Katariina Jagellonica, Katariina Stenbock, Kaarina Hannuntytär, Kaarina Maununtytär, Kristiina Katariina Stenbock, Carin Bryggman. Siinä kuusi Turun linnan valtiatarta, joiden elämä tulee tutuksi uusilla opastetuilla kierroksilla. Kuuluisien Katariinojen tarinoiden ohessa kierroksilla avautuu monta muutakin näkökulmaa naisen asemaan yhteiskunnassa menneinä vuosisatoina, silä kuningattarien ja aatelisen ylhäisön lisäksi linnassa eli myös piikatyttöjä ja vankeja. Kierroksen on käsikirjoittanut kirjailija Jenna Kostet, jonka uutuusteokseen Kuuden Katariinan jäljillä kierros pohjautuu. Kansatiedettä opiskellut Kostet työskenteli aikoinaan itse Turun linnassa useita vuosia, joiden aikana hän kertoo hurahtaneensa siellä asuneiden naisten elämäntarinoihin. ”Ajatus, että minua ennen linnassa on elänyt naisia, jotka ovat olleet osa paikan historiaa, tuntui kiehtovalta”,…
Tekijä: Päivi Ikonen
Ateneumin taidemuseo avautuu vuoden tauon jälkeen 14. huhtikuuta 2023. Uusi kokoelmanäyttely Ajan kysymys pohtii sekä 2000-luvun polttavimpia kysymyksiä että museon historiaa. Uudet digitaaliset elementit syventävät näyttelykokemusta. Teksti: Tanja Eranto Ateneumissa kävijää odottaa kokonaan uudenlainen kokemus sekä yleisötiloissa että näyttelyissä. Ateneumin taidemuseo suljettiin maaliskuussa 2022 ilmanvaihtoremontin takia. Remontissa uuden ilmeen saivat museokauppa, vanhan kaupan ja bistron välissä sijaitseva valopiha, museon sisäänkäynti ja wc-tilat. Ateneumin johtaja Marja Sakari on vaikuttunut uudistuksesta: ”Perimmäinen ajatuksemme on ollut, että koska olemme yleisöä varten, teemme korkeatasoisen uudistuksen juuri sitä ajatellen. Yleisötilojemme uudistukset on tehty vanhaa kunnioittaen ja tuomalla rakennuksen arvoa esille.” Uudistukset tekevät Ateneumin kävijöiden kokemuksesta…
Pääsiäisen ajankohta vaihtelee. Vuonna 2023 juhlaa vietetään 6.–10. huhtikuuta. Mutta mistä pääsiäinen on tehty? Monenlaisista perinteistä, joista joillakin on yllättävät juuret. Teksti: Päivi Ikonen Tiedätkö, miksi pääsiäinen on nimeltään juuri pääsiäinen? Koska silloin päästään pitkästä paastonajasta ja voidaan taas kattaa pöytä koreaksi. Näin järkeili omaperäisen termin keksinyt kirjakielemme isä Mikael Agricola (1550–1557), joka ei tyytynyt kopioimaan muiden kielten vastineita vaan mieluiten rakensi sanat itse. Pääsiäinen on kristillisen maailman keskeinen pyhäpäivä, jota vietetään samoihin aikoihin ikivanhojen pakanallisten kevätrituaalien ja kolmen vuosituhannen takaa periytyvän juutalaisen pesah-juhlan kanssa. Heprean pesahista juontuvat vaikkapa ruotsin påsk, ranskan Pâques ja venäjän pasha. Anglosaksit ja germaanit puolestaan…
