

      Arktisia aromeja Oulussa – onnistunut Makuseikkailu johdattaa kohti vuoden 2026 herkkupöytää

      Ranskalaisittain Porvoossa – Bistro Gustaf on pieni gastronomian helmi

      Lumoava Saiturin joulu palaa Hankoon

      Arvio: Tampereen Kaunotar ja hirviö -musikaali ”loistaa säteillen ja lailla auringon”

      Hurmaava Kurpitsapuisto huipentaa Salon Halloween-juhlinnan

      Kultamitali Särkänniemelle – Drifti palkittiin Euroopan parhaana perhelaitteena

      Kirja-arvio: Arkkitehtuurimme vuosituhannet katsoo kotimaata uusin silmin

      Läkkipelti taipuu taitavissa käsissä – Fyrrykyröön pläkkyrit esittäytyvät Seinäjoella

      Senaatintorin tuntematon helmi – ”maailman kaunein kirjasto” viettää avointen ovien päivää

      Historian helmiä: Pääseekö automobiililla Lappiin asti?

      Korouoman rotkolaaksosta löytyy jäätä heinäkuun helteelläkin

      Kastelholman keskiaikainen linna on kappale kauneinta Ahvenanmaata

      Elämä edestakaisin – Saimaan Riviera sytyttää aikamiehessä nuoruuden juoksuriemun

      Asiantuntija arvostelee huvipuistot – Leevi kävi Linnanmäellä, Powerparkissa ja Särkänniemessä

      Winter Warrior rantautuu Tampereelle – Näsijärvellä juostaan vaatteet päällä avantoon

      Suomalaisten mielipiteet selville – ainakin nämä asiat kuuluvat hyvään talvilomaan

      Tall Ships Races 2024 – suuret purjelaivat saapuvat taas Helsinkiin, Turkuun ja Maarianhaminaan

      On se kone! Sarka-museon näyttely kertoo, kuinka moottorit mullistivat maatalouden

      Vaarojen maraton juostaan ”paskimpaan aikaan” – Koli houkuttelee silti väkeä polkujen täydeltä

      Kun Olavinlinna piiritettiin – Savonlinna siirtyy syyskuun tapahtumassa 1700-luvulle

      Helsinki rakensi koirille oman Sibelius-monumentin ja koirien kanssa matkaaville nähtävyysreitin

      Sujuvasti suppilovahveroiden perään – uusi kartta auttaa löytämään sieniapajat

      Hämeenlinnan Vaakuna-hotelli avautui kokonaan uudistuneena

      Omenahotellit avaavat ovensa lemmikeille

      Yövyin täällä – hotelli Arkipelag on kesäparatiisi Maarianhaminan keskustassa

      Yövyin täällä – Turun Hamburger Börs on klassikkohotellin onnistunut päivitys

      Bussilla Lapin hangille – lisäreitit ja aikataulut palvelevat myös juna- ja lentomatkustajia

      Kätevämmin kohti itää – Etelä-Karjala saa lisää junavuoroja

      Bussimatkailu kiinnostaa yhä useampaa – moneen luontokohteeseen pääsee ilman omaa autoa

      Helposti Hankoon – uusi junayhteys pitää kesäkaupungin lähellä

      Arvio: Elokuvamusiikki soi Sibeliustalossa – huikea konsertti kirvoitti naurua ja kyyneliä

      Kirja-arvio: Arkkitehtuurimme vuosituhannet katsoo kotimaata uusin silmin

      Lumoava Saiturin joulu palaa Hankoon

      Oulu on Suomen suurin saamelaiskylä – uutuusooppera kertoo alkuperäiskansan tarinan

      Turun tapahtumatalo Logomo sai kestävän kehityksen tunnuksen

      Maailman paras kestävän kehityksen luksushotelli löytyi Inkoosta

      Hankolainen Silversandin mökkikylä pokkasi kestävän kehityksen palkinnon

      Kirja-arvio: Alvar Aallosta Öykkösenvaaralle – Suomen parhaat kohteet tiiviisti ja hauskasti

