Saimaannorppa synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa pesään, joka suojaa kuuttia viimalta ja pedoilta. Koska luonnonkinoksia ei aina riitä, parisataa vapaaehtoista kolasi tänäkin vuonna norppaemoille apukinoksia, joissa uuden elämän toivotaan pääsevän turvalliseen alkuun.
Kinosten kolaustempausta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. Ympäristöjärjestö WWF:n organisoima pesimärauha puolestaan muistuttaa, ettei Saimaan luotojen ja saarien lähellä pidä helmi-maaliskuussa liikkua, jottei uhanalaisen lajin pesintä häiriinny.
Vuoden 2023 pesimärauhan julisti norppavesien äärellä Savonlinnassa kasvanut lukiolainen Oskari Saunisto. Saimaannorppiin ja niiden elämään hänet johdatti norppien suojelijana ja kuvaajana tunnettu naapurinmies Juha Taskinen.
Taskisen kanssa liikkuessaan Saunisto ymmärsi, millainen uhka lumeton talvi voi norpille olla.
”Yhdellä keikalla näimme, miten kuutti oli avojäällä alttiina pedoille ja muulle häiriöille. Kyllä sellainen näky huolestuttaa”, hän pohtii.
Norppien pesimäseuduilta on paras pysytellä pari kuukautta kokonaan poissa, sillä ihmisen on hyvin vaikea erottaa pesäkinosta muusta ympäristöstä.
Apukinosten kolaajat törmäsivätkin ristiin rastiin kulkeviin moottorikelkan jälkiin kinoksessa, jonka suojiin saimaannorppa oli jo yrittänyt tehdä pesää.
Kolattua apukinosta ei valitettavasti voi merkitä millään tavoin, sillä jos siihen jätettäisiin jotakin ylimääräistä, kettu tai muu peto voisi löytää paikalle hajun perusteella.
”Siksi mahdollisten pesäpaikkojen välttäminen ennakoivasti on kaikkein paras tapa välttää häirintä”, sanoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen.
Apuna myös kelluvat keinopesät
Norpan pesintä tapahtuu tänä talvena hyvin vaihtelevassa säässä. Helmikuun puolessavälissä Saimaan pohjoisosissa on Marttisen mukaan kiitettävästi kinosta, mutta etelämpänä tilanne on huonompi.
”Eteläisellä Saimaalla pesintäolot ovat tänä vuonna välttävät. Pesinnän kannalta nyt olisi parasta, jos lämpötilat pysyisivät edes maaliskuun loppuun saakka pakkasen puolella”, hän pohtii.
Kun lumi- ja jäätilanne sahaa edestakaisin, noin 250 kolatulla apukinoksella on norpille iso merkitys.
Kinosten lisäksi norppien elämää helpottavat kelluvat keinopesät, joita Saimaan eri alueille vietiin Itä-Suomen yliopiston johdolla yhteensä 22. Keinopesien kehitystyö jatkuu Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa.