Parastasuomessa.fi
    Juuri nyt
    • Merkki-museo avaa median maailmaa – juttuja vaikka ankan kielellä
    • Valkea 2023 -tapahtuma muuttaa joulukuisen Särkänniemen surrealistiseksi satumaailmaksi
    • Lasten loihtimat taideteokset hurmaavat Lappeenrannan Loistopuistossa
    • Haaveita ja näkyjä Halosenniemessä – uusi nykytaiteen näyttely esittelee elämän unelmia
    • Lahden kaupunginteatterin Lokki lentää suomalaiseen mökkirantaan
    • Suomen lasimuseossa puhkeaa kukkaan värikäs lasipuutarha
    • Seitsemisen kansallispuisto kutsuu nauttimaan syysluonnon antimista
    • Kestävä mökkeily ei ole vaikeaa – uusi opas kannustaa hyviin valintoihin
    Parastasuomessa.fiParastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Mainostajalle
    • Etusivu
    • Parasta juuri nyt
      1. Parasta juuri nyt
      2. Ruoka & juoma
      3. Majoitus
      4. Matkustaminen
      5. Kulttuuri
      6. Kestävä matkailu
      7. Parasta mainostajiltamme
      8. Näytä kaikki

      Valkea 2023 -tapahtuma muuttaa joulukuisen Särkänniemen surrealistiseksi satumaailmaksi

      Haaveita ja näkyjä Halosenniemessä – uusi nykytaiteen näyttely esittelee elämän unelmia

      Kun isoisä lampun osti – Heinolan kaupunginmuseossa loistavat lumoavat valot

      Stadin Silakkamarkkinoilla nautitaan tunnelmasta ja kalaherkuista

      Stadin Silakkamarkkinoilla nautitaan tunnelmasta ja kalaherkuista

      Hampurilaisten ystävät kohtaavat Helsingin Rautatietorilla

      Turun ruokaviikoilla jännitetään Michelin-tähtiä

      Vesistöjen ympäröimä Savonlinna on kiinnostava olutkaupunki

      Lähilomailu ja Staycation on uusi tapa panostaa omaan hyvinvointiin

      Hostellireissutarina Sodankylän Visatuvalta toi Sirkku Tuomistolle voiton Vuoden Hostellireissaajaksi 2023

      Savonlinnan Seurahuone sai kestävän matkailun merkin

      Vuoden parhaana hostellina palkittiin savonlinnalainen Kartanohostel AnnaCatharina

      Oma peitto ja tutut lelut voivat rauhoittaa lemmikkiä matkoilla

      Junalla voi puksuttaa vastuullisten yritysten mukaan nimettyjä reittejä 

      Pääkaupunkiseudulta mökille junalla tai bussilla – Etelä-Savossa selvitettiin kestävän kulkemisen malleja

      Maantielauttojen ja yhteysalusten aikataulut löytyvät nyt uudesta verkko-osoitteesta

      Merkki-museo avaa median maailmaa – juttuja vaikka ankan kielellä

      Lasten loihtimat taideteokset hurmaavat Lappeenrannan Loistopuistossa

      Haaveita ja näkyjä Halosenniemessä – uusi nykytaiteen näyttely esittelee elämän unelmia

      Lahden kaupunginteatterin Lokki lentää suomalaiseen mökkirantaan

      Kestävä mökkeily ei ole vaikeaa – uusi opas kannustaa hyviin valintoihin

      Savonlinnan seutu sai vastuullisen matkailun merkin

      Hei Muumit – Muumimaailma palkittiin Suomen parhaana perhelomakohteena

      Hanko kulkee kestävän matkailun tietä – Siisti Biitsi pitää rannat puhtaina

      Merkki-museo avaa median maailmaa – juttuja vaikka ankan kielellä

      Valkea 2023 -tapahtuma muuttaa joulukuisen Särkänniemen surrealistiseksi satumaailmaksi