      Turun tapahtumatalo Logomo sai kestävän kehityksen tunnuksen

      Arvio: Elokuvamusiikki soi Sibeliustalossa – huikea konsertti kirvoitti naurua ja kyyneliä

      Kirja-arvio: Arkkitehtuurimme vuosituhannet katsoo kotimaata uusin silmin

      Maailman paras kestävän kehityksen luksushotelli löytyi Inkoosta

      Turun tapahtumatalo Logomo sai kestävän kehityksen tunnuksen

      Arvio: Elokuvamusiikki soi Sibeliustalossa – huikea konsertti kirvoitti naurua ja kyyneliä

      Kirja-arvio: Arkkitehtuurimme vuosituhannet katsoo kotimaata uusin silmin

      Maailman paras kestävän kehityksen luksushotelli löytyi Inkoosta

    • Kulttuuri
    • Lukijoiden parhaat
    • Perhematkailu
    • Ruoka & juoma
    • Suomessa tapahtuu
    • Kilpailut
      • Visailut
      • Paras juttu -äänestys
    • Yhteystiedot
    Parastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Tilaa lehti Mainostajalle
    Etusivu » Uutiset » Arvio: Tampereen Kaunotar ja hirviö -musikaali ”loistaa säteillen ja lailla auringon”
    Kulttuuri

    Arvio: Tampereen Kaunotar ja hirviö -musikaali ”loistaa säteillen ja lailla auringon”

    Matti Leino hirviöksi taiottuna prinssina ja Yasmine Yamajako Belle-kaunottarena tekevät musikaalissa huikeat pääroolit. Kuvat: Kari Sunnari/Tampereen Työväen Teatteri.
    Jaa
    Facebook Twitter LinkedIn Email

    Tampereen Työväen Teatterin uusi musikaali Kaunotar ja hirviö kertoo erilaisuuden pelosta ja rakkauden parantavasta voimasta koko perheelle sopivassa paketissa ja mitassa. 

    Elsa Vähänen

    23.10.2025         Tampereella tehdään jälleen maailmanluokan musiikkiteatteria.

    Tampereen Työväen Teatterin odotettu uutuus Kaunotar ja hirviö on lämmin ja visuaalisesti loistelias tulkinta rakastetusta Disney-klassikosta. Tutun laulun sanoin: ”Vanha taru on vastustamaton. Kaikki hurmaten se loistaa säteillen ja lailla auringon!”

    Samuel Harjanteen ohjaama musikaali käsittelee ennen kaikkea erilaisuuden pelkoa ja sitä, miten ennakkoluulot ja ulkonäköön perustuvat käsitykset voivat estää näkemästä toisen todellista luonnetta.

    Samaan aikaan tarina korostaa rakkauden parantavaa voimaa. Omaan napaansa tuijottelevien pikkukylän karsastetun Belle-kaunottaren ja hirviöksi taiotun prinssin suhde kasvaa hiljalleen vastavuoroiseksi ymmärrykseksi ja välittämiseksi.

    Tampereen dream team

    Harjanne on kerännyt ympärilleen taiteellisen unelmatiimin. Pirjo Liiri-Majavan taianomaisilla puvuilla, Peter Ahlqvistin vaivattomasti vaihtuvalla lavastuksella ja Toni Haarasen visuaalisesti rikkaalla videosuunnittelulla on iso rooli sadun lumouksen synnyssä.

    Liiri-Majava on suunnitellut esitykseen 180 toinen toistaan kekseliäämpää pukua (joista jokainen on pitänyt hyväksyttää Disney-yhtiössä). Kun on nähnyt Kaunottaren ja hirviön Broadwaylla ja Helsingissä, voi todeta, että Tampereen pukuloisto voittaa kaiken aiemman.

    Kun Belle saapuu tanssiaiskohtaukseen keltaisessa prinsessamekossaan, kyyneleet puskevat silmäkulmista. Tässä on jokaisen lapsen prinsessasatu todeksi tulleena!

    Petra Karjalainen tekee hersyvää työtä Rouva Pannuna, samoin Hiski Vihertörmä Kaappikello Könninä.

