Käsityöläisten ja kädentaitojen luvattu maa ei petä tänäkään vuonna. Kesällä pääsee niin kehräämään kuin nypläämään ja loppuvuodesta kääriytymään vaikka kostetinvihreään luomukseen. Teksti: Päivi Ikonen Aivan päin Brinkkalaa Brinkkalan lankatori Turussa on lastattu kaiken maailman langoilla 17. kesäkuuta 2023. Vanhalla suurtorilla (siis täl pual jokke) kohtaavat sulassa sovussa lankojen tuottajat ja kuluttajat. Lankoja saa sekä hypistellä että ostaa, järjestäjät vinkkaavat. Jos sormet syyhyävät liikaa, tapahtuman osallistujille on myönnetty virallinen lupa neuloa tai virkata julkisella paikalla. Lankojen perässä paikalle lähtevän kannattaa tsekata myös 17.6. merkkipäiväänsä juhlivan Turun Vanhankaupungin muut tapahtumat. Kehräysretriitti kutsuu Kuusamoon Kuusamon kehräysretriitti pidetään Raatesalmen tilan rauhassa Kuusamojärven rannalla 17.–18.…
Tekijä: Päivi Ikonen
Käsityötapahtumien osallistujille on tarjolla inspiraatiota, yhteisöllisyyttä ja omaa aikaa harrastuksen äärellä. Hyvä esimerkki on Vaasan neuleyhdistyksen järjestämä NEULOVAasa. Teksti: Nelli Janhunen Vuohet ja kanat nauttivat myöhäisen huhtikuun lämmöstä Bock’s Corner Breweryn pihamaalla, ja tarkeneepa auringon paisteessa terassilla jo muutama neulojakin. Tuollaisen paidan minäkin haluan neuloa, kuiskaa joku kaverilleen ohikulkijoita ihastellen. Monella NEULOVAasaan saapuneista on itseneulottua yllä. Kehuja, ideoita ja vinkkejä vaihdetaan tuttujen ja tuntemattomien kesken. Ilmainen, kaikille avoin tapahtuma on järjestetty vapaaehtoisvoimin jo lähes kymmenen kertaa. Ajatuksena on tuoda samanhenkisiä ihmisiä yhteen ja tukea seudun neulekulttuuria. Iloinen puheensorina johdattaa peremmälle piharakennukseen, kaiken keskipisteeseen. Valonauhat risteilevät katossa heijastaen lämmintä hehkua koko…
Hämeenkyröläisen yrttitilan emäntä kiinnostui suomalaisista luonnonkasveista jo teininä. Nyt takana on pitkä työsarka luomuviljelijänä. Teksti: Arja-Leena Paavola Frantsilan tilan peltoja on viljellyt sama suku jo kymmenessä sukupolvessa 1700-luvulta alkaen. Agronomi Virpi Raipala-Cormierista tuli äitinsä sukutilan jatkaja vuonna 1977, jolloin hän vielä opiskeli maanviljelyskemiaa ja -fysiikkaa Helsingin yliopistossa. Hänen aikanaan tilan tuotantosuunta on laajentunut viljasta yrtteihin ja kasveihin, joita voidaan käyttää muun muassa luonnonkosmetiikassa. Raipala-Cormierin kiinnostus alaan syttyi varhain. Koululainen työskenteli kesälomat kotipelloilla ja perusti ensimmäisen oman maustetarhansa jo teini-ikäisenä. 1970-luvulla elettiin tehoviljelyn aikakautta. Nuori emäntä ajatteli toisin ja päätti kokeilla luomuvihannesten kasvatusta. Viljely luonnonmukaisin menetelmin on työlästä ja aikaa…
