Korpilahden Oravivuorelle suunnitellaan entistä ehompia ulkoilumahdollisuuksia. Kauniin luonnon lisäksi kävijöitä houkuttelee paikalle monelta salassa pysynyt nähtävyys, Struven ketjun mittauspiste.
17.9.2024 Oravivuoren näköalapaikalle ja mittauspisteelle pääsee tätä nykyä alueelle tallattuja epävirallisia kävelypolkuja pitkin.
Nyt tavoitteena on muuttaa polut viralliseksi ulkoilureitiksi ja merkitä ne Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriin. Samalla Oravivuorelle tulisi virallinen pysäköintialue ja mahdollisesti myös huussi.
Oravivuoren houkutin historiasta kiinnostuneille on 1800-luvun tieteen ja tekniikan taidonnäyte, ”maapallon mittanauhan” eli Struven kolmiomittausketjun mittauspiste.
Struven ketju on yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta. Muut ovat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahden hautaröykkiöt ja Merenkurkun saaristo.
Kestävä kulttuurimatkailu huolehtii myös luonnosta
Struven ketjusta vastaavana maailmanperintökoordinaattorina toimii Ulla Mikkanen Maanmittauslaitoksesta, joka on Oraviveden ulkoilureittihankkeen alullepanija.
”Selkeä ja virallinen reitti luo vahvempaa pohjaa kestävälle kulttuurimatkailulle, eikä luonto kulu hallitsemattomasti, kun kulkureitti on selkeästi merkitty”, Mikkanen sanoo.
”Ulkoilureittitoimitus on osa vastuullista Unescon maailmanperintökohteen suojelua ja ilmentää myös yhtä maailmanperintökohteeksi valitsemisen kriteeriä, yhteistyötä.”
Maanmittauslaitos huolehtii muun muassa siitä, että Jyväskylän kaupunki maksaa yksityisille maanomistajille korvausta, jos näille aiheutuu menetyksiä ulkoilureitin virallistamisesta.
Mikä Struven ketju?
1800-luvun tutkijat laskivat Struven kolmiomittausketjun avulla maapallon tarkan muodon ja koon. Ketju ulottuu Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle.
Ketju sai nimensä hankkeen aloittaneelta tähtitieteilijältä ja matemaatikolta Wilhelm von Struvelta (1793–1864).
Noin 2 800 kilometriä pitkän ketjun lähes 300 mittauspistettä sijoittuvat kymmenen nykyisen valtion alueelle. Pohjoisin piste on Norjassa ja eteläisin Ukrainassa.
Ketjun vaalimisesta Suomessa vastaa Maanmittauslaitos, joka on listannut maan kaikki Struve-pisteet.
Suojeltaviksi maailmanperintökohteiksi on valittu 34 mittauspistettä, joista kuusi sijaitsee Suomessa.
Korpilahdessa Oravivuoren laella sijaitseva piste mitattiin ja merkittiin poranreiällä kallioon vuonna 1834. Nykyään paikalla on Maanmittauslaitoksen ja Geodeettisen laitoksen rakennuttama kopio alkuperäisestä kolmiomittaustornista.
Saaristosta tunturin huipulle
Struven ketjun eteläisin lenkki Suomessa on Mustaviirin piste, joka sijaitsee saaressa noin 30 kilometrin päässä Loviisasta. Pisteen luona on näkötorni, josta voi ihailla itäisen Suomenlahden kansallispuiston merellisiä maisemia.
Porlammin piste löytyy sekin Uudeltamaalta mutta sisämaasta, Lapinjärven Tornikalliolta. Alue on nykyisin osin metsän peitossa, mutta kallio on siitä huolimatta suosittu näköalapaikka.
Pohjoisessa Struven mittauspisteenä palveli poikkeuksellisesti myös rakennus eli Alatornion kirkko Torniossa. Kellotornin huippu on noin 40 metriä merenpinnan yläpuolella ja siten erinomainen paikka kolmiomittaukselle.
Ylitorniolle mitattiin vuonna 1845 Aavasaksan piste, sillä vaaran laelta oli hyvä näköyhteys seuraaville pisteille. Paikalle nousi vuonna 1969 näkötorni.
Enontekiölle Stuorrahanoaivin huipulle tuli ensimmäinen mittauspiste vuonna 1850 ja toinen kaksi vuotta myöhemmin.
Stuorrahanoaivi on matkailijan kannalta Struven Unesco-pisteistä hankalin. Pääsy sinne vaatii parin päivän patikoinnin joko Enontekiön ja Kautokeinon väliseltä tieltä tai Kilpisjärventieltä Karesuvannosta.
Päivi Ikonen
Lue myös:
Viehättävä Verla – maailmanperintökohde kertoo puunjalostuksen historiasta