Museomehiläisten tehtävänä on pölyttää Tarvaspään historiallisen hedelmäpuutarhan ja lähiluonnon kasveja. Niiden hunajaa on toivon mukaan myynnissä museokaupassa ensi syksynä. Pohjolan tummia mehiläisiä on kasvatettu Suomessa 1700-luvulta saakka. 1800-luvun lopulla alkuperäisrotu jäi kuitenkin uusien maahantuotujen mehiläislajien varjoon. Nykyään pohjolan tummaa mehiläistä pidetään uhanalaisena lajina, jonka kannan säilymistä edistää eturivissä Suomen tumman mehiläisen hoitajat ry. Tarvaspäähän sijoitettuja pesiä hoitaa yhdistyksen puheenjohtaja Markku Pöyhönen, jonka mehiläispesiä on myös muissa museokohteissa. Espoossa Tarvaspään ateljeelinnassa toimiva Gallen-Kallelan Museo tukee tumman mehiläisen suojelutyötä myös Suomen tumman mehiläisen hoitajat ry:n kannatusjäsenyydellä. Kannatusjäsenyys hankittiin kesällä 2023 viidennen kerran järjestettävien Maryn naistenkutsujen tuotoilla. Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan puolison Mary…
Tekijä: Päivi Ikonen
Suomi tarjoaa melojalle puhtaan luonnon, jossa seikkailla: kirkkaita vesiä, usvaisia kaislikkoja, vehreitä metsien reunustamia maisemia. Teksti: Senni Nieminen Kun joet ja järvet talven jälkeen sulavat, on melojan aika kaivaa kajakki varaston nurkasta ja lähteä vesille. Suomen tuhannet järvet ja Itämeren rantaviiva mahdollistavat sen, että melontaretki voi alkaa vaikka suoraan mökkilaiturilta. Kajakin lipuessa pitkin metsänreunaa ja ohi jylhien kallioiden voi antaa aisteille vallan. Kuulla kuinka linnut laulavat, nähdä miten kasvit heräävät eloon, tuntea auringon lämmön hellivän kasvoja. Evästauon voi pitää maissa nuotion äärellä ja jatkaa sitten matkaa aina auringonlaskuun asti. Melonta on aktiviteetti, joka sopii niin lapsille kuin aikuisille, eikä upean…
Melontaan on annettu uusi turvallisuusohjeistus, jota jokaisen vesille aikovan toivotaan soveltuvilta osin noudattavan. Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan uusi ohje tarjoaa suuntaviivat turvalliseen melontaan ennen muuta melontaseuroille ja muille alan toimijoille, mutta myös tavallisia vapaa-ajan melojia ja kannustetaan tutustumaan ohjeeseen ja poimimaan käyttöönsä sen tärkeimmät vinkit. Ohjeistus koskee kajakkeja, avoimia kanootteja, sup-lautoja, reppulauttoja (ns. packraft) ja muita vastaavia melalla liikuteltavia vesikulkuneuvoja. Uusi ohjeistus korvaa vanhat ohjeet vuosilta 2012 ja 2002. Muista ainakin nämä: Tarkista, että kanootti, kajakki tai muu vesikulkuneuvon on kunnossa, ehjä, luja ja vedenpitävä. Perusvarustuksessa pitää olla vähintään melat, kajakissa myös aukkopeitteet, kellunta- tai pelastusliivit, äyskäri tai muu tyhjennysväline sekä…
