Jokainen kotimuseo on vierailun väärti. Kirjailija Pirkko Soininen on tutustunut taiteilijakoteihin tavallista perusteellisemmin asettumalla hetkeksi niiden asukkaaksi.
Vappu Ikonen
19.4.2026 Turkulainen Pirkko Soininen on aiemmin kirjoittanut runoutta ja kaunokirjallisuutta, muun muassa neljä fiktiivistä elämäkertaromaania suomalaisista naistaiteilijoista.
Tällä kertaa käsillä on tietokirja taiteilijoiden kotimuseoista.
Siellä missä sydän on – kylässä taiteilijakodeissa (Avain 2026) esittelee Axel Haartmanin, Joonas ja Vappu Heiskan, Enni Idin, Joonas Kokkosen, Laila Pullisen, Eva Ryynäsen, Veijo Rönkkösen, Göran Schildtin, Reidar Särestöniemen, Tyyne-Kerttu Viikin ja Emil Wikströmin kotimuseot.
Soinisen työskentelymetodina oli asettua niihin asumaan usean päivän ajaksi.
Päinvastoin kuin tietokirjailijat yleensä, hän ei juuri valmistautunut tai hankkinut taiteilijoista tai museoista etukäteistietoa. Sen sijaan hän luotti intuitioon ja elämykselliseen havaitsemiseen. Jälkikäteen kirjoittaja toki perehtyi kohteidensa elämäkertoihin ja tarkisti tarvittavat asiat.
Maantieteellisesti kirjan museot kattavat koko Suomen Tammisaaresta Kittilään. Kavalkadiin mahtuu mukaan niin vaatimaton 1900-luvun alun mökki kuin kerrostaloasunto, jokunen kartano ja pari itsensä Alvar Aallon suunnittelemaa kotia.
Ympäröivä luonto on osa taiteilijan estetiikkaa ja näkyy kotimuseoiden arkkitehtuurissa. Jokaisen yhteiskuntaluokka ja varallisuus ovat silti olleet vielä määräävämpiä tekijöitä, ja asunnot kuvastavat myös kunkin persoonaa.
ITE-töistä monumentaalipuistoon
Kuutostien varrella sijaitseva Parikkalan patsaspuisto on ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen (1944–2010) vaikuttava elämäntyö.
Pirkko Soininen viettääkin enemmän aikaa puistossa kuin Rönkkösen pienessä valmismökissä ja yrittää päästä sisään itsensä erakoksi määritelleen taiteilijan maailmaan. Ehkä patsaat kuiskaavat salaisuuden, jos niitä osaa kuunnella?
Emil Wikströmin (1864–1942) upea Visavuori on yksi maamme vanhimmista ”erämaa-ateljeista”. Hänen ensimmäinen erämaakotinsa valitettavasti paloi jo pari vuotta valmistumisensa jälkeen, mutta se rakennettiin uudestaan.
Visavuoressa istui aikoinaan iltaa Suomen taiteen kultakauden (noin 1880–1910) koko kerma. Soininenkin eläytyy kuvitelmiin iloisista illanvietoista.
Myöhemmin Sääksmäen kauniissa maisemissa viihtyi lukuisia kesiä myös Wikströmin tyttärenpoika, legendaarinen pilapiirtäjä Kari Suomalainen (1920–1999), jonka tuotantoa esittelee talon pihapiiriin rakennettu Kari-paviljonki.
Laila Pullisen (1933–2015) kotimuseon monumentaaliveistokset ovat saaneet arvoisensa ympäristön Nissbackan kartanossa Vantaan ikivanhassa kulttuurimaisemassa keskellä lainehtivia viljapeltoja.
Myös Soininen on lumoutunut aikanaan vallankumouksellisen, kuvanveistäjäksi ryhtyneen naisen ateljeesta, kodista ja sitä ympäröivästä puistosta.
Suomen kauneimpia taiteilijakoteja on Alvar Aallon ystävälleen Göran Schildtille (1917–2009) piirtämä Villa Skeppet Tammisaaressa.
Schildt oli pyytänyt Aaltoa luomaan ”lapsettomalle pariskunnalle sopivan talon, johon ei koskaan eksyisi”. Pienehkössä kodissa kaikki onkin kätevästi näköetäisyydellä.
Aallolle tyypillisesti valo virtaa läpi talon ja muuttaa sen tunti tunnilta hiukan erilaiseksi. Soininen kuvaa arkkitehtuuria ”lämpimäksi ja inhimilliseksi”.
Inspiroiva ja innostava
Siellä missä sydän on inspiroi ja innostaa lukijaa lähtemään vierailulle suomalaistaiteilijoiden kotimuseoihin. Tavallisella kävijällä ei toki ole mahdollisuutta yöpyä niissä, mutta Soinisen kirja ohjaa katsomaan niitä hiukan tavallista tarkemmin.
Koska teos on tietokirja ja kertoo pääasiassa kuvataiteilijoista, mukaan kaipaisi laajempaa kuvaliitettä. Nyt jokaisesta kohteesta on tarjolla vain yksi mustavalkoinen interiöörikuva.
Kirjan lopussa Pirkko Soininen esittää sydäntälämmittävät, ansaitut kiitokset kotimuseoiden henkilökunnalle, joka museoammattilaisten yleiseen tapaan tekee työtään intohimoisesti ja rakkaudesta lajiin.
”Sain tätä teosta tehdessäni korvaamatonta apua museoiden asiantuntevilta työntekijöiltä. He auttoivat minua auliisti, jakoivat tietämystään, opastivat, kierrättivät kohteissaan ja vastasivat kysymyksiini.”
Käy kotimuseossa!
Museoliiton luettelosta löytyvät kaikki liittoon kuuluvat kotimuseot, joiden avulla kotimaanmatkailija voi koostaa oman museopolkunsa vaikkapa tietyn teeman tai alueen mukaan.
Listan ulkopuolella on paljon itsenäisesti toimivia paikallisia museoita, joihin esimerkiksi Parikkalan patsaspuistokin kuuluu. Jokainen niistäkin on vierailun arvoinen, sillä kaikilla on kerrottavanaan tarina.