    Puvut vaativat näyttelijöiltä paljon, mutta he suoriutuvat niiden sisällä mallikkaasti. Rouva Pannua esittävä Petra Karjalainen taatusti kiittää, että hänen ei tarvitse liikkua lavalla yksi käsi ilmassa nokkana, kuten Ann Hould-Wardin alkuperäisessä puvustuksessa.

    Myös linnan teknisesti haastavien lumottujen huonekalujen ja käyttöesineiden toteutus on ensiluokkainen. Näyttämökuva on yltäkylläisen herkullinen, ja katsojan on helppo uppoutua ikiaikaisen rakkaustarinan pauloihin.

    Teatteri on paljastanut, että syksyn musikaalitapauksen tuotantobudjetti on valtava, ainakin miljoona euroa. Se näkyy.

    Moninkertainen prinsessa

    TTT-teatteriin tänä syksynä kiinnitetty Yasmine Yamajako on kokenut Disney-prinsessa. Näyttämöllä Ariel-merenneitoa esittänyt ja äänensä Vaiana-soturiprinsessalle lainannut näyttelijä on oiva valinta myös vapautta kaihoavan Bellen rooliin.

    Yamajakon äänenkäyttö tuotti vielä ennakkonäytöksessä haastetta ääniteknikoille. Metallinen ja kantava keskirekisteri tulvi mikrofonista voimalla läpi, kun taas heleät pää-äänet jäivät vahvistettuina paikoin hentoisiksi.

    Näyttelijän tulkinta oli täynnä tunnetta ja osaamisen iloa. Myös Disney-prinsessa saa Harjanteen ohjauksessa laulaa ”rumasti” itkun takaa.

    Kun Kaunotar laskeutuu tanssiaissaliin, yleisön lisäksi mykistyy myös Hirviö.

    Hirviön roolin näyttelevällä Matti Leinolla on teoksen haastavin puku ja maski. Tässä kohtaa on paikallaan antaa erityismaininta naamioinnista vastaavalle Emmi Puukalle. Pelkkiä peruukkeja on musikaalia varten valmistettu lähes sata.

    Leino tekee mainion suorituksen katkerana ja toivonsa menettäneenä olentona, joka uskaltaa vähitellen rakastaa. Leinon ääni on hunajainen, mutta paikoitellen puku kantaa miestä eikä toisinpäin, ja hahmon tunnemaailma jää sen sisälle vangiksi.

    Vahvat sivuroolit

    Kynttelikkö Lumieren ja kaappikello Könnin (rooleissaan erinomaiset Antti LJ Pääkkönen ja Hiski Vihertörmä) naljaileva dialogi on esityksen koomisinta antia. Pääkkönen suoltaa ranskanmurrettaan ja tuttuja täytesanoja (mais oui!) niin vaivattoman sujuvasti, että herää kysymys, puhuuko hän näin kotioloissakin.

    Loistavia ovat myös Gastonin side-kick Töppö (Antti Lang) ja Lumieren mielitietty Babette (Pihla Pohjolainen). Mika Honkanen tekee perusvarman suorituksen Bellen sympaattisena keksijäisänä.

    Antti LJ Pääkkönen on herkullinen Kynttelikkö Lumiere, jolta soljuu myös ranskan kieli.

    TTT-konkari Petra Karjalainen on sydämellisen Rouva Pannun rooliin täydellinen valinta. Karjalainen tulkitsee illan odotetuimman laulun Tyttö sekä hän vahvasti ja ilman turhia krumeluureja.

    Heidi Kiviharju on niin ääneltään kuin koomisilta taidoiltaan mahtava vaatekaapiksi loihdittu entinen oopperalaulaja. Kippo-pojan roolissa vuorottelee Tampereella kolme taitavaa lapsinäyttelijää, Lucas Aidoo, Iivari Luomala ja August Emil Salmela.

    Monipuolinen ja -päinen ensemble esiintyy kylän asukkaina, metsän susina ja linnan astiastona. Musikaalin joukkokohtauksissa on erityistä voimaa, joka välittyy takariville asti.