Pääsiäistä vietetään 6.–10.4.2023. Tunnelmaan voi virittäytyä monenlaisissa tapahtumissa ympäri maata. Tarjolla on konsertteja ja kulkueita, kokkoja ja käsitöitä, kukkoja ja karitsoja. Ohjelmaa on runsaasti myös perheen pienimmille. Mahtava Matteus-passio Suomalainen barokkiorkesteri ja Suomen Laulu esittävät pääsiäisen ikiklassikon Helsingin Johanneksenkirkossa kiirastorstaina 6.4.2023 kello 19 ja Porissa Keski-Porin kirkossa lankalauantaina 8.4.2023 kello 18. J. S. Bachin suurteoksen kapellimestarina ja evankelistan roolissa nähdään Topi Lehtipuu. Passio kajahtaa kiirastorstai-iltana myös Tampere-talossa, jonka Ison salin lavalle astuvat kello 19 solistien lisäksi Tampereen filharmoninen kuoro ja Tampere Filharmonia. Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kamarikuoron ja Tapiolan kuoron tulkinnan passiosta voi kokea Helsingin musiikkitalossa sekä Ylen suorana lähetyksenä pitkänäperjantaina…
Lahtelaismuseoon on pystytetty lumoava telttaleiri. Kokonaistaideteos vie näyttelyssä vaeltavat uusiin ulottuvuuksiin ja taianomaisiin tunnelmiin. Suomen tunnetuimpiin muotoilijoihin kuuluva Klaus Haapaniemi on loihtinut Lahden uuteen Visuaalisten taiteiden museoon Malvaan kylän, jonka kangasteltat kätkevät sisäänsä yllätyksiä. Äänimaailmasta, kuvien liikkeestä ja houkuttelevista teltoista koostuva taideteos pyytää näyttelyvierasta pysähtymään ja antautumaan mystisten virtausten vietäväksi kuvitteellisten vaeltajien reitillä. Leirin ympärillä aukeava avaruus kannustaa myös pohtimaan paikkaamme maailmankaikkeudessa. Vaeltajat-näyttely on syntynyt Haapaniemen yhteistyöstä eri alojen mestareiden, kuten puuseppien, lasinpuhaltajien ja liikkuvan kuvan ammattilaisten kanssa. ”Ajatuksenani on luoda tuokiokuvia, jotka kutsuvat yleisön muodostamaan oman tarinansa teoksen maailmasta. Mielessäni ovat olleet kuvitteelliset kulttuurit ja niiden uskomukset, jotka…
Lapissa tehtävässä ilmastotyössä on hyvää potkua. Vasiten visu -kampanja muistuttaa, että asukkaiden ja yritysten kestävät ratkaisut hyödyntävät sekä omaa kuntaa että pohjoiseen saapuvia matkailijoita. Lappilainen on vasiten visu tositarkoituksella: ei esimerkiksi lotraa lämpimällä vedellä eikä pidä pattereita punaisina pakkasella. Toiminnasta hyötyvät niin oma talous kuin pohjoinen luonto ja ympäristö – ja siitä sopii ottaa mallia myös turistin. Työhön Lapin luonnon ja ilmaston hyväksi kannustaa myös televisiossa, paikallislehdissä ja sosiaalisessa mediassa pyörinyt kampanja, joka tarjosi inspiroivia tarinoita ja hyviä käytännön vinkkejä jokaisen toteutettavaksi. ”Älä lotraa on varmasti meille monelle tuttu huomautus lapsuudesta, jolloin lämpimässä suihkussa kului helposti tovi jos toinenkin. Tämä…
Upeista luontokuvistaan tunnettu valokuvaaja Ossi Saarinen otti Maailman luontopäivän kunniaksi sarjan kuvia pienistä helsinkiläisisistä villieläimistä. Hienot otokset osoittavat, että kuvaaminen onnistuu myös taskussa kulkevalla kännykkäkameralla. Aina ei tarvitse vaeltaa syvälle koskemattomaan erämaahan tai ikimetsän uumeniin. Villieläimiä elää kaikkialla, kaupungeissakin. Myöskään kalliit ja painavat ammattikuvausvarusteet eivät välttämättä ole tarpeen. Loistavan kuvan voi pienellä tuurilla ja hyvillä ohjeilla näpätä tavallisen älypuhelimen kameralla. ”Seurasaari on tunnettu ystävällisistä oravistaan, mutta hiiristä oli paljon vaikeampaa ottaa kuvia. Metsähiiret ovat erityisen ujoja, joten kuvan ottamiselle on aikaa vain muutama sekunti”, kertoo tunnettu luontokuvaaja Ossi Saarinen. ”Kun näin metsähiiren juoksevan nopeasti läheisessä pusikossa piilopaikkaansa, asetin puhelimeni pienelle…
