Toissakesänä sain ystävältäni lahjaksi matkan Kajaanin runoviikolle. Reissu oli niin hauska ja monipuolinen, että siitä mielestäni kelpaa kertoa muillekin.
Runoviikko – Sana ja sävel on järjestetty jo lähes viisikymmentä kertaa, tänä vuonna on 47. runoviikko vuorossa. Tapahtuman taiteellinen johtaja on näyttelijä Kati Outinen ja huippuhyvin hän tämänkin osansa vetää. Viikon aikana on todella paljon mielenkiintoista ja korkeatasoista ohjelmaa.
Vuosittain valitaan Suven runoilija, joka tänä vuonna on Arja Tiainen. Tämän vuoden Runoviikko vietetään heinäkuussa. Ohjelmistossa on sekä ilmaisia että maksullisia tapahtumia.
Tapahtumapaikkoja on useita: Kaukametsän kongressi-ja kulttuurikeskus, kaupunginkirjasto, kaupunginteatteri (jota näyttelijä ja ohjaaja Juha Hurme kehuu Suomen parhaaksi). Myös ulkoilmatapahtumia on runsaasti, esimerkiksi päivittäinen runovartti.
Runokivistä muodostuu runopolku
Runoviikko avataan juhlallisesti Kaukametsän kulttuurikeskuksessa, ja yksi perinteistä on avajaisten yhteydessä paljastaa Runokivi. Runokiveen ikuistetaan Suven runoilijan valitsema oma runonsa. Kaukametsän pihamaalle on jo muodostunut pieni runopolku näistä kivisistä laatoista. Hauska nähdä, minkälaisen runon Arja Tiainen valitsee.
Kun itse kävin runoviikolla toissavuonna, oli Suven runoilijaksi valittu Kai Nieminen. Hän oli valinnut ”kivirunoksi” lapsenlapselleen omistamansa runon:
Totisesti siinä riittää työtä meille kaikille!
Tänäkin vuonna erilaisissa musiikkiteatteri- ja runotilaisuuksissa esiintyy monia kaikkien tuntemia henkilöitä: Aulikki Oksanen, Vuokko Hovatta, Kristiina Halkola ja monia muita. Luvassa on myös lavarunouden open mic, jossa halukkaat pääsevät lausumaan omia runojaan.
Ilahduttavaa on, että koronan jälkeen yleisö on hyvin palannut tähänkin tapahtumaan; viime vuonna yli puolet maksullisista tapahtumista oli myyty loppuun.
Suurnimien Kainuu
Kajaanin kaupunki, Kainuun maakuntakeskus, sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kajaaninjoen varrella ja osittain Oulujärven rannalla. Kaupunki ja sen ympäristö on vireän tuntuista aluetta. Asukkaita on noin 36 000.
Paikka on todella yksi suomalaisimman suomalaisuuden lähteistä, hämmästyttävän moni tämän maan suurnimistä kytkeytyy jollakin tavalla Kainuuseen. Elias Lönnrot (1802-1884) toimi Kainuussa 20 vuotta piirilääkärinä.
Suurena riesana noihin aikoihin oli lavantauti ja punatauti. Usein Lönnrot yhdisti rokotusmatkat ja runojen keruun, kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kajaanissa on sellainenkin erikoisuus kuin Lönnrotin maja ja yrttipuutarha.
Puutarhasta saa vapaasti napsia yrttejä mukaansa. Mainittakoon tässä myös Kai Niemisen nykysuomelle ”kääntämä” Kalevala, joka on hyvä teos ja tuo Kalevalan paljon helpommin ymmärrettäväksi. Teoksen nimi on Kalevala.Nyt.
Sitten tietysti Eino Leino (1878-1926), joka syntyi Paltamossa, lähellä Kajaania. Runoviikon aikana osallistuimme kiertoajeluun, joka vei meidät Eino Leinon synnyinkotiin Hövelöön.
Päärakennus on jouduttu kokonaan rakentamaan uusiksi, mutta pihapiirissä on säilynyt muutama alkuperäinenkin rakennus. Käynnin aiheuttaman nostalgiaryöpyn vaikutuksesta olen lukenut Leinon runoja uudelleen, itku silmässä. Miten kauniita, miten viisaita…
Muita kainuulaisia superhenkiä ovat muun muassa Isa Asp (1853-1872), joka oli ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut naisrunoilija. Ikävä kyllä hän kuoli tuberkuloosiin vain 19-vuotiaana.
Ilmari Kianto (1874-1970) vietti lapsuutensa Kainuun Suomussalmella. Veikko Huovisen (1927-2009) muistoksi pystytetty patsas Havukka-ahon ajattelija on sykähdyttävä. Tosin Veikko Huovinen on pyytänyt, että patsaalla muistettaisiin hänen työtään, ei henkilöä. Ja Kekkonen on kuulema käynyt koulua Kajaanissa.
Huomaa arkkitehtuuri
Monenlaista ohjelmatarjontaa siis on runoviikon aikana ja muulloinkin tarjolla. Mainitsen vielä risteilyt Oulujärvellä yli 100-vuotiaalla höyrylaiva Koudalla. Osalla risteilyistä on ohjelmaa.
Usein ohjelma liittyy Eino Leinon tuotantoon, mutta itse kävin iltaristeilyllä, jossa näyttelijä-laulaja Maria Palmu esitti Laila Kinnusen lauluja oman orkesterinsa kanssa. Tunnelmallista oli, mutta myös tungosta, joten liput kannattanee ostaa ajoissa.
Tällaisenkin ilmoituksen näin nettiä selatessani: Vuokrattavana hirven ja pienpetojen metsästysoikeus. Jos jotakuta kiinnostaisikin enemmän Kainuun korvet!
Jos kuitenkin päätyy kävelemään kaupungilla, kannattaa kiinnittää huomiota arkkitehtuuriin.
Raatihuone on Carl Ludvig Engelin piirtämä viehättävä puurakennus, monilukuiset funkkistalot ovat arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemia. Rautatieasema on hieno, jugendtyylinen talo. Kajaaninjoen rantaraitti on kaunis ja vilkkaassa käytössä. Siellä on kiva istuskella ja katsella jokea ja jokea katselevia kaupunkilaisia.
PS. Pekka Heikkisen puu-uuniruisleipä ja tervaleipä ovat maan mainioita.
Tarina: Marjatta Masuda
Kuvat: Kajaanin runoviikko
Millainen tarina kotimaanmatkailusta sinulla on mielessäsi? Lähetä tarinasi osoitteeseen toimitus@matkailulehti.fi.
Palkitsemme julkaistavat tarinat Matkailulehden näytenumerolla. Kysythän aina luvan julkaisuun jutussa ja kuvissa esiintyviltä henkilöiltä.