    Seela Sellan lämmin, ennalta nauhoitettu kertojaääni täyttää salin kauniisti.

    Pullistuksia ja ponnistuksia

    Musikaalin orkestraatio on elänyt vuosien varrella. Tampereella orkesterin kokoonpano soi minimimäärässään 11-päisenä, kun alun perin Broadwaylla montussa urakoi yli 20-henkinen pumppu.

    Kapellimestari Marko Hilpo ja taitavat muusikot lavan alla tekevät parhaansa annetuissa oloissa, mutta musiikillinen matto jää paikoitellen ohueksi. Olisin kaivannut etenkin jousia ja vaskia enemmän.

    Teos ei ole läpisävelletty, ja ennakkonäytöksessä ongelmia ilmeni orkesterin ja näyttelijöiden välisen balanssin ja yhtäaikaisuuden löytymisessä. Mutta asia korjautuu taatusti, kunhan teos kerää enemmän kilometrejä matkamittariinsa.

    Jari Saarelaisen koreografia vie tarinaa eteenpäin mutkattomasti mutta jää tilankäytöllisesti vajaaksi. TTT:n suurella näyttämöllä olisi voinut hullutella vielä enemmän. Gastonin ja tavernan väen valloittava tuoppitanssi on tuotu Tampereen versiossa pöydiltä maan tasalle, mutta se ei haittaa esityksen vauhtia.

    Jonas Saari (keskellä) naurattaa pullistelevan Gastonin roolissaan.

    Sen sijaan Jonas Saaren esittämälle Gastonille luotu liikekieli on nappiosuma. Yleisö repeilee etenkin epäonnisen kosiomatkan pullistuksille ja ponnistuksille, ja Saaren komea baritoni täydentää upeasti tämän tyhjäpäisen typeryksen itserakkauden.

    Nautittava suomennos

    Kaunotar ja hirviö on käännetty useille kielille ja esitetty tähän mennessä yli 40 maassa. Liisa Ryömän suomentaman teoksen toi ensimmäisenä Suomeen Helsingin kaupunginteatteri vuonna 2007.

    Tampereelle dialogin on suomentanut Reita Lounatvuori ja laulut Hanna Kaila. Kaksi ysärilapsille pyhää laulua on saanut säilyttää piirretystä tutun Matti Raninin käännöksen: nimikkolaulu Tyttö sekä hän (Beauty and the Beast) ja hulppea kabareenumero Vieraamme (Be Our Guest).

    Uudet suomennokset toimivat hyvin, ja etenkin kynttelikkö Lumieren suuhun päivitetyt vitsit Labubu-leluista Tiktok-sovellukseen tuovat hauskoja oivalluksia myös lapsiyleisölle.

    Kokenut Disney-ohjaaja

    Samuel Harjanne ei ole ensimmäistä kertaa Disney-musikaalin puikoissa. Hänen aiempiin ohjauksiinsa Suomessa lukeutuvat muiden muassa Tampereen teatterin Notre Damen kellonsoittaja (2023) ja Helsingin kaupunginteatterin Pieni merenneito (2019).

    Kesällä Harjanne ohjasi Kaunottaren ja hirviön kotikaupungissaan Kööpenhaminassa. Kuninkaallisesta teatterista se lähti sittemmin kiertämään muuta Tanskaa.

    Työskentely tarkasti varjeltujen ja säädeltyjen Disney-tuotantojen kanssa on siis Harjanteelle tuttua.

    Julius Suomisen (vas.), Oskari Jauhiaisen, Soile Ojalan, Tanja Varhan (edessä), Heidi Kiviharjun, Antti Langin (keskellä) ja Roope Myllyselän (oik.) vauhdikasta menoa.

    Tampereella lopputulos onkin huolellisen harkittua todellisuuspakoa ja sulavan sävytettyä musiikkiteatteria, joka onnistuu säilyttämään alkuperäisen tarinan hengen mutta tuo siihen myös uutta. Harjanne on antanut pääparilleen tilaa olla oikuttelevia ja ennakkoluuloisia.