Utopistiseen 55-vuotiaaseen muovitaloon pääsee tutustumaan Näyttelykeskus WeeGeessä Espoon Tapiolassa. Arkkitehti Matti Suurosen (1933–2013) piirtämää, ihmeellistä avaruusaikaa ja vankkaa tulevaisuudenuskoa heijastellutta Futuro-taloa pidetään oman aikansa suunnittelun helmenä. Vahva mutta kevyt, vain kaksi ja puoli tonnia painava lasikuidulla lujitetusta muovista tehty talo on helppo pystyttää, siirtää ja purkaa. Viiteenkymmeneen käyttöneliöön mahdutettiin hämmästyttävästi makuupaikat kuudelle, keittiö, pöydän, takan ja grillin yhdistelmä sekä wc- ja pesutilat. Ensimmäinen sarjavalmisteinen asumus, Futuro numero 001, pystytettiin vuonna 1968 Etelä-Savon Hirvensalmelle kuuluisan viihdetaiteilijan Matti Kuuslan kesämökkitontille. Myöhemmin Polykem Oy rakensi vielä parikymmentä taloa lisää ja lisensoi rakennusoikeudet myös ulkomaille. Buumin katkaisi kuitenkin vuoden 1973 öljykriisi, joka moninkertaisti…
Kevät tulee tänä vuonna rytinällä ja räiskyvän värikkäänä – ainakin museoissa. Bongasimme joukon näyttelyitä, jotka piristävät ja antavat myös vähän pureskeltavaa. Teksti: Päivi Ikonen Se voi olla mitä materiaalia tahansa ja missä olomuodossa hyvänsä. Se voi olla luonnosta löydetty tai ihmisen valmistama. Sen koko vaihtelee nuppineulasta dinosaurukseen. Arvaatko näiden Teatterimuseon antamien vihjeiden perusteella, mistä on kyse? No, tietysti tarpeistosta. Näyttämöllä mikä tahansa esine muuttuu osaksi tarpeistoa, jolla on joka esityksessä oma tärkeä roolinsa, vaikka se helposti jääkin lavasteiden, pukujen ja valojen varjoon. Jotakin olennaista jäisi kuitenkin puuttumaan, jos Hamletilla ei olisi pääkalloa tai Lumikilla omenaa, helsinkiläismuseo muistuttaa. On siis korkea…
Kuivin autiotupa on Metsähallituksen ensimmäinen luonnonsuojelualueella sijaitseva majapaikka, jossa retkeilytupa ja poronhoitajien huoltotupa ovat samassa rakennuksessa. Uutuuttaan hohtava tupa korvaa Kevon luonnonpuiston vanhan autiotuvan, joka oli päässyt käyttökelvottomaan kuntoon. Kun uuden tuvan tarve tuli ilmeiseksi, Paistunturin paliskunta lupasi osallistua sen rakennuskustannuksiin. ”Meistä on hienoa, että uusittu Kuivin tupa palvelee nyt kahta erilaista käyttäjäryhmää. Arvostan suuresti paliskunnan ennakkoluulotonta aloitetta yhteistyöstä”, sanoo virkistyskäyttöpäällikkö Pirjo Seurujärvi Metsähallituksen Luontopalveluista. Paistunturin paliskunta on Kuivin autiotuvassa nyt vuokralaisena. Rakennuksen toisen, lukitun huoneen avaimet ovat poronhoitajilla. Poronhoitajien kesken oli jo pitkään puhuttu siitä, että keskelle paliskuntaa tarvittaisiin poronhoidon tarpeisiin sopiva kämppä. ”Niinpä sitten hoksasimme esittää Metsähallitukselle…
Katariina Jagellonica, Katariina Stenbock, Kaarina Hannuntytär, Kaarina Maununtytär, Kristiina Katariina Stenbock, Carin Bryggman. Siinä kuusi Turun linnan valtiatarta, joiden elämä tulee tutuksi uusilla opastetuilla kierroksilla. Kuuluisien Katariinojen tarinoiden ohessa kierroksilla avautuu monta muutakin näkökulmaa naisen asemaan yhteiskunnassa menneinä vuosisatoina, silä kuningattarien ja aatelisen ylhäisön lisäksi linnassa eli myös piikatyttöjä ja vankeja. Kierroksen on käsikirjoittanut kirjailija Jenna Kostet, jonka uutuusteokseen Kuuden Katariinan jäljillä kierros pohjautuu. Kansatiedettä opiskellut Kostet työskenteli aikoinaan itse Turun linnassa useita vuosia, joiden aikana hän kertoo hurahtaneensa siellä asuneiden naisten elämäntarinoihin. ”Ajatus, että minua ennen linnassa on elänyt naisia, jotka ovat olleet osa paikan historiaa, tuntui kiehtovalta”,…
