Original Sokos Hotel Seurahuone Savonlinnalle ravintoloineen on myönnetty STF (Sustainable Travel Finland) -merkki. Seurahuoneen saama kestävyystunnustus on osa Savonlinnan seudun tavoitetta nousta Saimaan vastuullisen matkailun kärkialueeksi. STF-tunnustuksen on kehittänyt Suomen matkailua edistävä Visit Finland -organisaatio. Merkin saamisen edellytyksenä on, että yritys täyttää Visit Finlandin määrittämät kriteerit, jotka kattavat niin taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen kuin kulttuurisenkin kestävyyden. Sertifikaatin myöntäminen on osoitus siitä, että yritys on sitoutunut vastuulliseen toimintaan kaikilla osa-alueilla. ”Meille vastuullisuus on toiminnan ydintä ja luonnollinen osa jokapäiväistä arkeamme”, sanoo Original Sokos Hotel Seurahuoneen hotellinjohtaja Kati Vihma. ”STF-merkin saaminen tuntuukin todella hienolta ja motivoi varmasti myös henkilökuntaamme jatkamaan vastuullisuustyötä entistä suuremmalla…
Tekijä: Päivi Ikonen
Monien suomalaisten perinnekasvien historia johtaa hyödyn aikakaudelle 1700-luvulle ja erityisesti yhteen paikkaan, Pietarsaaressa sijaitsevaan Rosenlundin pappilaan. Sinne asettui vuonna 1754 rovasti Gabriel Aspegren, joka tunnettiin intohimoisesta suhtautumisestaan kasvinviljelyyn. Lähes 270 vuotta myöhemmin pappila ympäristöineen muodostaa Suomessa ainutlaatuisen kaupunkipuutarhakohteen, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Teksti: Arja-Leena Paavola Uppsalan yliopistossa ja Turun Akatemiassa opiskellut Gabriel Aspegren (1708–1784) oli kuuluisan ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén aikalainen ja tämän oppilaan, turkulaisen Pietari Kalmin ystävä. Aspegren perusti Rosenlundin pappilan alueelle mittavan puutarhan, josta sukeutui omana aikanaan uniikki uusien hyötykasvien koekenttä ja mallitila. Rosenlundin mäenrinteessä riitti kiviä, joista rakennettiin kahden metrin korkuinen ja lähes 400…
Perinteikäs ravintola Kaisaniemessä Helsingissä saa restauroinnin myötä uuden elämän ja avautuu remontin jälkeen nimellä Cajsan Helmi. Kulttuurihistoriallisen aarteen kerrostumista on töiden edetessä paljastunut paljon kiinnostavaa tietoa menneisyydestä. Teksti: Arja-Leena Paavola ”Puurakennukset kestävät ihmeellisiä juttuja, mutta nyt on kyllä saavutettu ääripiste.” Näin huoahtaa rakennuskonservaattori Pentti Pietarila, joka on mukana palauttamassa helsinkiläistä ravintola Kaisaniemeä entiseen loistoonsa. ”Olemme olleet hieman kauhuissamme, kun huomasimme, että joissakin kohdissa lähinnä nurkat kannattelevat rakennetta.” Ongelmia ei konservaattorin mukaan voi enää vain peittää levytyksellä, kuten joskus aiemmin on tehty. Vuonna 1839 toimintansa aloittanut Kaisaniemi on Suomen vanhimpia ravintolarakennuksia. Cajsa Wahllundin (1771–1843) perustaman legendaarisen ravitsemusliikkeen tiloissa ovat vuosien varrella…
Sopu antaa sijaa, ja mainio maastopyöräilijä kunnioittaa muitakin luonnossa liikkuvia, vaikka näillä ei olisikaan pyörää allaan. Maastossa pyöräileminen on hauska ja rento tapa liikkua ja retkeillä luonnossa. Maastopyöräily on monipuolinen laji, jota voi omien taitojensa ja kuntonsa mukaan harrastaa hyvin monenlaisissa maastoissa. Maastossa pyöräily sopii niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin senioreillekin. Kokenut maastopyöräilijä nauttii myös raskaammasta kuntoilusta, teknisistä ajohaasteista ja vauhdin hurmasta. Maastopyöräily tuottaa iloa kaikille, kunhan jokainen satulaan istuva noudattaa huomaavaisen maastopyöräilijän etikettiä, jonka on laatinut Suomen Latu. Huomaavaisen maastopyöräilijän ohjeet Polku on yhteinen ja luonto kuuluu kaikille. Ole huomaavainen kaikille kulkijoille. Käytä olemassa olevia polkuja ja reittejä. Vältä…