    Roolihahmoja on viety pois kaksiulotteisesta piirretystä ja lähemmäs monisyistä inhimillisyyttä, jolloin tutut hahmot saavat rosoa ja uskottavuutta ilman, että Disneyn visuaalisesta tai musiikillisesta loistosta tingitään.

    Disneyn ensimmäinen Broadway-musikaali

    Disneyn kultakauden Kaunotar ja hirviö -piirretty (1991) kuuluu monen lapsuusajan suosikkeihin. Elokuva voitti ilmestyessään liudan palkintoja. Säveltäjä Alan Menkenille ja sanoittajanero Howard Ashmanille myönnettiin Oscarit parhaasta sävellyksestä ja parhaasta laulusta, ja teos pokkasi myös useita Grammy-palkintoja.

    Yleisöiltä ja kriitikoilta sataneen suosion siivittämänä Disney alkoi nopeasti tähytä uutta markkinarakoa musikaalien maailmassa. Huhtikuussa 1994 Kaunottaresta ja hirviöstä tuli Disneyn ensimmäinen elokuva, jonka pohjalta luotiin Broadway-musikaali.

    Uusien musiikkinumeroiden säveltäjäksi pestattiin jälleen Alan Menken, joka sai menehtyneen Ashmanin tilalle työparikseen Tim Ricen. Musikaalin libreton laati elokuvan käsikirjoittanut Linda Woolverton. Teos esitettiin New Yorkissa vuosina 1994–2007 yli 5 500 kertaa, ja se on edelleen Broadwayn menestyneimpiä musikaalituotantoja.

    Rakenteeltaan musikaali noudattaa piirrettyä originaaliteosta mutta tarjoaa katsojille lisää kurkistuksia hahmojen päänsisäiseen maailmaan. Kaikki piirretyssä kuullut laulut on sisällytetty musikaaliin, myös Menkenin ja Ashmanin yhteistyönä syntynyt mutta elokuvasta pois leikattu Ihmismuodossa taas (Human Again).

    Menken ja Rice loivat näyttämölle lisäksi kuusi uutta laulua ja myöhemmin vielä seitsemännen, kun Toni Braxtonille sävelletty Tunnen muutoksen (A Change in Me) lisättiin mukaan vuonna 1998 laulajan liityttyä Broadway-näyttelijäkaartin Belleksi.

    Tampereellakin perhemittainen

    Toisin kuin Disneyn toinen kestohittimusikaali Leijonakuningas, joka on vuosien varrella säilyttänyt dramaturgisen rakenteensa ja visuaalisen ilmeensä hyvin tarkasti, Kaunotar ja hirviö on yli 30-vuotisen historiansa aikana kokenut muutoksia, ja 2020-luvulle tultaessa musikaalia on leikelty maailmalla uusiksi.

    Yltäkylläinen näyttämökuva ja hätkähdyttävän upea puvustus ovat Tampereen Kaunottaren ja hirviön valttikortteja.

    Myös Tampereella teoksesta nähdään perhemittaan lyhennetty versio, minkä huomaa etenkin toisen puoliajan kestossa ja sen hieman torsoksi jäävissä juonenkehittelyissä. Poissa ovat ainakin kyläläisten yhteenotto lumotun linnan asukkaiden kanssa (The Battle) sekä pöyhkeän lihaskimpun Gastonin, tätä ihailevan Töpön ja paikallisen hourulan johtajan laulama Maison des Lunes.

    Näistä jälkimmäinen kirjoitettiin musikaaliin sivujuonteena, jotta Bellellä ja Hirviöllä olisi enemmän aikaa vaihtaa tanssiaiskohtauksen puvut ylleen. Sitä ei dramaturgisesti jää kaipaamaan, mutta pois leikattu lopputaistelu olisi tarjoillut Menkenin tyylipuhtainta musiikillista ilotulitusta.

    Koko perheelle suunnattu teos on silti tasapainoinen yhdistelmä huumoria, nostalgiaa, jännitystä ja liikutusta. Musikaalia suositellaan yli 7-vuotiaille lapsille. Syksyn näytökset on pitkälti myyty loppuun, mutta keväälle 2026 löytyy vielä lippuja.

