Vaaleanpunainen kivitalo seisoo katuun nähden hiukan vinossa, mikä kielii siitä, että se on ollut paikallaan kauemmin kuin nykyinen katulinjaus. Kaunis empirerakennus vuodelta 1822 olisi missä tahansa muussa suomalaiskaupungissa juhlittu vanhus, mutta Porvoossa se edustaa vain arkipäiväistä keski-ikää. 2.9.2025 Porvoon ydinkeskustassa kohoava pinkki kaunotar pystytettiin alun perin sokeritehtaaksi, mutta siinä tehtävässä se palveli vain 15 vuotta. Kun komean kivitalon rakennuttanut bisnesmies ja laivanvarustaja Henrik Linderth kuoli, hänen leskensä myi kiinteistön, johon asettui reiluksi sadaksi vuodeksi apteekki. Vajaat 40 viime vuotta Mannerheimintien ja Piispankadun kulmatalo on toiminut ravintoloiden tyyssijana, vuodesta 2017 lähtien Bistro Gustafin kotina. Ranskalaista keittiötä edustava Bistro Gustaf…
Tekijä: Päivi Ikonen
16-vuotias Ansa Yli-Hemminki lähti kolmen sukupolven matkalle kohti kesäistä Ahvenanmaata. Reissun kohokohtiin kuului retki Kastelholman linnaan. Teksti: Ansa Yli-Hemminki 1.9.2025 Keskellä Ahvenanmaata vain noin puolen tunnin ajomatkan päästä Maarianhaminan keskustasta sijaitsee 1300-luvun loppupuolella rakennettu Kastelholman linna, jossa vierailimme kesäkuun lopulla pikkuveljeni, mummoni, tätini ja serkkujeni kanssa. Monen muun keskiaikaisen linnan tavoin Kastelholman linna oli aiemmin kokonaan veden ympäröimä. Tänä päivänä se on kauniilla paikalla maaseudulla järven, peltojen ja lammasaitausten lähellä. Olen käynyt Kastelholman linnassa kerran jo nuorempana. Vaikka linna on tänä päivänä vain kuori siitä mitä se joskus keskiajalla oli, se on edelleen tosi hieno nähtävyys. Haarniskoja ja…
Kolin kansallispuistossa järjestettävä Vaarojen maraton juhlii 20-vuotista historiaansa. Lokakuinen suosikkitapahtuma kerää sen kunniaksi polkujuoksun harrastajilta muistoja ja tarinoita lajin rantautumisesta Suomeen. 15.9.2025 Idean uudenlaisesta tapahtumasta saivat joulukuussa 2005 innokkaat ulkoilijat Pekka Sorjonen ja Mika Okkonen vaeltaessaan lumen peittämällä Herajärven retkeilyreitillä Kolin kansallispuistossa. ”Vaarojen maraton pitäisi juosta syksyllä kaikkein paskimpaan aikaan. Tuskin sinne kukaan edes tulisi”, kaksikko mietiskeli. Alppien vuorijuoksujen kaltaista tapahtumaa Suomessa ei vielä ollut, mutta vajaan vuoden kuluttua jo oli. Karelian Seikkailu-urheilijat ry isännöi ensimmäistä vaaramaratonia syksyllä 2006. Monen yllätykseksi karjalainen polkujuoksu keräsi peräti kymmenen osallistujaa. Ensimmäisen tapahtuman jälkeen sana levisi. Vuonna 2007 Kolin poluille kirmasi jo…
