Close Menu
Parastasuomessa.fi
    Juuri nyt
    • Metsänhenki yhdistää lasitaiteen ja luonnon Kangasalan arboretumin jäähyväiskesässä
    • Bussimatkailu kiinnostaa yhä useampaa – moneen luontokohteeseen pääsee ilman omaa autoa
    • Rohkeasti reunalla – Oulu rakentuu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi
    • Linnanpuiston Kesärauha-festivaali starttaa suven Turussa
    • Uusi kotimainen Open Burger -hampurilainen on myös osa huoltovarmuutta
    • Komiat pärjää aina – pohjalaiset klassikot ovat Kokkolan kesän vetonauloja
    • Piikkilankojen takana – Vuoden harrastajateatteri istuttaa kesäkatsojan Paimion internointileiriin
    • Helposti Hankoon – uusi junayhteys pitää kesäkaupungin lähellä
    Parastasuomessa.fiParastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Mainostajalle
    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
      1. Parasta juuri nyt
      2. Ruoka & juoma
      3. Perhematkailu
      4. Historia
      5. Lukijoiden parhaat
      6. Vuodenajat
      7. Harrastukset
      8. Majoitus
      9. Matkustaminen
      10. Kulttuuri
      11. Kestävä matkailu
      12. Parasta mainostajiltamme
      13. Näytä kaikki

      Metsänhenki yhdistää lasitaiteen ja luonnon Kangasalan arboretumin jäähyväiskesässä

      Komiat pärjää aina – pohjalaiset klassikot ovat Kokkolan kesän vetonauloja

      Sodankylän ihme – elokuvan juhlaa keskiyön auringon alla

      Saaristossa savuaa suomalainen luksus – sauna houkuttelee kylpijöitä Rymättylään läheltä ja kaukaa

      Uusi kotimainen Open Burger -hampurilainen on myös osa huoltovarmuutta

      Kaupungin parhaalla brunssilla Helsingin Grand Hansa -hotellin ravintolassa

      Finnjävel toi savolaisen perinnerieskan juhlivan Helsinki Grand Hansa -hotellin aamiaispöytään

      Kotimaan matkailumessut: “Jokainen matkailija syö, ja ruoka on myös tarina”

      Tykkimäen kesä tarjoilee parastaan pikkuväelle ja horisonttia hurjapäille

      KAJ kävi täällä – Wasa Teaterin kesänäyttely esittelee vöyriläisyhtyeen musikaalituotannot

      Yksi, kaksi, kolme – Toijalan Satamaan nousee saunakylä, jonka löylyihin pääsee myös talvella

      Siritystä, surinaa, pörinää – Korkeasaaren kesässä mönkivät suurenmoiset ötökät

      Piikkilankojen takana – Vuoden harrastajateatteri istuttaa kesäkatsojan Paimion internointileiriin

      Lauri Törnin jalanjäljillä Haminassa – ympyräkaupunki on sotahistorian ystävän mansikkapaikka

      Suomen suojelijat – Imatran Rajamuseo kertoo rajavartijoiden tärkeästä työstä

      Kadonneita kuvia, kätkettyjä kertomuksia – Johanna Lecklin käsittelee sisällissotaa kuvataiteen keinoin

      Sodankylän ihme – elokuvan juhlaa keskiyön auringon alla

      Varhainen pyöräilijä madon löytää – kaiken näkee toisin kuin autosta

      Krapin Pajalla musiikki sykkii ja vieras viihtyy

      Polkujuosten, pyörän päällä ja kanootilla – seikkailu-urheilun huumaa Himoksen hienoissa maisemissa

      Winter Warrior rantautuu Tampereelle – Näsijärvellä juostaan vaatteet päällä avantoon

      Suomalaisten mielipiteet selville – ainakin nämä asiat kuuluvat hyvään talvilomaan

      Tall Ships Races 2024 – suuret purjelaivat saapuvat taas Helsinkiin, Turkuun ja Maarianhaminaan

      Alvar Aalto loi harvinaislaatuisen 1960-luvun taiteilijakodin – Villa Kokkonen avautuu taas yleisölle

      Saaristossa savuaa suomalainen luksus – sauna houkuttelee kylpijöitä Rymättylään läheltä ja kaukaa

      Vuoden ajoneuvomuseoksi valittu Woikosken automuseo kunnioittaa perustajansa Clas Palmbergin muistoa

