Talviriistaa-näyttely esittelee Suomen talvisen metsästyksen historiaa, vanhaa metsästyskulttuuria ja saaliseläimiä. Näyttely on avoinna 16. huhtikuuta 2023 asti.
Menneinä vuosisatoina suomalaiset harjoittivat talvisaikaan muun muassa hirvien ja peurojen ajopyyntiä sekä ketun ja muiden turkiseläinten ansapyyntiä. Kanalintuja pyydettiin rihmojen ja pyssyjen lisäksi jopa haavilla. Kevättalvella saatettiin hiihdellä herättämään karhua pesästään.
Mutta kuinka talvimetsästys ja jahtimuodot ovat aikojen saatossa muuttuneet? Myös siitä kertoo Riihimäellä toimiva Suomen metsästysmuseo uudessa Talviriistaa-näyttelyssään, joka avaa oven metsästäjän talveen ennen ja nyt.
Vaikka metsästyskausi sijoittuu monen mielikuvissa pelkästään syksyyn, näyttely muistuttaa, että myös talvi on pitkälle kevääseen asti metsästäjien aktiivista pyyntiaikaa.
Uusia ja perinteisiä riistalajeja
Metsästyksen laajentamisen ovat mahdollistaneet uudet riistalajit ja perinteisten lajien kantojen vahvistuminen. Myös metsästyslainsäädäntö ja pyyntiajat ovat monien lajien kohdalla muuttuneet aiempaa joustavammiksi.
Lämpenevä ilmasto ja vaihtelevat säät kuitenkin muokkaavat talven olemusta ja samalla myös jahtitapoja ja -kohteita. Suomi jakautuukin tätä nykyä hyvin erityyppisiin metsästysvyöhykkeisiin.
Lumettomassa etelässä saatetaan tammikuussa pyytää piensorkkaeläimiä ja villisikoja keinovalon avulla ja kaivella roudattomassa maassa supikoiran pesiä, kun pohjoisessa hiihdetään samaan aikaan latvalintujen perässä.
Suomen metsästysmuseon jatkuvasti avoinna olevat perusnäyttelyt kertovat muun muassa metsistä ja metsästyksen merkityksestä, merilinnustuksesta ja pyyntivälineiden kehityksestä.