Haminan sijainti itärajan tuntumassa on taannut sen, että varustautuminen ja sotilaskoulutus ovat vuosisatoja muodostaneet ison osan kaupungin identiteetistä. Sotahistoriasta kiinnostuneille alueella riittää ammennettavaa yllin kyllin.
Vappu Ikonen
16.5.2025 Legendaarisen Lauri Törnin (1919–1965) katoamisesta kaakkoisaasialaiseen viidakkoon tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta.
Marskin ritaria, kolmen maan armeijan kapteenia ja Vietnamin sodan sankarivainajaa muistetaan haminalaisen Wanhan veteraanin tiloissa lauantaina 17. toukokuuta avautuvalla erikoisnäyttelyllä.
Ensi kertaa vuonna 2019 toteutettu näyttely tuodaan nyt yleisön pyynnöstä uudelleen esille entistä laajempana.
Suomen johtava Törni-asiantuntija, taistelijan jäänteiden etsintöihinkin osallistunut Kari Kallonen esitelmöi aiheesta avajaispäivänä RUK:n maneesissa kello 14. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Syyskuun lopulle saakka jatkuvaa Törni-näyttelyä esitteli toimittajille jo ennakkoon Wanhan veteraanin toiminnanjohtaja, eversti Vesa Kangasmäki.
Talvisodan sankari, jatkosodan mestarisissi
Viipurissa vuonna 1919 syntynyt Lauri Törni päätyi rintamalle jo 20-vuotiaana, kun talvisota syttyi marraskuussa 1939.
Vaikka sotaa kesti vain 105 päivää, Törnin poikkeukselliset sotilastaidot kävivät ilmi jo tuolloin, ja upseerikokelas jäi armeijan leipiin myös välirauhan ajaksi.
Jatkosodan (1941–1944) aikana hänelle annettiin yhä enemmän vastuuta. Osasto Törnin joukot kunnostautuivat erityisesti sissitoiminnassa.
Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Törni siirtyi Saksaan aluksi kouluttautumaan ja myöhemmin taistelemaankin Saksan joukoissa keväällä 1945.
Ripeäliikkeinen mies ei tullut kyselleeksi lupia Suomen puolustusvoimilta. Niinpä punainen Valpo sai sodan jälkeen läpi Törnille langetetun tuomion maanpetturuudesta. Törnin armahti presidentti J. K. Paasikivi vuonna 1948, kun valvontakomissio oli poistunut maasta.
Sen jälkeen ammattisotilas siirtyi Ruotsin ja Venezuelan kautta USA:han. Saatuaan maan kansalaisuuden Törni, tuolloin jo nimeltään Larry A. Thorne, aloitti uransa Yhdysvaltain armeijan palveluksessa.
Elämä jatkui valkokankaalla
Lauri Törnin maalliset jäännökset löytyivät vietnamilaisen viidakon kätköistä vasta vuonna 1999. Viimeisen leposijansa Larry A. Thorne sai Arlingtonin sotilashautausmaalta Washingtonista. Siellä lepäävät amerikkalaiset sankarivainajat ja muun muassa entinen presidentti John F. Kennedy.
Elämä kuin elokuvasta. Ei siis ihme, että Törnin tarina todella päätyi myös valkokankaalle. Suomalaislegendaan perustuvaa hahmoa näytteli Vihreissä bareteissa (1968) itse John Wayne, joka myös ohjasi filmin yhdessä Ray Kelloggin kanssa.
Rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan perinnekeskuksessa Wanhassa veteraanissa on Törni-koosteen lisäksi muutakin nähtävää.
Keskuksen perusnäyttely esittelee suomalaista rauhanturvatoimintaa aina vuoden 1956 Suezin kanavan kriisistä lähtien. Ensi vuonna juhlitaan siis rauhanturvaamisen pyöreitä.
Lähes 50 000 suomalaista miestä ja naista on saanut ensituntumaa ulkomaihin palvelemalla yhteensä 48:ssa joko YK:n tai Naton johtamassa rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatiossa eri puolilla maailmaa.
Salpalinja kertoo Suomen varustautumisesta välirauhan aikana
Talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940, mutta suomalaiset päättäjät tiesivät, että uusi sota olisi todennäköinen.
Maan uuden itärajan turvaksi päätettiin siksi rakentaa Suomenlahdelta Petsamoon ulottuva, 1 200 kilometrin mittainen puolustusasema, Salpalinja.
Oletus oli, että itänaapuri hyökkäisi luultavasti Karjalankannaksen kautta, joten vahvin linnoitus suunniteltiin Virolahden ja Miehikkälän alueelle.
Siellä Salpalinja todella näkyy maastossa isoista kivistä muodostettuina panssariesteinä, kallioluolina, ampuma-aukkoina ja tähystyspaikkoina.