      Irti ruudusta – Finntriathlonin tapahtumiin tulee koko perheen kännykätön alue

      Winter Warrior rantautuu Tampereelle – Näsijärvellä juostaan vaatteet päällä avantoon

      Yövyin täällä – Grand Hansa tarjoaa huippulaatuisen hotellielämyksen Helsingin sydämessä

      Saaristossa savuaa suomalainen luksus – sauna houkuttelee kylpijöitä Rymättylään läheltä ja kaukaa

      Luksusta luontomatkailuun – Ahvenanmaan uusissa glamping-teltoissa ei selkä kipeydy

      Historiallisen kartanon maille rakentui matkailukohde – Lopella voi majoittua ja kokoustaa luonnonrauhassa

      Bussimatkailu kiinnostaa yhä useampaa – moneen luontokohteeseen pääsee ilman omaa autoa

      Helposti Hankoon – uusi junayhteys pitää kesäkaupungin lähellä

      Taksi tuo ja taksi vie – halki aaltojen Vesijärvellä ja Päijänteellä

      Helpotusta ruuhka-aikoihin – Finavia laajentaa Rovaniemen lentoaseman terminaalia

      Metsänhenki yhdistää lasitaiteen ja luonnon Kangasalan arboretumin jäähyväiskesässä

      Rohkeasti reunalla – Oulu rakentuu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

      Linnanpuiston Kesärauha-festivaali starttaa suven Turussa

      Komiat pärjää aina – pohjalaiset klassikot ovat Kokkolan kesän vetonauloja

      Bussimatkailu kiinnostaa yhä useampaa – moneen luontokohteeseen pääsee ilman omaa autoa

      Maalla maistuu kesältä – kansalaiset aikovat nauttia lomasta Suomessa

      Muisti-museon uusi näyttely kunnioittaa veteraanisukupolven työtä – Mikkeli esittäytyi Kotimaan matkailumessuilla

      Peltsi-isä ja Osmo-poika tekivät Vuoden matkailuteon – “kotimaanmatkailu on kova juttu”

      Metsänhenki yhdistää lasitaiteen ja luonnon Kangasalan arboretumin jäähyväiskesässä

      Bussimatkailu kiinnostaa yhä useampaa – moneen luontokohteeseen pääsee ilman omaa autoa

      Rohkeasti reunalla – Oulu rakentuu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

      Linnanpuiston Kesärauha-festivaali starttaa suven Turussa

      Metsänhenki yhdistää lasitaiteen ja luonnon Kangasalan arboretumin jäähyväiskesässä

      Bussimatkailu kiinnostaa yhä useampaa – moneen luontokohteeseen pääsee ilman omaa autoa

      Rohkeasti reunalla – Oulu rakentuu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

      Linnanpuiston Kesärauha-festivaali starttaa suven Turussa

    • Kulttuuri
    • Lukijoiden parhaat
    • Perhematkailu
    • Ruoka & juoma
    • Suomessa tapahtuu
    • Kilpailut
      • Visailut
      • Paras juttu -äänestys
    • Yhteystiedot
    Parastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Tilaa lehti Mainostajalle
    Etusivu » Uutiset » Radan raatajat – Kalle Päätalon kirjoista tuttu Kenttärata on vaikuttava sotahistoriallinen kohde
    Historia

    Radan raatajat – Kalle Päätalon kirjoista tuttu Kenttärata on vaikuttava sotahistoriallinen kohde

    Taivalkosken kunta on pystyttänyt muistomerkin kaikille Kenttäradan uhreille.
    Jaa
    Facebook Twitter LinkedIn Email

    Koillismaalainen Taivalkoski on tuttu paikka ainakin Kalle Päätalon lukijoille. Kunta päätyi toisen maailmansodan aikana osaksi suurvaltojen kamppailua, kun sen halki rakennettiin niin kutsuttu Kenttärata.

    Teksti ja kuvat: Ilari Korpikoski

    Nykymatkailija voi eläytyä Kenttäradan historiaan karttojen, opasteiden, muistomerkkien ja raivatun kenttäradan pohjan välityksellä.

    Radan kolme tärkeintä leiri- ja asemapaikkaa Taivalkoskella on kunnostettu niin, että niihin pääsee tutustumaan sulan maan aikana opastetuilla poluilla.

