Kestävä matkailu, kulttuuri, hyvinvointi ja luonto. Nämä teemat nousevat kotimaanmatkailun osalta kirkkaimmin esiin vuoden 2025 Matkamessuilla. Vanhoja klassikoita siis, mutta osin uudella twistillä.
Vappu Ikonen
17.1.2025 Kotimaan tarjontaa esitellään Pohjoismaiden suurimmassa matkailutapahtumassa Matkamessuilla ilahduttavan paljon ja monipuolisesti. Messut ovat avoinna yleisölle 17.–19. tammikuuta.
Jo alan ammattilaisille tarkoitettuna vierailupäivänä torstaina 16. tammikuuta Helsingin messukeskuksen käytävillä käy monenkielinen puheensorina. Suomi matkailumaana kiinnostaa siis myös ulkomaalaisia – ja miksipä ei kiinnostaisi.
Perinteisten Lapin, saariston ja pääkaupunkiseudun lisäksi meillä riittää nähtävää koko maassa, muun muassa erilaisia merkkivuosiaan juhlistavia kohteita.
Rouva C ja Kuopion iänj
Kuopio täyttää 250 vuotta 17. marraskuuta 2025, eikä merkkipäivää päästetä ohitse huomaamatta. Juhlavuoteen sisältyy yli 200 erilaista tapahtumaa, joista kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soininen nostaa ensimmäisenä esiin kaupunginteatterin Rouva C:n.
Kirjailija Minna Canthin elämäntarinan kertova näytelmä saa ensi-iltansa helmikuussa.
Samassa kuussa kaupunginorkesteri hemmottelee kuulijoitaan Kuopion iänj -toivekonsertilla, jossa soi kaupunkilaisten itse valitsema ohjelmisto. Heinäkuisessa Kuopiorockissa orkesteri nousee lauteille yhdessä Turmion kätilöt -hevibändin kanssa.
”Ja marraskuussa on tarjolla esimerkiksi valotapahtuma Välke”, Soininen listaa.
Petipaikkoja ja perinneherkkuja piisaa
Riittävätkö majoituspaikat, jos savolainen juhlavuosi poikiikin yleisöryntäyksen?
”Kyllä varmasti riittävät. Kaupungissa on paljon hotelleja, ja erityisesti haluan mainita uuden Bella Lake Resortin vain muutaman kilometrin päässä keskustasta. Kolmen vartin matkan päässä on myös Tahko, jonne on noussut uusi hotelli ja upea metsäkylpylä.”
Lue myös: Pohjois-Savossa jaettiin matkailun Kultaiset palmut – Bella Lake Resort on Vuoden nukuttaja
Entä mitä paikallisia, perinteisiä herkkuja markkinointijohtaja suosittelee matkailijaa valitsemaan lautaselleen?
”Nyt tuli valinnanvaikeus”, Soininen parahtaa. ”Kuopiohan on yksi Suomen ruoka-aittoja. Meillä on ensiluokkaista maito- ja lihatuotantoa, ja kalaherkkumme ovat ihan omaa luokkaansa.”
”Yksi erikoisuus on Puijon tornin lähiruokapöytä. Tapana on sanoa, että ruoka on tuotettu näköetäisyydellä tornista.”
Seitsemän vuosisataa historiaa
Vielä komeamman luvun lyö pöytään Kemiönsaari, joka täyttää 11. huhtikuuta 2025 peräti 700 vuotta. Sen verran tulee kuluneeksi siitä, kun Kemiö on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa, tuohon aikaan latinankielisissä.
Kemiön matkailu- ja destinaatiokehittäjä Stella Törnroth on syystä ylpeä paikkakunnan historiasta mutta vielä innostuneempi nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.
”Juhlavuotta me vietämme tietysti läpi koko vuoden, mutta huippuhetki on kesän festivaaliviikko, jolloin joka päivälle on oma teema eri paikoissa ympäri Kemiön saaristoa”, Törnroth kertoo.
