Suomalaisiinkin museoihin on aikojen saatossa voinut päätyä myös väärennöksiä ja ryöstettyä esineistöä. Kuopion taidemuseo Kumma nostaa kissan pöydälle ja aiheen esiin uudessa kokoelmanäyttelyssään Kumma keitos.
21.11.2025 ”Kokoelmista nousee kysymyksiä, joihin meidän on uskallettava etsiä vastauksia”, sanoo kuopiolaisen Kumma-museon johtaja Anna Vilkuna.
Museoissa voi Vilkunan mukaan olla säilössä ja esillä myös anastettua taidetta, vaikka kokoelmat olisi periaatteessa kerätty vastuullisesti ja eettisesti.
Taidetta on ryöstelty ja tarkoituksellisesti tuhottu antiikista nykypäivään asti. Asialla ovat olleet myös valtiolliset tahot.
Ryöstely on ollut ja on yhä osa sotataloutta, jolla valloittaja-armeijat ovat rahoittaneet sotimisen ja palkinneet sotilaitaan. Kulttuuriomaisuuden hävittämisellä halutaan puolestaan haavoittaa kansojen identiteettiä.
Kuopiolaismuseon uudessa Kumma keitos – tarinoita kokoelmista -näyttelyssä on esillä teoksia, jotka on todennäköisesti varastettu laillisilta omistajiltaan toisen maailmansodan (1939–1945) aikana.
Museoon päätyneet kaksi työtä ovat aikoinaan kuuluneet Colloredo-Mannsfeldin ruhtinassuvulle. Edouard Manet’n Nuoren tytön muotokuvan ja Mihály Munkácsyn maalauksen Mooses ja Israelin kansa matkalla luvattuun maahan osti suurlähettiläs Urho Toivola Tšekkoslovakiasta, jossa hän toimi 1950-luvulla suurlähettiläänä.
Vierailijakin pääsee pelaamaan väärennöspeliä
Varsinaisia taideväärennöksiä ei aina ole helppo todentaa, varsinkin kun taidetta voi väärentää monin tavoin.
Yksinkertaisimmillaan teosta väitetään toisen tekemäksi. Väitettä voidaan vahvistaa aitoustodistuksella tai muulla väärennetyllä omistushistoriaa tukevalla materiaalilla. Aitoustodistus voi olla taidehistorioitsijan, konservaattorin tai muun taidealan ammattilaisen tekemä.
Teos voidaan väärentää myös lisäämällä alkuperäisesti aitoon teokseen toisen taiteilijan signeeraus. Teoksen kopiota tai jäljennöstä, kuten julistetta, voidaan myydä aitona, jolloin kyse on väärennösrikoksesta.
Kuopiossa museokävijät pääsevät selvittämään työn taustaa Kumma pulma -pelissä, joka perustuu todelliseen aitoustutkimukseen ja sen vaiheisiin.
Tutkimuksessa käydään läpi teoksen omistushistoria, verrataan sen tyyliä taiteilijan muuhun tuotantoon ja paneudutaan työhön sekä kemian että fysiikan menetelmien avulla.
Kumma keitos on Kumma-museon historian suurin yksittäinen näyttelyhanke. Toisen kerroksen tilat on rakennettu uudelleen pohjakaavaa myöten, ja jopa museon vessat on valjastettu osaksi näyttelyä.
Päivi Ikonen