    Isokummun asema oli suurin tavaraliikenteen väliasema Hyrynsalmen ja Kuusamon välillä. Se vihittiin käyttöön 13. tammikuuta 1944 ja tuhottiin 14.–15. syyskuuta 1944. Opastetaulu kertoo asemasta tarkemmin.

    Asemien välit taittaa parhaiten autolla, moottoripyörällä tai polkupyörällä.

    Taivalkosken kirjaston yhteydessä toimii myös sota-ajan muistohuone, jossa kenttäradalla on osansa.

    Kuljetusväyläksi sotajoukoille

    Suomesta oli jatkosodan (1941–1944) myötä tullut Saksan liittolainen. Koska ajan tiestö oli heikkoa, joukkojen siirtojen ja huollon ratkaisuksi keksittiin kesällä 1942 Hyrynsalmelta kohti Itä-Karjalan Kiestinkiä vievä kenttärata.

    Taivalkosken kunnan läpi kulkeneen yksisuuntaisen, kapean ja nopeasti koottavan radan tarkoituksena oli helpottaa Kiestingin rintaman huoltoa. Viimeistä osuutta Kuusamosta Kiestinkiin ei kuitenkaan ehditty rakentaa.

    Veturitallin jäänteitä Isokummun asemalla.

    Osa saksalaisista majoittui paikallisten asukkaiden vuokralaisina ja tarjosi näille töitä kenttäradan varressa. Heille järjestettiin lisäksi muonitusta ja terveydenhuoltoa. Paikallinen väestö sai myös matkustaa radalla.

    Ongelmitta ei kuitenkaan selvitty. Saksalaiset saattoivat asukkaiden harmiksi tappaa näiden poroja, ja myös sotilaiden irtosuhteita arvosteltiin.

    Pakkotyöläisten hengellä ei ollut arvoa

    Käytännön pulmat olivat silti pieniä niin sanotun ”työvoiman” käyttöön liittyneiden eettisten ongelmien rinnalla. Radanrakennustyövoima koostui Organization Todtin (OT) jäsenistä eli pakko-otetuista puolalaismiehistä, toisinaan palkatuistakin miehistä.

    OT:n lisäksi työvoimana hyödynnettiin venäläisiä sotavankeja ja saksalaisia rangaistusvankeja. Jälkimmäisiä kutsuttiin myös nimellä Himmelsfahrtkommando.

    Kenttäradan puolalaiset uhrit ovat saaneet Taivalkoskelle oman muistomerkkinsä.

    Ratatöissä raatoi kaikkiaan noin 3 500–4 000 henkeä.

    Rakennusmiesten hengellä ei ollut arvoa, vaan he olivat pelkkiä työvälineitä. Kun juna tai vaunu kaatui, työvoima sai rehkiä ne takaisin raiteille käsivoimin. Aikalaiset ovat luonnehtineet kenttärataa myös ”kuolemanradaksi”.

    Asukkaiden ja saksalaisten ristiriitainen suhde

    Taivalkoskelaiset olivat pääsääntöisesti hyvissä väleissä työvoiman kanssa. Vaihtokauppaa käytiin, ja vieraita saatettiin piilottaa heitä etsineiltä saksalaisilta. Heille annettiin usein parempaa ravintoa, etenkin jos heitä saatiin töihin omalle tilalle.

    Paikallisten asukkaiden hyväntahtoisuutta ja inhimillistä kohtelua on korostanut muistelmissaan puolalainen Jozef Molka, joka oli rakentamassa kenttärataa OT-miehenä joulukuusta 1942 heinäkuuhun 1944.

    Saksalaisiin asukkaat suhtautuivat ilmeisen ristiriitaisesti. Nämä toivat turvaa neuvostojoukoilta ja mahdollisuuksia sota-arkeen. Samalla he olivat kuitenkin äärimmäisen julmia muita kohtaan.

    Puolalaisten vankien pakkotyöstä Kenttäradalla tehtiin aikoinaan dokumentti Puolan televisioon. Aiheesta kirjoitti Helsingin Sanomat vuonna 1990.

    Avajaiset juhlittiin, vaikka rata ei koskaan valmistunut

    Kenttärata ei koskaan valmistunut, avajaisjuhlista huolimatta. Mittaa kesken jääneelle radalle tuli noin 208 kilometriä ja päätepisteeksi Kuusamon Vanttaja.

