Rautaiset ratajätkät iskivät lapionsa santaan ensimmäisen kerran kesällä 1857. Liikenne Helsingistä Hämeenlinnaan vievällä Suomen ensimmäisellä rautatiellä käynnistyi vuonna 1862.
11.10.2024 Aikansa huippuammattilaisia kunnioittava Ratajätkät-näyttely avautuu Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa 12. lokakuuta 2024. Näyttely jatkuu 9. maaliskuuta 2025 asti.
Näyttelyn ovat tuottaneet Työväenmuseo Werstas ja Suomen Rautatiemuseo. Se perustuu suurelta osin Werstaan museonjohtajan Kalle Kallion neljännesvuosisadan tutkimusurakkaan, väitöskirjaan ja samannimiseen tietokirjaan.
”Kiskoliikenne tarjosi 1800-luvulla tien parempaan tulevaisuuteen”, Kallio kuvailee radanrakentajien historiallista merkitystä.
”Ilmastonmuutoksen myötä rautateitä rakennetaan jälleen. Olemme kiitoksen velkaa näille miehille, jotka tekivät pitkiä päiviä ja elivät kurjissa oloissa, jotta me voimme nyt vaivattomasti matkustaa kaupungista toiseen.”
Junttalauluista keisarillisiin vierailuihin
Näyttelykävijän vastaanottaa iso kuuppavaunu, jollaisia ratatöissä käytettiin. Tarjolla on myös muuta historiallista esineistöä, roisia junttalaulua, katkelmia Lapatossu-elokuvasta sekä modernimpaa Tampereen ratikan rakentamista.
Lue myös: Rennosti raiteita pitkin – ratikasta on tullut Tampereen suosikkikulkupeli
Eteläkarjalainen osio kertoo muun muassa siitä, kuinka Lappeenrantaan 1880-luvun keisarillisten vierailujen myötä järjestyi pistoraide. Sen jälkeen ei tarvinnut enää kulkea hevoskyydillä Pulsaan tai Simolaan päästäkseen junan kyytiin.
Näyttely painottuu historiallisiin valokuviin, jotka on valittu suomalaisten museoiden ja arkistojen kokoelmista.
Katsoja pääsee kurkistamaan keskeneräisille ratalinjoille, korkeille penkereille, sorakuoppiin, siltatyömaille ja rautaroikan kiireeseen. Tarinoissa haisevat hikiset työpäivät ja maakuoppa-asuntojen tunkkaisuus, mutta yhtä lailla niissä läikähtävät ylpeys rautatiestä ja omasta sakista.
Lapset voivat rakentaa omaa rautatietään näyttelyn isolla leikkialueella.
Kultakausi kesti lähes 200 vuotta
Maailman ensimmäistä modernia rautatietä saatiin ihmetellä Englannissa vuonna 1830. Pian ratoja rakennettiin kaikkialla muuallakin.
Suomessa rautatieliikenne alkoi yli 160 vuotta sitten vuonna 1862, kun rautahevot ryhtyivät vetämään vaunuja pääkaupungista Riihimäen kautta Hämeenlinnaan.
Vuonna 1870 valmistui seuraava, Riihimäen ja Pietarin välinen rautatie, joka toi junat myös Etelä-Karjalaan. Ratojen rakentamisen kultakausi Suomessa kesti talvisotaan 1939 saakka.
Rautatie mullisti liikkumisen, levitti sivistystä ja loi perustan modernille, vauraalle maailmalle.
Rataverkko ei olisi kuitenkaan syntynyt ilman rakentajia eli ratajätkiä. Kova työ toi maaseudun köyhien perheiden pojille tienausmahdollisuuden, mutta tarkoitti myös esimerkiksi asumista alati vaihtuvissa kortteereissa.
Ratajätkät kävelivät jo kohti seuraavaa työmaata, kun herrat vasta ryhtyivät nostamaan maljoja edelliselle.