”Otapa tuosta vielä paperia, rinnuksille se menee kuitenkin”, kehotti puolankalaisen grillin myyjä asiakastaan ostotapahtuman päätteeksi.
Vappu Ikonen
9.4.2025 Siinä käytännön esimerkki siitä, kuinka ruoka voi olla tärkeä osa matkailuelämystä, tässä tapauksessa pessimistisestä elämänasenteestaan kuuluisassa kainuulaiskunnassa.
Legendaarisia Pessimismipäiviä vietetään Puolangalla tunnetusti 1.1.–31.12., joka ikinen vuosi.
Tarinan grillireissustaan kertoi Tampereella huhtikuun alussa järjestetyillä Kotimaan matkailumessuilla Susanne Rasmus. Messujen yhtenä teemana oli lähiruoka.
Visit Jyväskylä Regionin matkailujohtajana ja Suomen matkailujärjestöjen yhdistyksen Suoma ry:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Rasmus oli mukana paneelissa, jossa keskusteltiin suomalaisesta ruokamatkailusta.
Hungry for Finland -hankkeen projektipäällikkö Opri Laamanen tiivistää oivallisesti alan suurimman valtin:
”Jokainen matkailija syö. Myös ne, jotka matkustavat jonkin muun motiivin, vaikkapa luonnon takia.”
Alan yrityksiä Laamanen muistuttaa tärkeästä seikasta: jos ruokatuote on kunnossa, siitä voi pyytää korkeamman hinnan.
”Ei siis markettikahvia pahvimukista, vaan paikallisen paahtimon juomaa kuksasta.”
”Suomi on makujen aarreaitta”
Keskustelun moderaattori, toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola tarjosi alkajaisiksi määrittelyn sille, mistä puhutaan:
”Ruokamatkailu on matkailumuoto, jonka vetovoimatekijöinä ovat paikalliseen ruokaan liittyvät kokemukset, siis paikalliset ruokaelämykset yhdessä paikallisen kulttuurin kanssa.”
Myös Susanne Rasmus korostaa ruoan linkittämistä kunkin alueen muuhun kulttuuriin.
”Jokaisella matkailualueella on ominaispiirteet, joiden muodostamaan kokonaiselämykseen ruoan voi sitoa. Valtakunnallisestihan Suomi on kokonainen makujen aarreaitta.”
Paneelissa mukana ollut toimittaja ja olutsommelier Maria Markus muistuttaa etenkin juomien merkityksestä kokonaisuudelle. Markkinoinnissa olisi kuitenkin parantamisen varaa.
”Paikkakunnan ruoat voisi hyvin parittaa paikallisen oluen kanssa. Samoin sahdin ympärillä olisi kehitettävää. Ehkä Sata litraa sahtia -elokuva antaa tähän ideoita, ja myös olutfestivaaleja kannattaisi hyödyntää enemmän.”
Tilaus kotimaisille juureksille
Eräretkeilijänä tunnettu Peltsi Peltola kertoo kaipaavansa kotimaanmatkailun tarjontaan erityisesti terveellistä ruokaa.
”Näen punaista, kun lapset reippaan laskettelupäivän jälkeen mättävät ranskalaisia ja kananugetteja”, mies sanoo, ja muut keskustelijat komppaavat.
”Innovatiivisia paikallisherkkuja saisi vaikka edullisista suomalaista juureksista”, Maria Markus huomauttaa.
Samaa mieltä Peltolan kanssa on myös ylöjärveläisen Mattila Bros -palvaamon toimitusjohtaja Tero Sivula. Hän kuitenkin epäilee ilmiön syyksi lähinnä sitä, että kalliin rinnepäivän jälkeen on pakko ostaa edullisinta mahdollista syötävää.
Maailman onnellisimman kansan maailman paras ruoka
Sivulan mukaan meillä ei vielä kunnolla ymmärretä, kuinka ainutlaatuisia herkkuja Suomesta löytyy.
”Jos joku [yhdysvaltalainen huippukokki ja ruokakirjailija] Anthony Bourdain sanoo, että teillä ei ole hyvä ruoka, niin suomalaiset masentuvat”, toimitusjohtaja kuvailee.
”Tässä voisimme vähän ruotsalaistua ja sanoa vastaan. Vaikka että aidossa savusaunassa tehty saunapalvikinkku on ihan yhtä hyvää kuin serrano tai parmankinkku.”
Maria Markus saa samassa idean kotimaisen ruoan mainontaan.
