Tekijä: Päivi Ikonen

Kolin matkailualue Pohjois-Karjalassa on valmiina virkistävään ja vauhdikkaaseen kesäkauteen. Suomen perinteisimpiin matkakohteisiin kuuluva Koli tarjoaa tänä vuonna paljon uutta kesämatkailijalle. Suviaika houkuttaa monia ennen muuta vesille. Pielistä halkoo nyt 88-paikkainen risteilijä m/s Marival II, joka kuljettaa matkalaisia Kolin kylän ja vastarannalla sijaitsevan Vuonislahden kylän välillä. Jo etukäteen ovat herättäneet kiinnostusta Jongunjoen Matkailun ennakkoon varattavat pienveneretket Lieksan satamasta Pielisen saariin ja Kolin kansallispuistoon. “Viime vuodet ovat olleet kotimaan matkailussa vahvoja. Kolin alueelle ne ovat olleet erityisen hyviä”, kertoo Kolin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Tiina Kanninen. “Odotamme, että myös tuleva kesä tulee olemaan erittäin vilkas alueen uusien palvelujen siivittämänä.” Kolin risteilyjen aikataulut löytyvät…

Lue lisää

Burger Lovers Festival kokoaa joukon hampurilaisravintoloita ja ruokarekkoja Helsingin Rautatietorille 14.–17. kesäkuuta 2023. Tänä vuonna tapahtuman erityisvieraana on virolainen VLND Burger. Lisäksi mukana on kymmenen muuta ravintolaa, muun muassa Hankasalmella Keski-Suomessa sijaitseva Grill Room ja sipoolainen Box Café & Grill. Tapahtuma-alue on anniskelualuetta, jonne alle 18-vuotiaat voivat tulla vain täysi-ikäisen seurassa. Hampurilaisfestivaalit järjestää Facebookin Burger Lovers -yhteisö yhteistyökumppaneineen. Festareiden käynnistyessä julkistetaan Suomen paras burgeriravintola 2023 -äänestyksen voittaja. Burger Lovers Festival 14.–17. kesäkuuta 2023.

Lue lisää

Turussa ovat alkaneet ruokaviikot, joiden aikana juhlistetaan pohjoismaisten Michelin-tähtien julkistamista. Saadaanko Suomeen uusi Michelin-tähdellä palkittu ravintola – se nähdään Turun Logomossa maanantaina 12. kesäkuuta 2023. Turku isännöi pohjoismaisten Michelin-tähtien julkistamistilaisuutta, jossa jaetaan uudet Michelin-tähdet, Michelin Green Star -tunnukset ja erikoispalkinnot. Tapahtuma järjestetään yhdessä Michelin Guiden ja Business Finlandin kanssa. Samaan aikaan kaupungissa vietetään Turun ruokaviikkoja, joita juhlitaan 5.–18. kesäkuuta. Ruokaviikot näkyvät monipuolisina tapahtumina eri puolilla kaupunkia ja myös lähiseudulla. Esimerkiksi Michelin-tähtien jakoa voi maanantaina seurata suorana lähetyksenä Kirkkopuiston terassilla, jossa on mukana useita turkulaisia ravintoloita.

Lue lisää

Käsityöläisten ja kädentaitojen luvattu maa ei petä tänäkään vuonna. Kesällä pääsee niin kehräämään kuin nypläämään ja loppuvuodesta kääriytymään vaikka kostetinvihreään luomukseen. Teksti: Päivi Ikonen Aivan päin Brinkkalaa Brinkkalan lankatori Turussa on lastattu kaiken maailman langoilla 17. kesäkuuta 2023.  Vanhalla suurtorilla (siis täl pual jokke) kohtaavat sulassa sovussa lankojen tuottajat ja kuluttajat. Lankoja saa sekä hypistellä että ostaa, järjestäjät vinkkaavat. Jos sormet syyhyävät liikaa, tapahtuman osallistujille on myönnetty virallinen lupa neuloa tai virkata julkisella paikalla. Lankojen perässä paikalle lähtevän kannattaa tsekata myös 17.6. merkkipäiväänsä juhlivan Turun Vanhankaupungin muut tapahtumat. Kehräysretriitti kutsuu Kuusamoon Kuusamon kehräysretriitti pidetään Raatesalmen tilan rauhassa Kuusamojärven rannalla 17.–18.…

Lue lisää

Käsityötapahtumien osallistujille on tarjolla inspiraatiota, yhteisöllisyyttä ja omaa aikaa harrastuksen äärellä. Hyvä esimerkki on Vaasan neuleyhdistyksen järjestämä NEULOVAasa. Teksti: Nelli Janhunen Vuohet ja kanat nauttivat myöhäisen huhtikuun lämmöstä Bock’s Corner Breweryn pihamaalla, ja tarkeneepa auringon paisteessa terassilla jo muutama neulojakin. Tuollaisen paidan minäkin haluan neuloa, kuiskaa joku kaverilleen ohikulkijoita ihastellen. Monella NEULOVAasaan saapuneista on itseneulottua yllä. Kehuja, ideoita ja vinkkejä vaihdetaan tuttujen ja tuntemattomien kesken. Ilmainen, kaikille avoin tapahtuma on järjestetty vapaaehtoisvoimin jo lähes kymmenen kertaa. Ajatuksena on tuoda samanhenkisiä ihmisiä yhteen ja tukea seudun neulekulttuuria. Iloinen puheensorina johdattaa peremmälle piharakennukseen, kaiken keskipisteeseen. Valonauhat risteilevät katossa heijastaen lämmintä hehkua koko…