Suomalaisen saunan pitää pysyä aitona myös tuleville sukupolville. Näin linjaa Saunamestari Kilta ry, joka on luonut saunalle ja saunomiselle tunnusmerkistön. 29.5.2023 Tunnusmerkistö on Saunamestari Killan mukaan tärkeä siksi, että käsitys aidosta suomalaisesta saunasta on hämärtynyt – jopa Suomessa. Killan rakentama merkistö perustuu hyväksi todettuihin perinteisiin saunoihin ja saunomistapoihin. Lisäksi tunnusmerkit kunnioittavat tuhatvuotista suomalaista savusaunaperinnettä. Yhdistys määrittelee suomalaisen saunan kylpymuodoksi, jossa kuumassa (70–100 celsiusastetta) huonetilassa kiukaan kuumennetuille kiville vettä luomalla tai kaatamalla saadaan aikaan veden höyrystyminen. Saunojien iholle tiivistyvä vesihöyry aiheuttaa tuntemuksen kosteasta ja kuumasta aallosta, löylystä. Saunomisen tunnelmaa ja nautintoa syventää koivunoksista punotun vihdan tai vastan käyttö. Löylyjen välissä vilvoitellaan…
Pop up -näyttely Vyshyvanka ja ukrainalaisen käsityön voima on Suomen kansallismuseon kunnianosoitus Ukrainalle ja sen hienolle käsityö- ja kirjontaperinteelle. Museokaupan viereen sijoitettuun näyttelyyn on vapaa pääsy. Suomen kansallismuseon näyttelyn keskipisteenä ovat sen nimen mukaisesti vyshyvankat eli kauniit kirjontakoristeiset paidat. Vyshyvanka-paidasta on tullut ukrainalaisille tärkeä symboli. Niinpä se on saanut jopa oman merkkipäivän. Vyshyvanka-päivän viettämisen perinne käynnistyi ukrainalaisten opiskelijoiden aloitteesta vuonna 2006. Vuonna 2015 siitä tuli virallinen juhlapäivä, jonka ovat sittemmin ottaneet omakseen monet yhteisöt ja instituutiot niin Ukrainassa kuin sen rajojen ulkopuolella.. Tätä nykyä Vyshyvanka-päivää juhlitaan joka toukokuun kolmantena torstaina yli sadassa maassa ympäri maailmaa. Kansallismuseon kokoelmista näyttelyssä on esillä…
Museomehiläisten tehtävänä on pölyttää Tarvaspään historiallisen hedelmäpuutarhan ja lähiluonnon kasveja. Niiden hunajaa on toivon mukaan myynnissä museokaupassa ensi syksynä. 17.5.2023 Pohjolan tummia mehiläisiä on kasvatettu Suomessa 1700-luvulta saakka. 1800-luvun lopulla alkuperäisrotu jäi kuitenkin uusien maahantuotujen mehiläislajien varjoon. Nykyään pohjolan tummaa mehiläistä pidetään uhanalaisena lajina, jonka kannan säilymistä edistää eturivissä Suomen tumman mehiläisen hoitajat ry. Tarvaspäähän sijoitettuja pesiä hoitaa yhdistyksen puheenjohtaja Markku Pöyhönen, jonka mehiläispesiä on myös muissa museokohteissa. Espoossa Tarvaspään ateljeelinnassa toimiva Gallen-Kallelan museo tukee tumman mehiläisen suojelutyötä myös Suomen tumman mehiläisen hoitajat ry:n kannatusjäsenyydellä. Kannatusjäsenyys hankittiin kesällä 2023 viidennen kerran järjestettävien Maryn naistenkutsujen tuotoilla. Taiteilija Akseli…
Suomi tarjoaa melojalle puhtaan luonnon, jossa seikkailla: kirkkaita vesiä, usvaisia kaislikkoja, vehreitä metsien reunustamia maisemia. Teksti: Senni Nieminen Kun joet ja järvet talven jälkeen sulavat, on melojan aika kaivaa kajakki varaston nurkasta ja lähteä vesille. Suomen tuhannet järvet ja Itämeren rantaviiva mahdollistavat sen, että melontaretki voi alkaa vaikka suoraan mökkilaiturilta. Kajakin lipuessa pitkin metsänreunaa ja ohi jylhien kallioiden voi antaa aisteille vallan. Kuulla kuinka linnut laulavat, nähdä miten kasvit heräävät eloon, tuntea auringon lämmön hellivän kasvoja. Evästauon voi pitää maissa nuotion äärellä ja jatkaa sitten matkaa aina auringonlaskuun asti. Melonta on aktiviteetti, joka sopii niin lapsille kuin aikuisille, eikä upean…