Ateneumin taidemuseo avautuu vuoden tauon jälkeen 14. huhtikuuta 2023. Uusi kokoelmanäyttely Ajan kysymys pohtii sekä 2000-luvun polttavimpia kysymyksiä että museon historiaa. Uudet digitaaliset elementit syventävät näyttelykokemusta. Teksti: Tanja Eranto Ateneumissa kävijää odottaa kokonaan uudenlainen kokemus sekä yleisötiloissa että näyttelyissä. Ateneumin taidemuseo suljettiin maaliskuussa 2022 ilmanvaihtoremontin takia. Remontissa uuden ilmeen saivat museokauppa, vanhan kaupan ja bistron välissä sijaitseva valopiha, museon sisäänkäynti ja wc-tilat. Ateneumin johtaja Marja Sakari on vaikuttunut uudistuksesta: ”Perimmäinen ajatuksemme on ollut, että koska olemme yleisöä varten, teemme korkeatasoisen uudistuksen juuri sitä ajatellen. Yleisötilojemme uudistukset on tehty vanhaa kunnioittaen ja tuomalla rakennuksen arvoa esille.” Uudistukset tekevät Ateneumin kävijöiden kokemuksesta…
Pääsiäisen ajankohta vaihtelee. Vuonna 2023 juhlaa vietetään 6.–10. huhtikuuta. Mutta mistä pääsiäinen on tehty? Monenlaisista perinteistä, joista joillakin on yllättävät juuret. Teksti: Päivi Ikonen Tiedätkö, miksi pääsiäinen on nimeltään juuri pääsiäinen? Koska silloin päästään pitkästä paastonajasta ja voidaan taas kattaa pöytä koreaksi. Näin järkeili omaperäisen termin keksinyt kirjakielemme isä Mikael Agricola (1550–1557), joka ei tyytynyt kopioimaan muiden kielten vastineita vaan mieluiten rakensi sanat itse. Pääsiäinen on kristillisen maailman keskeinen pyhäpäivä, jota vietetään samoihin aikoihin ikivanhojen pakanallisten kevätrituaalien ja kolmen vuosituhannen takaa periytyvän juutalaisen pesah-juhlan kanssa. Heprean pesahista juontuvat vaikkapa ruotsin påsk, ranskan Pâques ja venäjän pasha. Anglosaksit ja germaanit puolestaan…
Pääsiäistä vietetään 6.–10.4.2023. Tunnelmaan voi virittäytyä monenlaisissa tapahtumissa ympäri maata. Tarjolla on konsertteja ja kulkueita, kokkoja ja käsitöitä, kukkoja ja karitsoja. Ohjelmaa on runsaasti myös perheen pienimmille. Mahtava Matteus-passio Suomalainen barokkiorkesteri ja Suomen Laulu esittävät pääsiäisen ikiklassikon Helsingin Johanneksenkirkossa kiirastorstaina 6.4.2023 kello 19 ja Porissa Keski-Porin kirkossa lankalauantaina 8.4.2023 kello 18. J. S. Bachin suurteoksen kapellimestarina ja evankelistan roolissa nähdään Topi Lehtipuu. Passio kajahtaa kiirastorstai-iltana myös Tampere-talossa, jonka Ison salin lavalle astuvat kello 19 solistien lisäksi Tampereen filharmoninen kuoro ja Tampere Filharmonia. Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kamarikuoron ja Tapiolan kuoron tulkinnan passiosta voi kokea Helsingin musiikkitalossa sekä Ylen suorana lähetyksenä pitkänäperjantaina…