Korkeasaaren eläintarhassa toteutettu koe edistää karhuvahinkojen ennaltaehkäisyä Suomessa. Metsän kuninkaan käsittelyn kestäviä roska-astioita rakentaa Suomen riistakeskus, joka tarvitsi tietoa tuotteidensa laadusta. 29.8.2025 Uusilla kestävillä roskiksilla halutaan estää karhukonfliktit jo ennakkoon. Riistakeskus ryhtyi kehitystyöhönsä, koska roska-astioilla vierailevat Suomen kansalliseläimet ovat aiheuttaneet tänä vuonna ongelmia monen paikkakunnan haja-asutusalueilla. Viisaana ja nopeasti oppivana eläimenä karhu palaa helpoille ruoka-apajille. Ongelma voidaan ratkaista jättämällä sille mahdollisimman vähän ravintoa ihmisasutuksen lähistöllä. Riistakeskuksen kaksi erikokoista roskista pitävät ruokajätteen eläimen ulottumattomissa. ”Olemme testanneet karhuturvallisia roska-astioita tänä kesänä eri puolilla Suomea, mutta kokemuksia luonnonkarhuista ei ole vielä saatu. Yhteistyö Korkeasaaren kanssa on mahdollistanut molempien roskismallien testauksen…
Pohjanmaan museon näyttely Inkeri Julkunen ja muita naivisteja esittelee laajasti vaasalaistaiteilijan ja muiden suomalaisten naivismin mestareiden töitä. Näyttely on juuri saanut täydennystä uusista, yksityiskodeista löytyneistä teoksista. 27.8.2025 Kesän alussa avautunut Inkeri Julkunen ja muita naivisteja -näyttely on esillä Vaasassa Pohjanmaan museossa 19. lokakuuta saakka. Uudet löydötkin ehtii siis vielä näkemään. Inkeri Julkusen (1935–2015) muiden teosten rinnalle näyttelyyn on nyt saatu lainaan vuonna 1991 maalattu Kesäpäivä, vuonna 1992 syntynyt Tyttö keinussa sekä Talvinen puisto vuodelta 1989. Vanhimmat vaasalaisnäyttelyssä esillä olevat työt ovat peräisin 1970-luvulta. Mukana on niin öljy- kuin akryylimaalauksia ja myös muutamia veistoksia. Julkunen löysi usein aiheensa lähiympäristöstään, joten…
Karttaselaimen ilmaisten marja- ja sienikarttojen julkaisut ovat saaneet jatkoa. Valikoiman tuoreimmasta sovelluksesta selviävät kantarellien tyypilliset kasvupaikat eri puolilla maata. 25.8.2025 Karttaselaimen kantarellikartta on sekä kokeneelle sienestäjälle että ensikertalaiselle työkalu, jonka ansiosta sienestämisestä tulee helpompaa. Kantarellikartta löytyy Karttaselain-sovelluksen karttavalikosta ja sovellus kaupoista hakusanalla ”karttaselain”. Latauslinkkeihin pääsee myös Karttaselaimen verkkosivuilta. Kantarelli viihtyy monenlaisissa metsissä, mutta erityisen otollisia paikkoja sienelle ovat sammalpeitteiset, valoisat ja kosteat sekametsät. Runsaimmat apajat ovat yleensä Etelä- ja Keski-Suomessa. Kantarellikartan ja heinäkuussa julkaistun suppilovahverokartan lisäksi sovelluksesta löytyy myös mustikka- ja puolukkakartat. Karttaselain-sovellusta kehittävä AccelBit lupaa, että jatkossa on luvassa lisää lajeja. Kaikki marja- ja sienikartat ovat…
Suomessa ainutlaatuisen Coaster-vuoristoradan kyytiin pääsee Rukan hiihtokeskuksessa. Henkeäsalpaavien maisemien ihailu onnistuu poikkeuksellisen hyvin, sillä jokainen voi itse säädellä vauhtia vaununsa jarrukahvan avulla. 22.8.2025 Rukan tunturivuoristorataa lasketellaan kelkoilla, joihin hypätään Piste-vuokraamon edustalla sijaitsevalta hissin ala-asemalta. Koneisto nostaa vaunut matkustajineen sieltä ylös varsinaiselle lähtöpaikalle. Ruka Coasterin kelkkalasku alkaa läheltä Rukatunturin huippua, ja 767 metriä pitkä rata kiertää takaisin tunturin juurelle ala-aseman viereen. Vaunu kiidättää kyytiläisiään halki taivaan parhaimmillaan 40 kilometrin tuntivauhtia, mutta rauhallisemman matkanteon ystävät voivat halutessaan pudottaa nopeutta juuri itselleen sopivaksi. Sallittu myös perheen pienimmille Yhteen kelkkaan mahtuu kaksi aikuista. Yhdessä aikuisen kanssa ilmarataa pääsevät laskettelemaan myös kolme…
