Rintamamiesten taitavissa käsissä syntyi sota-aikaan niin sormuksia, keittiön käyttöesineitä kuin lasten leikkikaluja. Puhdetöitä pääsee ihailemaan Pohjanmaalla Vähäkyrö-talon uudessa näyttelyssä.
3.1.2025 Kun jatkosodan (1941–1944) hyökkäysvaihe joulukuussa 1941 päättyi, eturintamankin sotilaille jäi luppoaikaa, jonka seuraavien kahden ja puolen vuoden ajan täyttivät pitkälti puhdetyöksi kutsutut käsityöt.
Töiden materiaaliksi kelpasi kaikki mahdollinen: puu ja tuohi, telttakangas ja panssarien mittaritaulun pleksi, tyhjät hylsyt ja järvisimpukoiden helmet – mitä vain lähistöltä löytyikin.
Vaasalainen puhdetyökulttuurin tuntija Seppo Rapo on nyt koonnut Vähäkyrö-taloon näyttelyn, joka esittelee ilmiön kehittymistä ja historiaa. Sodan ajan puhdetöitä -näyttely on avoinna yleisölle 7.1.–21.2.2025.
Korsuista kotirintamalle
Korsuista lähti aikoinaan kotiväelle monenlaista tavaraa niin koristeiksi kuin hyötykäyttöön.
Pääosassa olivat alkuun pikkuesineet, kuten sormukset, mutta ajan myötä kasvoivat sekä tekijöiden kunnianhimo että tuotteiden koko. Esimerkiksi lampunjaloista saatettiin siirtyä kokonaisiin huonekalustoihin
Puhdetyöharrastus poiki myös pienimuotoista liiketoimintaa, kun Puolustusvoimain Puhdetyön Myyntikeskus ryhtyi välittämään tuotteita ulkopuolisillekin asiakkaille.
Legendaariseksi saavutukseksi kohosi alikersantti Veli Klamin ja korpraali Sulo Niemisen puhdetyö. Kaksikko rakensi maastosta keräämistään osista kokonaisen auton.
Evakkokarjalaisen kulttuurin säilyttäjä
Seppo Rapo on perinyt osan Vähänkyrön näyttelyssä nähtävistä töistä Laatokan Karjalan Lumivaarassa syntyneiltä vanhemmiltaan. Osan esineistöä hän on kerännyt itse.
Merkittävän työn evakkokarjalaisen kulttuurin hyväksi tehnyt Rapo tunnetaan myös muun muassa luovutettukarjala.fi-sivuston perustajana.
Ravon kuvakokoelma sisältää noin 7 000 valokuvaa luovutetusta Karjalasta, ja hänen Karjala-aiheinen kirjakokoelmansa on Suomen suurimpia yksityishenkilön omistamia.
Päivi Ikonen