Salpalinjan historiasta kertoo myös kaksi museota, Virolahdella toimiva Bunkkerimuseo ja Miehikkälän Salpalinjamuseo, joka kokonaisuutena kattaa useiden hehtaarien laajuisen alueen, kertoi museon opas Susanna Rämö.
Jylhässä kallioisessa metsässä kulkevien opastettujen reittien varrella on nähtävillä muun muassa erilaisia korsuja. Korkeuserojen takia reitit eivät valitettavasti ole esteettömiä, mutta varsinainen museorakennus onneksi on.
Museon vitriinien avulla on tilaisuus tutustua myös maastoon ja korsuihin. Lisäksi museossa voi katsoa noin vartin mittaisen aiheesta kertovan filmin.
Innokkaimmille on tarjolla vaellusmahdollisuus noin 50 kilometrin mittaisella Salpapolulla, jonka palveluihin ja yöpymispaikkoihin on hyvä tutustua jo ennakkoon. Ohjeet kannattaa lukea huolella, sillä jotkin korsut ja luolat ovat osin huonokuntoisia, jopa vaarallisia, joten niihin mennään omalla vastuulla.
Pelote puri
Salpalinja pidettiin vielä kylmän sodan vuosikymmeninäkin salaisena, ja suuri yleisö on päässyt tutustumaan aiheeseen vasta 1980-luvulla avautuneiden museoiden myötä.
Tuhansien miesten ja parintuhannen lotan työpanoksen vaatinut hanke ei toki pysynyt salassa 1940-luvun Neuvostoliitolta, joka kyllä oli ainakin pääpiirteissään selvillä suomalaisten puuhista.
Yksi Salpalinjan päämääristä olikin pelotevaikutuksen luominen: ei kannata yrittää, olemme valmistautuneita. Linja siis palveli tarkoitustaan, vaikkei sitä koskaan testattukaan tosioloissa.
Vallimuureilta näkee menneisyyden ja nykyisyyden
Hamina on suomalaisittain huomattavan vanha asutuskeskus. Ensimmäiset merkinnät ikiaikaisesta kauppapaikasta ovat vuodelta 1336, mutta varsinainen kaupunki perustettiin vuonna 1653.
Lähellä itärajaa sijaitsevasta Haminasta tuli sattuneista syistä huomattava sotilaskoulutuksen ja varustautumisen keskuspaikka.
Kaupungin tuhouduttua Suuressa Pohjan sodassa (1700–1721) se rakennettiin uudestaan ja nimettiin Fredrikshamniksi Ruotsin kuninkaan Fredrik I:n mukaan. Myös kaupunkia suojaavan tähdenmuotoisen vallimuurin pystyttäminen pantiin alkuun.
Linnoituksen rakentamisen aloitti ruotsalainen kenraali Axel von Löwen, mutta sitä jatkoivat uudet venäläiset isännät sen jälkeen, kun Hamina 1740-luvulla siirtyi niin sanotun Vanhan Suomen osana vasta muodostetun keisarikunnan alaisuuteen.
Pitkin Haminan vallimuureja kiertää nykyään nelikilometrinen linnoituspolku, jonka opastetaulut kertovat tarkemmin sekä linnoituksen että koko ympyräkaupungin historiasta.
Näkymät polulta hivelevät silmiä. Korkeuksista voi katsella sekä linnoituksen sisäosien historiallista Haminaa ja keskusympyrää että sen ulkopuolisia maisemia urheilukenttineen ja kesäteattereineen.
Keskusbastionin ylle pystytetään kesäisin Euroopan suurin jännitetty katos. Näin se palvelee esimerkiksi sotilasmusiikkifestivaali Hamina Tattoon ja monien muiden tapahtumien esityspaikkana.
Lapsiperheiden on hyvä huomata, että linnoituspolulla ei ole aitoja, ja pudotukset ovat korkeita. Kannattaa siis ohjeistaa jälkikasvu huolellisesti ja pitää taaperoista kunnolla kiinni.
Majoitu kuin rauhanturvaaja
Haminan majoituserikoisuuksiin kuuluu Wanhan veteraanin pihalle merikonteista rakennettu yöpymistila Camp Hamina, joka jäljittelee rauhanturvaajien majapaikkaa ulkomaankohteessa. Mukaan on luonnollisesti mahdutettu myös sauna.
Konttien kymmeneen huoneeseen voi majoittua yksin, kaksin tai maksimissaan nelisin. 45–70 euron yöpymishinta hengeltä sisältää saunan lisäksi aamupalan viereisessä messirakennuksessa.
Yhtä aikaa edullinen ja tunnelmallinen majapaikka on kesäaikaan hyvin suosittu, joten varausten osalta kannattaa olla liikkeellä ajoissa.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Suomen suojelijat – Imatran Rajamuseo kertoo rajavartijoiden tärkeästä työstä
Radan raatajat – Kalle Päätalon kirjoista tuttu Kenttärata on vaikuttava sotahistoriallinen kohde
Ranuan Taistelujen polku vie Lapin sodan ankarille tantereille