      Lasten loihtimat taideteokset hurmaavat Lappeenrannan Loistopuistossa

      Haaveita ja näkyjä Halosenniemessä – uusi nykytaiteen näyttely esittelee elämän unelmia

      Merkki-museo avaa median maailmaa – juttuja vaikka ankan kielellä

      Valkea 2023 -tapahtuma muuttaa joulukuisen Särkänniemen surrealistiseksi satumaailmaksi

      Lasten loihtimat taideteokset hurmaavat Lappeenrannan Loistopuistossa

      Haaveita ja näkyjä Halosenniemessä – uusi nykytaiteen näyttely esittelee elämän unelmia

    • #suomiparhautta
      • Maisemissa
      • Lukijoiden parhaat
    • Ihmiset
    • Kilpailut
      • Visailut
      • Paras juttu -äänestys
    • Yhteystiedot
    Parastasuomessa.fi
    Tilaa uutiskirje Tilaa lehti Mainostajalle
    Etusivu » Uutiset » Virpi Raipala-Cormier tuntee yrttien maailman
    Ihmiset

    Virpi Raipala-Cormier tuntee yrttien maailman

    "Kehitin jo 14-vuotiaana ensimmäisen yrttiteereseptini ja annoin sille nimeksi Ystävyyden yrttitee", Virpi Raipala-Cormier muistelee. Kuva: Frantsila.
    Jaa
    Facebook Twitter LinkedIn Email

    Hämeenkyröläisen yrttitilan emäntä kiinnostui suomalaisista luonnonkasveista jo teininä. Nyt takana on pitkä työsarka luomuviljelijänä.

     

    Teksti: Arja-Leena Paavola

    Frantsilan tilan peltoja on viljellyt sama suku jo kymmenessä sukupolvessa 1700-luvulta alkaen.

    Agronomi Virpi Raipala-Cormierista tuli äitinsä sukutilan jatkaja vuonna 1977, jolloin hän vielä opiskeli maanviljelyskemiaa ja -fysiikkaa Helsingin yliopistossa.

    Hänen aikanaan tilan tuotantosuunta on laajentunut viljasta yrtteihin ja kasveihin, joita voidaan käyttää muun muassa luonnonkosmetiikassa.

    Raipala-Cormierin kiinnostus alaan syttyi varhain. Koululainen työskenteli kesälomat kotipelloilla ja perusti ensimmäisen oman maustetarhansa jo teini-ikäisenä.

    1970-luvulla elettiin tehoviljelyn aikakautta. Nuori emäntä ajatteli toisin ja päätti kokeilla luomuvihannesten kasvatusta. Viljely luonnonmukaisin menetelmin on työlästä ja aikaa vievää, kun rikkakasvitkin kitketään käsin.

    ”Ruoka kyllä saatiin pöytään, mutta työmäärä oli suhteettoman suuri”, Raipala-Cormier naurahtaa.

    ”Kokemuksen karttuessa opimme tehostamaan työvaiheita ja saimme kasvatettua tuotantoa erilaisilla luonnon keinoilla.”

    Virpi Raipala-Cormier on saanut tehdä elämäntyönsä Hämeenkyrön hienossa kulttuurimaisemassa. Kuva: Frantsila.

    Kemialliset lannoitteet on mahdollista korvata muilla tavoin. Muun muassa apila ja sinimailanen sitovat typpeä juurinystyröillään. Kyntämällä tai kompostoimalla kasvusto maahan saadaan peltoon ravinteita, typen lisäksi kaliumia ja fosforia sekä seleeniä ja muita hivenaineita.

    Apilan hyödyllisyys on tunnettu kauan. Myös tieteellisten tutkimusten mukaan maa voidaan kasvin avulla pitää hyvässä kunnossa. Nykyään tiedetään entistä enemmän myös maan mikrobien merkityksestä.

    Vielä Raipala-Cormierin opiskeluaikoina kompostointiin suhtauduttiin tutkimusaiheena väheksyvästi.