    Kaunotar ja hirviö, Tampereen Työväen Teatteri

    ★ ★ ★ ★

    Kaunotar ja hirviö -musikaalin ensi-ilta oli Tampereen Työväen Teatterissa 22.10.2025. Arvio on kirjoitettu ennakkoesityksestä.

    Käsikirjoitus Linda Woolverton
    Sävellys Alan Menken
    Laulujen sanat Howard Ashman ja Tim Rice
    Dialogin suomennos Reita Lounatvuori
    Laulujen suomennos Hanna Kaila
    Ohjaus Samuel Harjanne
    Koreografia Jari Saarelainen
    Kapellimestari Marko Hilpo
    Lavastuksen suunnittelu Peter Ahlqvist
    Illuusioiden suunnittelu Joni Pakanen
    Pukujen ja hahmojen suunnittelu Pirjo Liiri-Majava
    Naamioinnin suunnittelu Emmi Puukka
    Valosuunnittelu Eero Auvinen
    Videosuunnittelu Toni Haaranen
    Äänisuunnittelu Lauri Malin

    Rooleissa: Yasmine Yamajako, Matti Leino, Jonas Saari, Antti LJ Pääkkönen, Hiski Vihertörmä, Mika Honkanen, Antti Lang, Pihla Pohjolainen, Petra Karjalainen, Lucas Aidoo, Iivari Luomala, August Emil Salmela, Heidi Kiviharju

    Kaunotar ja hirviö musikaalit Tampere Tampereen Työväen Teatteri TTT-teatteri
    Jaa Facebook Twitter LinkedIn Email

    Luitko jo nämä?

    Arvio: Elokuvamusiikki soi Sibeliustalossa – huikea konsertti kirvoitti naurua ja kyyneliä

    Kirja-arvio: Arkkitehtuurimme vuosituhannet katsoo kotimaata uusin silmin

    Lumoava Saiturin joulu palaa Hankoon

    Uusimmat artikkelit

    Turun tapahtumatalo Logomo sai kestävän kehityksen tunnuksen

    Arvio: Elokuvamusiikki soi Sibeliustalossa – huikea konsertti kirvoitti naurua ja kyyneliä

    Kirja-arvio: Arkkitehtuurimme vuosituhannet katsoo kotimaata uusin silmin

    Maailman paras kestävän kehityksen luksushotelli löytyi Inkoosta

    Avainsanat
    Ahvenanmaa Espoo festivaalit Hanko Helsinki Herkuttelua historian havinassa historia hotellit Jyväskylä kansallispuistot Koli Kotka kulttuuriperintö Kuopio Kuusamo kuvataide Lahti Lappeenranta Lappi luonto majoitus melonta Mikkeli museot musikaalit Naantali näyttelyt Oulu Pori Porvoo Rauma ravintolat retkeily Rovaniemi Saimaa Savonlinna sotahistoria Särkänniemi Tampere teatteri Turku ulkoilu Vaasa Vantaa vastuullisuus
    Yhteydet
    Yhteydet

    MATKAILULEHTI
    toimitus(a)matkailulehti.fi

    TOIMITUS
    Toimitusjohtaja Leena Joutsen
    leena.joutsen(a)kempulssi.fi

    PUH: 040 577 8850

    MEDIAMYYNTI
    Raija Kivinen, Markkinointituuli Tmi
    raija.kivinen(a)matkailulehti.fi
    PUH: 040 824 3820

    Tietosuoja- ja rekisteriseloste

    KEMPULSSI OY

    Kempulssi on Matkailulehden kustantaja ja julkaisija vuodesta 2023 lähtien.

    Laadukkaisiin erikoismedioihin keskittyneen yhtiön muut julkaisut ovat

    Uusiouutiset
    Työ Terveys Turvallisuus
    Tunne & Mieli
    Kemiamedia

    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
    • Suomessa tapahtuu
    • Ihmiset
    • Kilpailut
    • Yhteystiedot
    © 2025 ThemeSphere. Designed by ThemeSphere.

    Kirjoita hakusana ja paina Enter, keskeytä Esc-painikkeella