Lue lisää

Hämeenkyröläisen yrttitilan emäntä kiinnostui suomalaisista luonnonkasveista jo teininä. Nyt takana on pitkä työsarka luomuviljelijänä. Teksti: Arja-Leena Paavola Frantsilan tilan peltoja on viljellyt sama suku jo kymmenessä sukupolvessa 1700-luvulta alkaen. Agronomi Virpi Raipala-Cormierista tuli äitinsä sukutilan jatkaja vuonna 1977, jolloin hän vielä opiskeli maanviljelyskemiaa ja -fysiikkaa Helsingin yliopistossa. Hänen aikanaan tilan tuotantosuunta on laajentunut viljasta yrtteihin ja kasveihin, joita voidaan käyttää muun muassa luonnonkosmetiikassa. Raipala-Cormierin kiinnostus alaan syttyi varhain. Koululainen työskenteli kesälomat kotipelloilla ja perusti ensimmäisen oman maustetarhansa jo teini-ikäisenä. 1970-luvulla elettiin tehoviljelyn aikakautta. Nuori emäntä ajatteli toisin ja päätti kokeilla luomuvihannesten kasvatusta. Viljely luonnonmukaisin menetelmin on työlästä ja aikaa…

Lue lisää

Suomalaisen saunan pitää pysyä aitona myös tuleville sukupolville. Näin linjaa Saunamestari Kilta ry, joka on luonut saunalle ja saunomiselle tunnusmerkistön. Tunnusmerkistö on killan mukaan tärkeä siksi, että käsitys aidosta suomalaisesta saunasta on hämärtynyt – jopa Suomessa. Killan rakentama merkistö perustuu hyväksi todettuihin perinteisiin saunoihin ja saunomistapoihin. Lisäksi tunnusmerkit kunnioittavat tuhatvuotista suomalaista savusaunaperinnettä. Yhdistys määrittelee suomalaisen saunan kylpymuodoksi, jossa kuumassa (70–100 celsiusastetta) huonetilassa kiukaan kuumennetuille kiville vettä luomalla tai kaatamalla saadaan aikaan veden höyrystyminen. Saunojien iholle tiivistyvä vesihöyry aiheuttaa tuntemuksen kosteasta ja kuumasta aallosta, löylystä. Saunomisen tunnelmaa ja nautintoa syventää koivunoksista punotun vihdan tai vastan käyttö. Löylyjen välissä vilvoitellaan saunatilan ulkopuolella.…

Lue lisää

Pop up -näyttely Vyshyvanka ja ukrainalaisen käsityön voima on Suomen kansallismuseon kunnianosoitus Ukrainalle ja sen hienolle käsityö- ja kirjontaperinteelle. Museokaupan viereen sijoitettuun näyttelyyn on vapaa pääsy. Suomen kansallismuseon näyttelyn keskipisteenä ovat sen  nimen mukaisesti vyshyvankat eli kauniit  kirjontakoristeiset paidat. Vyshyvanka-paidasta on tullut ukrainalaisille tärkeä symboli. Niinpä se on saanut jopa oman merkkipäivän. Vyshyvanka-päivän viettämisen perinne käynnistyi ukrainalaisten opiskelijoiden aloitteesta vuonna 2006. Vuonna 2015 siitä tuli virallinen juhlapäivä, jonka ovat sittemmin ottaneet omakseen monet yhteisöt ja instituutiot niin Ukrainassa kuin sen rajojen ulkopuolella.. Tätä nykyä Vyshyvanka-päivää juhlitaan joka toukokuun kolmantena torstaina yli sadassa maassa ympäri maailmaa. Kansallismuseon kokoelmista näyttelyssä on esillä…

Lue lisää

Museomehiläisten tehtävänä on pölyttää Tarvaspään historiallisen hedelmäpuutarhan ja lähiluonnon kasveja. Niiden hunajaa on toivon mukaan myynnissä museokaupassa ensi syksynä. Pohjolan tummia mehiläisiä on kasvatettu Suomessa 1700-luvulta saakka. 1800-luvun lopulla alkuperäisrotu jäi kuitenkin uusien maahantuotujen mehiläislajien varjoon. Nykyään pohjolan tummaa mehiläistä pidetään uhanalaisena lajina, jonka kannan säilymistä edistää eturivissä Suomen tumman mehiläisen hoitajat ry. Tarvaspäähän sijoitettuja pesiä hoitaa yhdistyksen puheenjohtaja Markku Pöyhönen, jonka mehiläispesiä on myös muissa museokohteissa. Espoossa Tarvaspään ateljeelinnassa toimiva Gallen-Kallelan Museo tukee tumman mehiläisen suojelutyötä myös Suomen tumman mehiläisen hoitajat ry:n kannatusjäsenyydellä. Kannatusjäsenyys hankittiin kesällä 2023 viidennen kerran järjestettävien Maryn naistenkutsujen tuotoilla. Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan puolison Mary…

Lue lisää

Suomi tarjoaa melojalle puhtaan luonnon, jossa seikkailla: kirkkaita vesiä, usvaisia kaislikkoja, vehreitä metsien reunustamia maisemia. Teksti: Senni Nieminen Kun joet ja järvet talven jälkeen sulavat, on melojan aika kaivaa kajakki varaston nurkasta ja lähteä vesille. Suomen tuhannet järvet ja Itämeren rantaviiva mahdollistavat sen, että melontaretki voi alkaa vaikka suoraan mökkilaiturilta. Kajakin lipuessa pitkin metsänreunaa ja ohi jylhien kallioiden voi antaa aisteille vallan. Kuulla kuinka linnut laulavat, nähdä miten kasvit heräävät eloon, tuntea auringon lämmön hellivän kasvoja. Evästauon voi pitää maissa nuotion äärellä ja jatkaa sitten matkaa aina auringonlaskuun asti. Melonta on aktiviteetti, joka sopii niin lapsille kuin aikuisille, eikä upean…

Lue lisää