    ”Minua se sen sijaan kiinnosti niin paljon, että tein aiheesta graduni. Sittemmin kompostoinnin mahdollisuuksia on tutkittu paljonkin.”

    Syväjuuristen apiloiden ja kasvikompostoinnin lisäksi Frantsilan pellot saavat voimaa myös hevosenlannasta.

    Oppi-isänä Toivo Rautavaara

    Luonnonkasvien käyttö sekä ravintona että rohdoksina oli aikoinaan ihmisten ainoa vaihtoehto. Perinnetieto tuli uudelleen tarpeen viime sotien aikana, kun ulkomaantuonti pysähtyi ja elintarvikkeista, siemenistä ja lannoitteista tuli pulaa.

    Professori Toivo Rautavaara (1905–1987) oli suomalaisten hyötykasvien asiantuntija. Jatkosodan alla kansanhuoltoministeriö tilasi professorilta kirjan, jossa opastettiin kotitalouksia turvaamaan luonnon antimiin.

    Myös lääkehuolto vaati sotavuosina paluuta vanhaan, ja Suomessa alettiin viljellä kasveja, joita voitiin hyödyntää lääkinnässä. Apteekit ostivat esimerkiksi ukontulikukkaa, josta valmistettiin yskänlääkettä, sekä rohtosormustinkukkaa, jonka kuivatuista lehdistä saatiin sydänlääkettä.

    Frantsilassa kasvatetaan myös keltaista ukontulikukkaa, jota käytettiin sota-aikana yskänlääkkeenä. Kuva: Frantsila.

    Virpi Raipala-Cormierille Toivo Rautavaara oli oppi-isä.

    ”Kuuntelin jo 14-vuotiaana hänen luentojaan radiosta ja kehitin hänen innostamanaan ensimmäisen yrttiteeni, jolle annoin nimeksi Ystävyyden yrttitee.”

    Opiskeluvuosinaan hän perusti yhdessä ystäviensä kanssa yliopistoon luonnonmukaisen viljelyn opintopiirin, jonne Rautavaara pyydettiin luennoimaan.

    ”Hän muuten pohti jo sota-aikana asumisjätteen kompostointia ja sen käyttämistä pelloilla. Mikäli hänen ajatuksiaan olisi viety eteenpäin, meillä ei olisi nykyisen kaltaista jätevesiongelmaa.”

    Ruusuja ja ratamoa

    Frantsilan yrttitilalla viljellään etenkin kasveja, jotka pärjäävät Suomen oloissa luonnostaan. Viljelyyn on kuitenkin otettu myös muita rohto- ja maustekasveja.

    Virpi Raipala-Cormierin puolison James Cormierin synnyinmaasta Kanadasta tuotiin kokeiltavaksi auringonhattua, jota kasvatetaan auringonhattu-uutetta varten.

    Tätä nykyä tilalla on viljelyssä noin 80 kasvilajia. Yksi laji saattaa sisältää satoja hyödynnettäviä aineita.

    Piparminttua ja karjalanminttua kuluu yrttiteesekoituksen lisäksi hammastahnoihin ja kasvonaamioihin. Suomen historiallisten ruusujen juhannusruusun ja valamonruusun terälehdistä syntyy vaikkapa suihkugeeliä.

    Ihovoiteiden, yrttisalvojen ja shampoon valmistukseen Frantsilassa käytetään itse viljeltyjen lisäksi kasveja, jotka tila ostaa tarkoin valituilta sopimuskeräilijöiltä ja luomuviljelijöiltä.

    Kaunopunahattu on monivuotinen, hyvin tunnettu yrttikasvi. Kuva: Frantsila.

    Kasvien tehoaineet saadaan irti, kun ne kuivataan ja uutetaan luomukasviöljyssä tai -alkoholissa. Tuotteiden sakeuttamiseen käytetään muun muassa mehiläisvahaa. Joissakin työvaiheissa vaaditaan erityisiä koneita, joten esimerkiksi hammastahnan tuubittaminen on ulkoistettu.

