16.4.2024 Mikä on kotimaanmatkailun halutuin tuote 2000-luvulla? Vahva ehdokas voittajaksi ovat kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden Paimenviikot, jotka keräsivät kesäksi 2024 liki 15 000 hakemusta.
Päivi Ikonen
Viiteentoista tarjolla olleeseen kohteeseen ei ihan niin paljon vapaaehtoisia eläintenhoitajia tarvita, joten Paimenviikoille mukaan mahtuneet jouduttiin jälleen kerran arpomaan.
Muutamat onnettaren suosimat pääsevät kesäpesteissään huolehtimaan lampaiden lisäksi myös kotoisista kyytöistä ja suomenhevosista. Varsinaisesta lepolomasta ei siis ole kyse.
“Tämä on lomaa heille, jotka hakevat vastuullista luontomatkailua ja retkeilyä”, sanoo Paimenviikkojen koordinaattori Leena Hiltunen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Juuri sellainen lomanvietto kiinnostaa nykyään monenlaisia ihmisiä. Paimeniksi halunneiden ikähaitari ja tausta vaihtelivat Hiltusen mukaan paljon.
“Suosiota selittää monen pienen tekijän yhteistaika: eläimet ja majoitus normaalista poikkeavassa, vähän syrjäisessä ympäristössä, missä luonto on läsnä heti ulko-oven toisella puolella. Moni kokee vaatimattomat mökit nimenomaan plussana.”
Lammaslomakuumetta voi helpottaa myös epävirallisesti
Seuraava hakuaika virallisille Paimenviikoille koittaa vasta tammikuussa 2025, mutta lammaslomat ovat onneksi levinneet kansallispuistoista ja luonnonsuojelualueilta muuallekin.
Paimennuskohteita voi nykyään löytää eri puolilta maata avomeren saarista Pohjois-Karjalaan. Juuri nyt on meneillään 20. toukokuuta 2024 asti jatkuva haku kontiolahtelaiselle Kiviniemen tilalle.
Kolin kansallispuiston kupeessa piilottelevalla luontotilalla paimenen paikkoja on auki koko suveksi kesäkuun alusta elokuun loppuun.
“Tilan uusi päärakennus on juuri valmistunut. Sen palvelujen avulla pääsemme jälleen avaamaan yhden kesän tauolla olleet lammaslomat”, kertoo Kiviniemen palveluista vastaavan Kontiolahti Outdoorin Kimmo Turunen.
Tutkintoa ei tarvita eikä kokemusta kysytä
Kiviniemessä lammaslomalaisten tehtävänä on hoitaa ja valvoa 10–15 villavasta määkijästä koostuvaa katrasta.
Todistuksia ei tarvitse esittää eikä aiempaa paimenkokemustakaan edellytetä, vaan alalla untuvikot saavat tilalla asiaankuuluvan perehdytyksen.
Ruokansa saa kokata itse piharakennuksen minikeittiöissä, mutta esimerkiksi aamiaisen voi ostaa myös tilan päärakennuksesta.
Kysynnästä odotetaan suurta, vaikka luonnonläheisestä “kesätyöstä” joutuu palkan kuittaamisen sijaan maksamaan itse, joskin varsin kohtuullisen summan. Neljän hengen porukka selviää viikosta edullisimmillaan 500 eurolla.
Lampaat huhkivat kesätyöläisinä itsekin
Kesälampaat Kiviniemeen toimittaa savonlinnalainen lammastilayrittäjä Otto Makkonen.
Makkonen vuokraa kesäisin lampaitaan maisemanhoitotöihin niin ekä kunnille, yrityksille että muiden maatilojen pihapiiriin.
Savonlinnalaistilan suviduunareiden pohjoisin määränpää on tänä vuonna Oulun seudulla, jossa sielläkin riittää hommaa nurmien ja niittyjen pureskelussa. Niin elpyy luonnon monimuotoisuus ja säilyy kotimainen kulttuurimaisema.
“Tärkein motiivi tässä työssä on suomalaisen kulttuurimaiseman ylläpito. Samalla siitä saa itselleen leipää”, myhäilee Makkonen, joka tulevana kesänä lähettää lammastyöläisiään noin 20 paikkakunnalle.
Viihdytystä kahteen suuntaan
Otto Makkosen mukaan lampaat ovat mestareita maisemanhoitajina mutta myös paimentensa viihdyttäjinä.
Sympaattiset elikot tottuvat nopeasti matkailijoihin ja kesyyntyvät tuota pikaa.
“Tällaisissa lomakohteissa ne saavat huomiota paljon normaalia arkea enemmän ja tuntikaupalla rapsutusta päivittäin, kun moni haluaa viettää lomaansa varta vasten eläimiä hoitaen.”
Ei siis ihme, että Vaahermäelle aina syksyisin palaa raukean tyytyväinen kesätyöläiskatras.