Itä-Suomessa riittää sotahistoriallisia kohteita ja museoita. Aiheesta kiinnostunut voi aloittaa ensi kesän teemaretkensä vaikkapa Etelä-Karjalan Rautjärveltä, suunnata sen jälkeen Mikkeliin ja päättää reissunsa Suomussalmelle.
Vappu Ikonen
5.2.2026 Tiesitkö, että maailman parhaalla tarkka-ampujalla on oma museo – ja että se sijaitsee Suomessa?
Miettilän kylässä Rautjärvellä toimiva Kollaa ja Simo Häyhä -museo on toistaiseksi avoinna vain kesäkaudella, sillä se pyörii vapaaehtoisin yhdistysvoimin.
Talvisodan (1939–1940) sankariksi kohonnut, Rautjärvellä vuonna 1905 syntynyt ja Haminassa vuonna 2002 kuollut vaatimaton maanviljelijä ei aikoinaan pitänyt itsestään meteliä. Legendaarisen tarkka-ampujan maine on kuitenkin kasvanut, etenkin 2020-luvulla myös maailmalla.
Ranskalaisen kirjailijan Olivier Norekin Kollaan taistelusta ja Simo Häyhästä kertova romaani, viime vuonna suomennettu Talven soturit sekä aiheesta tekeillä olevat elokuvat tuonevat Rautjärvelle lisää vieraita Suomen rajojen ulkopuoleltakin.
Museoon pääsee Ruokolahdesta alkavaa Niskapietilän museotietä, jonka päätepisteenä on juuri Rautjärven Miettilän kylä.
Seudulla vierailevan kannattaa poiketa myös ihailemassa ennallistettua Hiitolanjokea, jonka kosket kuohuvat taas vapaina vaelluskalojen nousua ja lisääntymistä varten.
Muisti tallentaa muistot
Helsingin tammikuisilla Matkamessuilla esittäytyi myös Mikkelissä toimiva, syystäkin palkittu Sodan ja rauhan keskus Muisti, yksi Suomen parhaista museoista.
Muisti-museon ja Päämajamuseon muodostamassa kokonaisuudessa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla uusin museotekniikka ja uniikki esineistö.
Muistin päänäyttely Poikkeustila 2.0 kertoo toisesta maailmansodasta (1939–1945) sen itse kokeneiden silmin. Veteraanien omat tarinat tuovat yli 80 vuotta sitten päättyneen sodan kurkkua kuristavan lähelle.
Erityisesti 1900-luvun sotahistorian seinänkokoinen dynaaminen karttaesitys tekee vaikutuksen. Väkivallan vuosisadan vääjäämättömyys vyöryy silmille vastustamattoman voimakkaasti.
Päämajamuseossa pääsee käymään muun muassa marsalkka Gustaf Mannerheimin sotavuosien aikaisessa työhuoneessa, jonka ympärille museo on sittemmin kasvanut, sekä sodankäynnin hermokeskuksessa eli Operatiivisen osaston maavoimatoimistossa.
Raastava Raatteentie
Talvisodassa käytyä Raatteentien taistelua muistellaan Suomussalmella Raatteen Portti -keskuksessa, joka kattaa yhteensä peräti sadan hehtaarin alueen.
Eversti Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona tuhosi tammikuussa 1940 hyökkäävän puna-armeijan 44. divisioonan liki täydellisesti.
Armoton kamppailu vaati valtavan määrän uhreja. Suomalaisia kaatui noin 900, ja arviot vastapuolen tappioista liikkuvat 10 000 hengen molemmin puolin. Heitä kunnioittaa noin 17 000 kivenlohkareesta koostuva laaja Talvisodan monumentti.
Kokonaisuuteen kuuluu myös Talvisotamuseo, jonka näyttely esittelee paitsi itse sotaa ja sen kulkua myös Suomussalmea sellaisena kuin se oli ennen sotia.
Museon kesän 2026 vaihtuvan näyttelyn aiheena on jatkosota (1941–1944). Vanhojen aseiden ja ammusten ohessa esillä on myös muun muassa etu- ja kotirintaman välistä kirjeenvaihtoa, julisteita ja mitaleja. Lisäksi näyttely kertoo saksalaisten sotilaiden rakentamasta kenttäradasta.
Radan raatajat – Kalle Päätalon kirjoista tuttu Kenttärata on vaikuttava sotahistoriallinen kohde
Keskuksen laajalla ulkoalueella voi tutustua lukuisiin sotamuistomerkkeihin.
Raatteen Portti on tänä vuonna avoinna yleisölle 23.5.–23.9.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Lauri Törnin jalanjäljillä Haminassa – ympyräkaupunki on sotahistorian ystävän mansikkapaikka
Ranuan Taistelujen polku vie Lapin sodan ankarille tantereille