    Yksi Frantsilan ihonhoito- ja hygieniatuotteiden yleisimmistä ainesosista on peräisin kehäkukasta, jonka karotenoidit ovat tutkitusti iholle hyväksi.

    ”Ensimmäinen ihonhoitotuotteeni oli Yhdentoista yrtin salva, jonka valmistamisen aloitin jo vuonna 1979”, Virpi Raipala-Cormier kertoo.

    Salva sisältää kehäkukan lisäksi myös muun muassa ratamoa, jota on perinteisesti käytetty hyttysenpuremiin ja haavojen hoitoon.

    ”Salvassa on myös takiaisen juurta, jolla on antibakteerisia ominaisuuksia.”

    Satoa koko kesä

    Vuoden 2022 kevät ja alkukesä olivat poikkeuksellisen viileitä, mikä viivästytti kasvua myös Frantsilassa. Suomessa kasvukausi on muutenkin lyhyt, mutta monet yrtit ehtivät silti tehdä vielä toisen sadon ennen syksyn halloja.

    Satoa saadaankin tilalla pitkin kesää. Kukinnat ovat näyttävimmillään heinä–elokuussa, jolloin esimerkiksi kehäkukkien peltolohko hohtaa oranssina.

    Ruiskaunokit ja kehäkukat kukoistavat vieri vieressä. Kuva: Frantsila.

    Loppukesään kuuluvat tuhannet tuoksuvat mintut ja kaunopunahatut, joiden leiskuvat aniliininpunaiset kukinnot kerätään talteen odottamaan uuttoa.

    Syyskuun loppuun mennessä sato on korjattu ja kukat ja yrtit siirretty varastoihin. Seuraavaksi aloitetaan juurien keruu.

    Virpi Raipala-Cormier sai aikoinaan opiskelijana tehtäväkseen tutkia villivihannesten mineraalipitoisuuksia.  Tällöin hänelle selvisi, kuinka paljon esimerkiksi nokkosessa ja siankärsämössä on ravinteita. Lukemat hyppäsivät vaikkapa persiljaan verrattuina moninkertaisiksi.

    Juuri tähän havaintoon perustuu Frantsilan Aurinkovoima-niminen superruoka. Jo teelusikallinen kuivatuista yrteistä tehtyä viherjauhetta sisältää suuren määrän tärkeitä hivenaineita ja vitamiineja.

    Tärkeät luonnon antimet

    Frantsilaan kuuluu maatilan lisäksi kasvisravintola-kahvila Kehäkukka luomutuote- ja käsityömyymälöineen.

    Vanhoissa sukurakennuksissa toimivassa Hyvän olon keskuksessa järjestetään kursseja, jotka tarjoavat oppia muun muassa kotimaisten luonnonkasvien ja villivihannesten hyödyntämisestä ja metsäpuutarhan perustamisesta.

    Virpi Raipala-Cormierin vetämille yrttikursseille riittää väkeä, sillä vuosia sitten alkanut villiyrttibuumi jatkuu. Kaupunkilaisetkin ovat kiinnostuneet ruuan tuotannosta ylipäätään. Ravinnon laatuun aletaan usein kiinnittää huomiota siinä vaiheessa, kun perheessä on pieniä lapsia.

    ”Viimeaikaiset turvallisuuspoliittiset muutokset ovat vaikuttaneet niin, että ihmiset ovat tiedostaneet nykyisen elämäntavan haavoittuvuuden. On hyvä tuntea luonnon antimien mahdollisuudet ja kyetä hankkimaan ravintoaineita lähiympäristöstä”, Raipala-Cormier sanoo.

    Frantsilan luomuyrttitila, Tippavaarantie 6, Kyröskoski. Vierailut ajanvarauksella.