Melontaan on annettu uusi turvallisuusohjeistus, jota jokaisen vesille aikovan toivotaan soveltuvilta osin noudattavan. Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan uusi ohje tarjoaa suuntaviivat turvalliseen melontaan ennen muuta melontaseuroille ja muille alan toimijoille, mutta myös tavallisia vapaa-ajan melojia ja kannustetaan tutustumaan ohjeeseen ja poimimaan käyttöönsä sen tärkeimmät vinkit. Ohjeistus koskee kajakkeja, avoimia kanootteja, sup-lautoja, reppulauttoja (ns. packraft) ja muita vastaavia melalla liikuteltavia vesikulkuneuvoja. Uusi ohjeistus korvaa vanhat ohjeet vuosilta 2012 ja 2002. Muista ainakin nämä: Tarkista, että kanootti, kajakki tai muu vesikulkuneuvon on kunnossa, ehjä, luja ja vedenpitävä. Perusvarustuksessa pitää olla vähintään melat, kajakissa myös aukkopeitteet, kellunta- tai pelastusliivit, äyskäri tai muu tyhjennysväline sekä…
Utopistiseen 55-vuotiaaseen auringonkeltaiseen muovitaloon pääsee tutustumaan Näyttelykeskus WeeGeessä Espoon Tapiolassa. 5.5.2023 Arkkitehti Matti Suurosen (1933–2013) piirtämää, ihmeellistä avaruusaikaa ja vankkaa tulevaisuudenuskoa heijastellutta Futuro-taloa pidetään oman aikansa suunnittelun helmenä. Vahva mutta kevyt, vain kaksi ja puoli tonnia painava lasikuidulla lujitetusta muovista tehty talo on helppo pystyttää, siirtää ja purkaa. Viiteenkymmeneen käyttöneliöön mahdutettiin hämmästyttävästi makuupaikat kuudelle, keittiö, pöydän, takan ja grillin yhdistelmä sekä wc- ja pesutilat. Ensimmäinen sarjavalmisteinen asumus, Futuro numero 001, pystytettiin vuonna 1968 Etelä-Savon Hirvensalmelle kuuluisan viihdetaiteilijan Matti Kuuslan kesämökkitontille. Myöhemmin Polykem Oy rakensi vielä parikymmentä taloa lisää ja lisensoi rakennusoikeudet myös ulkomaille. Buumin katkaisi kuitenkin vuoden 1973 öljykriisi, joka…
Kevät tulee tänä vuonna rytinällä ja räiskyvän värikkäänä – ainakin museoissa. Bongasimme joukon näyttelyitä, jotka piristävät ja antavat myös vähän pureskeltavaa. Teksti: Päivi Ikonen Se voi olla mitä materiaalia tahansa ja missä olomuodossa hyvänsä. Se voi olla luonnosta löydetty tai ihmisen valmistama. Sen koko vaihtelee nuppineulasta dinosaurukseen. Arvaatko näiden Teatterimuseon antamien vihjeiden perusteella, mistä on kyse? No, tietysti tarpeistosta. Näyttämöllä mikä tahansa esine muuttuu osaksi tarpeistoa, jolla on joka esityksessä oma tärkeä roolinsa, vaikka se helposti jääkin lavasteiden, pukujen ja valojen varjoon. Jotakin olennaista jäisi kuitenkin puuttumaan, jos Hamletilla ei olisi pääkalloa tai Lumikilla omenaa, helsinkiläismuseo muistuttaa. On siis korkea…