Suomen valotaiteen seura Flash on avannut neljännen suomalaisen valotaiteen biennaalinsa, joka kantaa nimeä Uusi pimeä. Tampereen Finlaysonin alueelle rakennettu kokonaisuus nostaa näkyväksi jatkuvasti lisääntyvän keinovalon, joka nykyään tahdittaa ihmisten arkea.
10.11.2024 Miksi “Uusi pimeä”?
“Ihmisen rytmi ei ole perustunut vuorokauden tai vuoden kierron valon rytmiin enää aikoihin”, sanoo valotaiteen biennaalin kuraattori Krister Gråhn.
“Fossiiliset polttoaineet ovat mahdollistaneet lähes rajattoman valon lisääntymisen, mutta sitä kautta saavutettu ylimääräinen valo uhkaa johtaa uuteen pimeään.”
Finlaysonin alueen näyttelytilojen pimeyttä valaisee kuitenkin mittava kattaus kotimaista valotaidetta. Osa Uusi pimeä -näyttelyn 22 teoksesta on toteutettu biennaalia varten, osa kerätty menneiltä vuosilta ja vuosikymmeniltä.
Pääsymaksuton näyttely on avoinna 9.–24. marraskuuta.
Näyttelyssä on mukana muun muassa Jaakko Niemelän (s. 1959) teos Kellari vuodelta 2001 ja sen vastapainona Saana Volasen (s. 1995) biennaalia varten toteutettu teos Ohimennen.
Näyttelyn taiteilijoita ovat myös Saara Maria Kariranta ja Jarmo Ilmari Somppi, Tomas De Rita, Sofia Haapamäki, Ramina Habibollah, Elisa Hillgen, Duncan Butt Juvonen, Pekka Järvilehto, Marja Kanervo, Iris Kärkkäinen ja Terhi Nieminen, Marcus Lerviks, Laura Lilja, Kaisa Luukkonen, Pia Männikkö, Antti Pussinen, Taneli Rautiainen ja Jyrki Siukonen.
Biennaali muistaa myös Finlaysonin alueen historiaa valon edelläkävijänä. Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalaistus syttyi Finlaysonin tehtaassa Tampereella vuonna 1882.
Lue myös:
Tampereen Finlaysonin alueelle uudenlainen halpahotelli – kivenheiton päässä Särkänniemestä