    Saksalaiset aloittivat vetäytymisen syysmanöövereiden aikana 14.–15. syyskuuta 1944. Taivalkosken kirkonkylä säästyi, mutta rataa ja siihen liittyvää infrastruktuuria tuhottiin.

    Kenttäradan purku teetti töitä sekä viranomaisille että siviileille syksyyn 1947 asti.

    Purkutöiden parissakin sattui, kun alkoholi tuli mukaan kuvaan. Esimerkiksi Kalle Päätalon veli Manne Päätalo puukotettiin purkutyömaalla puhjenneen riidan seurauksena.

    Kirjailija Päätalo on kuvannut romaaneissaan kenttäradan oloja hyvin realistisesti, sillä hän pääsi lomalla armeijasta Taivalkoskelle todistamaan radan arkea.

    Taivalkoskella riittää nähtävää

    Taivalkoski on muutenkin kiintoisa matkailukohde, jonka luonto on kaunis vuoden ympäri, eikä aktiviteeteista ole puutetta.

    Päätaloviikko ja kesäteatteri tarjoavat oivaa tekemistä kulttuurista kiinnostuneille kesälomalaisille. Elokuussa kutsuvat vuosittaiset Elomarkkinat. Talvisin pääsee vaikkapa hiihtämään, lumikenkäilemään ja moottorikelkkailemaan.

    Kunnan ylpeys on Suomen vanhin kyläkauppa, joka tarjoaa hienon aikamatkan menneeseen miljööseen. Jalavan kyläkauppa aloitti toimintansa vuonna 1883. Majoitusmahdollisuuksia riittää hotellista igluun.

    Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka teki gradunsa Hyrynsalmi-Kuusamon kenttäradasta. Se tuli hänelle tutuksi isoisän kautta, joka oli kenttäradalla töissä 15-vuotiaana talvella 1942–1943.

    Kenttärata Koillismaa sotahistoria Taivalkoski
    Jaa Facebook Twitter LinkedIn Email

    Luitko jo nämä?

    Metsänhenki yhdistää lasitaiteen ja luonnon Kangasalan arboretumin jäähyväiskesässä

    Bussimatkailu kiinnostaa yhä useampaa – moneen luontokohteeseen pääsee ilman omaa autoa

    Rohkeasti reunalla – Oulu rakentuu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

    Uusimmat artikkelit

    Metsänhenki yhdistää lasitaiteen ja luonnon Kangasalan arboretumin jäähyväiskesässä

    Bussimatkailu kiinnostaa yhä useampaa – moneen luontokohteeseen pääsee ilman omaa autoa

    Rohkeasti reunalla – Oulu rakentuu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

    Linnanpuiston Kesärauha-festivaali starttaa suven Turussa

    Avainsanat
    Ahvenanmaa Espoo festivaalit Helsinki historia hotellit joulu Jyväskylä kansallispuistot kestävä matkailu Koli Kotka kulttuuriperintö Kuopio Kuusamo kuvataide Lahti Lappeenranta Lappi luonto majoitus melonta Mikkeli museot musikaalit Naantali näyttelyt Oulu Porvoo Rauma ravintolat retkeily Rovaniemi Saimaa Savonlinna Tampere teatteri toimitukselta Turku Tuusula ulkoilu Vaasa vaeltaminen Vantaa vastuullisuus
    Yhteydet
    Yhteydet

    MATKAILULEHTI
    toimitus(a)matkailulehti.fi

    TOIMITUS
    Toimitusjohtaja Leena Joutsen
    leena.joutsen(a)kempulssi.fi

    PUH: 040 577 8850

    MEDIAMYYNTI
    Raija Kivinen, Markkinointituuli Tmi
    raija.kivinen(a)matkailulehti.fi
    PUH: 040 824 3820

    Tietosuoja- ja rekisteriseloste

    KEMPULSSI OY

    Kempulssi on Matkailulehden kustantaja ja julkaisija vuodesta 2023 lähtien.

    Laadukkaisiin erikoismedioihin keskittyneen yhtiön muut julkaisut ovat

    Uusiouutiset
    Työ Terveys Turvallisuus
    Tunne & Mieli
    Kemiamedia

    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
    • Suomessa tapahtuu
    • Ihmiset
    • Kilpailut
    • Yhteystiedot
    © 2025 ThemeSphere. Designed by ThemeSphere.

    Kirjoita hakusana ja paina Enter, keskeytä Esc-painikkeella