    Frantsilan Kehäkukka, Yrjö-Koskisentie 1, Hämeenkyrö

    Frantsilan Hyvän Olon Keskus, Kyröspohjantie 320, Hämeenkyrö

    Frantsila Hämeenkyrö luomuviljely Virpi Raipala-Cormier yrtit
    Jaa Facebook Twitter LinkedIn Email

    Artikkeliin liittyviä aiheita

    Hei Muumit – Muumimaailma palkittiin Suomen parhaana perhelomakohteena

    Imatralla kuohuvat koski ja rokkisinfonia

    Tyykikylässä tapahtuu – Forssan tekstiiliviikko esittelee suomalaisia ja japanilaisia osaajia

    Uusimmat artikkelit

    Merkki-museo avaa median maailmaa – juttuja vaikka ankan kielellä

    Valkea 2023 -tapahtuma muuttaa joulukuisen Särkänniemen surrealistiseksi satumaailmaksi

    Lasten loihtimat taideteokset hurmaavat Lappeenrannan Loistopuistossa

    Haaveita ja näkyjä Halosenniemessä – uusi nykytaiteen näyttely esittelee elämän unelmia

    Avainsanat
    Espoo Helsinki historia hotelli hotellit Inari junamatkat Jyväskylä Kajaani kansallispuistot kestävä matkailu Koli kotimaanmatkailu Kuusamo kuvataide käsityöt Lahti Lappi lentoliikenne luonto maastopyöräily melonta museo museot Naantali näyttely näyttelyt ravintolat retkeily risteilyt Saimaa Savonlinna sisävesiristeilyt taide Tampere teatteri toimitukselta Turku Tuusula ulkoilu Vaasa vapaa-ajanmatkustus vastuullisuus vesiliikenne ympäristö
    Yhteydet
    Yhteydet

    MATKAILULEHTI
    toimitus(a)matkailulehti.fi

    TOIMITUS
    Päätoimittaja Tanja Eranto
    tanja.eranto(a)matkailulehti.fi

    PUH: 050 356 3872

    MEDIAMYYNTI
    Raija Kivinen, Markkinointituuli Tmi
    raija.kivinen(a)matkailulehti.fi
    PUH: 040 824 3820

    Mediatiedot

    TILAAJAPALVELU
    tilaukset@matkailulehti.fi

    Tilaa lehti

    Tietosuoja- ja rekisteriseloste

    Lehden tilausehdot

    KEMPULSSI OY
    KEMPULSSI OY

    Kempulssi on Matkailulehden kustantaja ja julkaisija vuodesta 2023 lähtien.

    Laadukkaisiin erikoismedioihin keskittyneen yhtiön muut julkaisut ovat

    Uusiouutiset
    Työ Terveys Turvallisuus
    Tunne & Mieli
    Kemiamedia

    Myös sisarlehdet ovat myös sitoutuneet vastuullisuuteen.
    vastuullistajournalismia.fi

    Suomen Matkailijayhdistys
    Suomen Matkailijayhdistys

    Tervehdys Suomen Matkailijayhdistys SMY:ltä!

    Matkailu on mukavaa ja sen kehittäminen vielä mukavampaa. Matkailuyhdistyksiä on perustettu jo 1800-luvulta lähtien, ja ne ovat edelleen kotiseutuaan rakastavien kansalaisten ja aktiivisten yritysten yhdistyksiä. Matkailuyhdistyksiä on ympäri Suomen noin 80.

    Liity mukaan edistämään ja kehittämään kotimaanmatkailua! Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. SMY:n jäsenetuna saat uudistuneen Matkailulehden.

    www.matkailijayhdistys.fi

    • Etusivu
    • Uutiset
    • Parasta juuri nyt
    • Kulttuuri
    • #suomiparhautta
    • Ihmiset
    • Kilpailut
    © 2023 ThemeSphere. Designed by ThemeSphere.

    Kirjoita hakusana ja paina Enter, keskeytä Esc-painikkeella