Lahden kaupunginteatterin vuoden iso ponnistus on Elena Ferranten romaaniin pohjautuva Loistava ystäväni, joka saa suomenkielisen kantaesityksensä teatterin suurella näyttämöllä 6. syyskuuta. 21.8.2025 Miljoonia kirjoja myynyt, suosittuna televisiosarjanakin tunnettu Loistava ystäväni on moderni klassikko. Italian merkittävimmän nykykirjailijan Elena Ferranten teos vie katsojan Napolin värikkäisiin ja vaarallisinkiin köyhälistökortteleihin. Tarinan keskipisteessä on kahden naisen elinikäinen mutta mutkikas ystävyys, joka on sekoitus intohimoa ja kiintymystä. Vaikka naiset ovat toistensa vastakohtia, heistä tulee kokonaisia vasta yhdessä. Yhdessä heissä on myös voimaa selvitä miesten hallitsemassa yhteisössä, jossa väkivalta on arkipäivää. ”Kuka mä olen, jos sä et ole hyvä? Niin kuka mä sitten olen? Sun…
Matkailulehti oli kesällä 1912 ajankohtaisen aiheen äärellä ja julkaisi raflaavasti otsikoidun jutun ”Niin kauvas kun päästään”. Urheat testaajat halusivat selvittää, kuinka pitkälle pohjoiseen kotimaanmatkailijan on mahdollista edetä autokyydillä. Vappu Ikonen 19.8.2025 Nimimerkki A.E.L:n riemukkaassa artikkelissa matkalaiset esittäytyvät ”kolmeksi iloiseksi nuorukaiseksi ynnä kokeneeksi, tutkinnon suorittaneeksi mekaanikoksi kuljettajana”. Testiryhmän tavoitteena oli tehdä autoilun pitkän matkan ennätys. Reittisuunnitelmana oli ajaa Helsingistä Hämeenlinnan, Kangasalan, Oriveden, Alavuden, Kokkolan, Oulun, Kemin ja Tornion kautta aina Muonionniskalle asti. Menopelinä palveli 12–16 hevosvoiman N.A.G., mallia Darling. Tehot olivat siis melko vaatimattomat, mutta ei automobiili painanutkaan 650 kiloa enempää. Tutkimusmatkalaisten toisena tarkoituksena oli selvittää, kestävätkö kone ja…
Haminan keskustassa sijaitsevan Hotelli Meyerin nykyinen rakennus on peräisin vuodelta 1890. Arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikelin suunnittelema, aikoinaan myös Haminan Seurahuoneena tunnettu talo on alusta asti ollut majoitus- ja ravintolakäytössä. 17.8.2025 Ensimmäisen, omaa nimeään kantaneen kievarin pystytti Haminaan jo vuonna 1840 saksalaissyntyinen F. W. Meyer, jonka liiketoimintaa jatkoi seuraavalla vuosikymmenen lopulta alkaen tämän poika A. W. Meyer. Majatalo kuitenkin tuhoutui Haminan vuoden 1887 suurpalossa, koko Suomen viimeisessä suuressa kaupunkipalossa. Toiminta siirtyi väliaikaisesti muualle, kunnes poika-Meyerin rakennuttama uusi talo valmistui alkuperäisen paikalle. Uusien omistajien myötä Hotelli Meyeristä tuli sittemmin kaupungin Seurahuone. Sisällissodan kauhuista kieltolain kurimukseen Vuoden 1918 sisällissodan aikana Haminassakin…