”Yhdistetään se, että ’olet sitä, mitä syöt’ ja se, että suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa.”
Lanttukukkoa ja Kiantajärven muikkuja
Idea ruokamatkailun nostamisesta entistä paremmin esiin sai lämpimän vastaanoton myös messujen näytteilleasettajien keskuudessa.
Suomussalmelaisen Hossan kansallispuiston retkeilykeskuksen yrittäjä Darja Korhonen innostuu aiheesta heti.
”Kaikkihan on meillä päin tosi hyvää!”, Korhonen huudahtaa.
”Kainuulainen lanttukukko on ihan kansallisherkku. Oma puolisoni on kokki ja tekee kukon paremmin kuin kukaan.”
Muista paikallisista antimista Korhonen kehuu erityisesti kalaa. Kiantajärven muikut ja savukala vievät kuulemma kielen mennessään.
”Me retkeilykeskuksessa tarjoamme ylipäätään koti- ja lähiruokaa. Esimerkiksi kaikki lihat tulevat paikallisilta maatiloilta. Hossassa syötävä ruoka ravitsee sekä vatsaa että omaatuntoa.”
Artesaanijäätelöä Asikkalassa, hunajakanaa Heinolassa
Monenlaista hyvää on tarjota myös Päijät-Hämeessä Asikkalan ja Heinolan suunnalla.
Asikkalan kehittämispäällikkö Isa Maunula hihkaisee ensimmäisenä kylän oman jäätelötehtaan suussasulavan tarjonnan.
”Vääksyn kanavan Kanavan Helmi -kahvilassa on tarjolla 82 eri makua!”
Jos jätskin sijaan janottaa, Kanavan Panimon oluet, erityisesti sourit, ovat hänen mukaansa niittäneet valtakunnallistakin mainetta.
Kuuluisa on Maunulan mukaan myös Asikkalan pizzanpaistajien jokavuotinen popup-tapahtuma, jonka suosikiksi on noussut lakupizza.
”Raaka-aineena on Kouvolan lakritsia, sitä maailman parasta.”
Kun suunvuoron saa Heinolan kaupungin tapahtumatuottaja Ossi Arvela, löytyy oitis lisää maistamisen arvoisia herkkuja.
”Meidän suositusannos on 1980-luvulta asti toimineen perheravintolan Ketun ja Kanan hunajakana. Sitä tullaan syömään Helsingistä asti.”
”Toinen ihan ehdoton paikka on Harjupaviljongin vohvelikahvila, joka toimii tänä vuonna 125 vuotta täyttävässä pitsihuvilassa. Miljöö on aivan poikkeuksellinen, on porsliinit ja upeat aterimet ja tarjoilijoilla hienot asut. Niistä vohveleista puhumattakaan.”
Asikkalan Isa Maunula ottaa vielä viimeisen sanan:
”Meidän Viipurilaisesta kotileipomosta tulee Suomen paras ruisleipä. Ja leipomon uutuustuote Sitkas ylsi Suomalainen menestysresepti -kilpailun mitalisijalle.”
Hungry for Finland -hanke vie eteenpäin kotimaista ruokamatkailua
Visit Finlandin ja ammattikorkeakoulu Haaga-Helian yhteinen Hungry for Finland -projekti on määritellyt suomalaisen ruokamatkailun tavoitteet vuodelle 2028.
Päämääränä ovat kestävyys, kannattavuus, selkeys ja systemaattinen tuotekehitys, jotka on määrä saavuttaa jakamalla tietoa, toimimalla vastuullisesti, viestimällä digitaalisesti ja erikoistumalla.
Kotimaisiksi trendeiksi on nostettu autenttisuus ja paikallisuus, tarinallistaminen, tapahtumat, moniaistiset ruokaelämykset, tekoäly liike-elämässä sekä oppiminen ja itsensä kehittäminen.
Kotimaan matkailumessut houkuttelivat kaikkiaan yli 5 000 kävijää. Messut järjestetään seuraavan kerran Tampereella 17.–19. huhtikuuta 2026.
Aiheesta aiemmin:
Kuhinaa Kotimaan matkailumessuilla – moni löysi oman helmensä Suomen kesän tarjonnasta
Peltsi-isä ja Osmo-poika tekivät Vuoden matkailuteon – ”kotimaanmatkailu on kova juttu”
Lomailijan onni löytyy pian Tampereelta – Kotimaan matkailumessuilla esittäytyy kohteiden koko kirjo