Lapin Käsivarren huikeat maisemat palkitsevat niissä vaeltavan ruhtinaallisesti. Tunturialueen talvi voi kuitenkin olla ankara ja sää oikutella, joten retkeilijällä on oltava taitoa, kuntoa ja hyvät varusteet. Käsivarren erämaa-alueella sääolot voivat muuttua hyvin nopeasti. Tunturiretkeily on talven 2023 aikana osoittautunut kovaksi palaksi niille, jotka eivät ole osanneet varautua pohjoiseen ympäristöön. ”Kohtaamme säännöllisesti Kilpisjärven luontokeskuksessa ihmisiä, joille tunturialue ei ole tuttua ja vaikeat olosuhteet tulevat yllätyksenä”, kertoo Tiia Lepistö Metsähallituksen Luontopalveluista. ”Osa retkeilijöistä ei selvästi ymmärrä minne on lähtemässä, ja taidot avotunturissa selviytymiseen ovat puutteelliset. Suunnitelmista ei haluta luopua, vaikka keli olisi jo lähtöhetkellä liian haastava.” Kilpisjärven vapaaehtoiset pelastajat ovat alkuvuoden mittaan…
Suomen Koli on valittu Pohjoismaiden parhaaksi retkeily- ja ulkoilukohteeksi. Kansainvälinen raati kiittää erityisesti luontomatkailualueen kestävyyttä ja neljän erilaisen vuodenajan tarjoamia mahdollisuuksia. Koli pokkasi Scandinavian Outdoor Award -palkintonsa matkailualan kansainvälisessä suurtapahtumassa ITB Berlinissä 7. maaliskuuta 2023. Parhaan pohjoismaisen ulkoilualueen tittelistä kilpailivat myös muun muassa toinen suomalaisalue GoSaimaa sekä tanskalainen Sønderjylland. Raati kertoo vakuuttuneensa Kolin kokonaisvaltaisesta, neljään vuodenaikaan pohjautuvasta ja usealle kohderyhmälle suunnatusta matkailukonseptista. Vastuullinen luontomatkailu, erityyliset majoituspaikat ja paikallisten asukkaiden tuki yhdistyvät Kolilla tavalla, joka tukee matkailun kasvua oikealla tavalla, raati kehuu. ”Koli tunnustetaan tällä palkinnolla kansainvälisen tason kärkikohteeksi Pohjoisen Lakelandin alueella. Kolin matkailualueen ainutlaatuisuus on onnistuttu nostamaan hyvin esille niin…
Oulun teatterin Taikahuilu soi alkutalvesta 2023 niin menestyksekkäästi, että liput näytäntöihin loppuivat kesken. Tamino, Pamina, Papageno, Papagena, Sarastro ja Yön kuningatar tekevät siksi paluun lavalle tammi-helmikuussa 2024. Mozartin ihana ooppera teki sen myös Oulun teatterin suurella näyttämöllä: vei katsojien sydämet. ”Vaikeiden aikojen jälkeen oululaisten taidelaitosten yhteinen ponnistus on kantanut hedelmää. Katsomo täynnä oopperaa janoavia silmäpareja lämmittää todella teoksen ohjaajaa. Yleisö on tunnistanut teoksen viestin ja on ollut suuressa roolissa luomassa Taikahuilumme taikaa”, iloitsee produktion ohjannut Heta Haanperä. Lue myös: Erik Söderblom päivittää Oopperajuhlien Taikahuilun tähän päivään sopivaksi. Palaa ohjelmistoon keväällä 2024 Tekijöiden keskeisenä tavoitteena oli hänen mukaansa tuoda lämpöä ja…