Fest700-viikko huipentuu lauantaina 14. kesäkuuta järjestettävään Taalintehtaan isoon festivaaliin.
Saariston ihanat omenat
Kulttuurimatkailun rinnalla kulkee Kemiönsaaren luontoperinne. Bengtskärin majakalla pääsee ihailemaan ulkosaariston upeaa luontoa ja Örön saarella tutustumaan myös Pietari Suuren merilinnoitusketjuun kuuluneeseen vanhaan linnakkeeseen.
Katon päänsä päälle matkailija löytää valintansa mukaan niin hotelleista kuin lomamökeistä.
”Majoituspaikkoihin kuuluu esimerkiksi Kasnäsin kylpylähotelli. Yöpyä voi myös myös niin Bengtskärissä kuin Örössä.”
Paras kemiöläinen herkku on Törnrothin mielestä saaren oma omena.
”Omena ja siitä jalostetut ihanat tuotteet, kuten jäätelöt, mehut ja limonadit. Ja tietysti saaristolaislimppu! Niitäkin on monta lajia.”
Ookko nää Euroopan kulttuuripääkaupungista?
Oulusta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, mutta etkoja vietetään voimallisesti jo tänä vuonna.
Kulttuuripääkaupunkihankkeen ja Oulun kulttuurisäätiön viestintäkoordinaattori Ulla Pirkola on niin tohkeissaan, ettei ole mahtua nahkoihinsa.
”Tämä on ollut pitkä prosessi, ja juuri nyt eletään mahtavaa aikaa. Mukana on kaikkiaan 40 kuntaa Etelä-Lapista Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen”, Pirkola kertoo.
Jo vuonna 2025 alueella on luvassa useita kiinnostavia festivaaleja, kuten Kuhmon kamarimusiikkijuhlat, Puolangan pessimismipäivät ja Haapaveden kansanmusiikkijuhlat. Oulussa kisataan loppukesästä ilmakitaransoiton maailmanmestaruudesta.
Varsinainen juhlavuosi starttaa päivän etuajassa 31. joulukuuta, jolloin Ylen perinteinen uudenvuodenaaton lähetys tulee Oulusta.
”Tulossa on muun muassa ohjaaja Elias Koskimiehen suunnittelema show.”
Lue myös:
Oulun Snowfest tuo kansainväliset lumenveiston mestarit kisaamaan Nallikariin
Oulusta suurten kaupunkien suunnannäyttäjä – sai ensimmäisenä kestävän matkailun merkin
Alvar Aallon reitti vie mestariarkkitehdin jalanjäljille
Messuilla esittäytyy myös supisuomalainen matkailureitti, joka yhdistää luonnon, kulttuurin ja vastuullisen matkailun.
Alvar Aalto Route auttaa löytämään maineikkaan arkkitehdin eri puolille maata suunnittelemat rakennukset.
”Alvar Aalto on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista”, sanoo Alvar Aalto -säätiön projektipäällikkö Maija Oinonen, jonka mukaan suomalaisarkkitehdin työt ovat ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi.
Pyrkimyksenä on, että kohteisiin tutustutaan mahdollisimman kestävällä tavalla. Sitä varten on suunniteltu esimerkiksi pyörällä toteutettavia Aalto-retkiä.
Nettisivustolta löytyy jo monia valmiita Aalto-paketteja, joista vaikkapa Aallon arkkitehtuurin helmet käsittää arkkitehdin parhaat työt Helsingissä, Jyväskylässä ja Seinäjoella.
Aallon harjalla Saimaalla on Varkaudessa tehtävä päiväretki, ja Kulttuurimatka Länsi-Suomessa vie euralaisesta Kauttuan ruukinpuistosta Villa Mairean kautta Paimion parantolaan.
Lue myös: ”Asuisin ihan mielelläni” – Villa Mairea ja Eugenia-jahti kesäisen retkiviikon kohokohtina