Suomi ja suomalaiset elävät yhä pitkälti metsän voimalla. Keskivertokansalainen käy ulkoilemassa metsässä tai puistossa kaksi tai kolme kertaa viikossa. Suomalainen todellakin ulkoilee lähimetsissä ja puistoissa keskimäärin peräti 140 kertaa vuodessa. Näin uutisoi Metsien Suomi -sivusto, joka pohjaa tietonsa Luonnonvarakeskuksen tutkimuksiin. Aikuisista huimat 96 prosenttia eli käytännössä kaikki harrastavat jollain tavalla ulkoilua ja luonnossa liikkumista. Lähes 60 prosenttia kansalaisista kertoo myös marjastavansa. Ei siis ihme, että EU:n vuonna 2018 julkaiseman Eurobarometrin mukaan suomalaiset ovat unionin aktiivisimpia liikkujia ja ulkoilijoita. Metsällä on myös paljon terveysvaikutuksia. Niistä osa perustuu siihen, että metsäympäristö ei vaadi kulkijaltaan mitään, eikä siellä tarvitse suorittaa, ellei itse halua.…
Saariston maantielautta- ja yhteysalusliikenteen reittiopaspalvelu siirtyi vuoden 2023 alusta sivustolle opas.matka.fi. Varsinais-Suomen ely-keskus ei enää ylläpidä saaristoliikenteen aikataulutietoa Lautta.net-palvelussa. Sen tilalle tuli tammikuussa 2023 sivusto opas.matka.fi, joka on Traficomin tarjoama ovelta ovelle -reittisuunnittelupalvelu. Palvelu yhdistää useita liikennemuotoja ja näyttää eri matkustusvaihtoehtoja. Reitti- ja aikataulutietojen toimittamisesta vastaavat liikennöitsijät. Maantielauttojen ja yhteysalusten liikennöintiä ja alusten sijaintia voi tarkastella myös Fintrafficin Liikennetilannepalvelussa. Lautta- ja yhteysalusliikenteen vuorotarjonnan voi katsoa myös suoraan kunkin liikennöitsijän sivuilta: Finferries Kymen Saaristoliikenne Archipelago Lines Meritie Pörtö Line Coast Line
Linnanmäen huvipuistolle on myönnetty Ekokompassi-ympäristösertifikaatti. Tunnustus tuli ympäristöasioiden hyvästä hoitamisesta. Ekokompassi-todistuksia jakaa Suomen luonnonsuojeluliitto. Sertifikaatin voi saada organisaatio, joka on tunnistanut merkittävimmät ympäristövaikutuksensa, laatinut ympäristöohjelman ja toteuttaa sitä. Kompassin avulla ympäristövaikutuksia voidaan seurata ja vähentää. Linnanmäki sai sertifikaattinsa suoritettuaan hyväksytysti Ekokompassin auditoinnin. Huvipuisto on myös sitoutunut noudattamaan ympäristötodistuksen kymmentä kriteeriä. Linnanmäen ympäristöohjelma sisältää tavoitteet ja toimenpiteet paitsi ympäristövaikutusten vähentämiseksi myös puiston positiivisen kädenjäljen lisäämiseksi ”Kehitämme jatkuvasti huvipuistotoimintaamme. Huomioimme myös toimintamme ympäristövaikutuksia, ja tässä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä toimii punaisena lankana ja tukee työtämme”, kertoo Linnanmäen palvelu- ja vastuullisuusjohtaja Satu Orismaa. Laitteet pyörivät tuulivoimalla, kiinteistöt lämpiävät uusiutuvalla energialla Esimerkkejä Linnanmäen ympäristöteoista ovat muun muassa…
Teatterimuseon Everybody Dance! -näyttelyssä muistellaan menneisyyden muotitansseja ja tutustutaan eri maiden ja kulttuurien tanssiperinteisiin. Helsingin vanhassa Kaapelitehtaassa toimivan Teatterimuseon uutuusnäyttely Everybody Dance! viekottelee vieraansa tanssin pyörteisiin. Suuri osa näyttelystä on kirjaimellisesti tanssittu kokoon, sillä se koostuu suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten tanssijoiden lähettämästä videomateriaalista. Suomessa vieraillaan muun muassa mummodiskossa, kansantanssitapahtumassa ja Tangomarkkinoilla, joista hypätään ruotsalaiseen polskaan ja saamelaiseen sydisdansiin, latinalaiseen salsaan, afrikkalaisiin rytmeihin ja Lähi-idän dabkeen. ”Museon aiemmat näyttelyt ovat käsitelleet taidetanssia, ja on hienoa, että tällä kertaa voimme avata tanssia uusista näkökulmista ja tuoda esiin tanssille ominaisen yhteisöllisyyden”, sanoo museonjohtaja Johanna Laakkonen. Kaikki mukaan tanssin taikaan Museo muistuttaa, että ihmiset…
Talviriistaa-näyttely esittelee Suomen talvisen metsästyksen historiaa, vanhaa metsästyskulttuuria ja saaliseläimiä. Näyttely on avoinna 16. huhtikuuta 2023 asti. Menneinä vuosisatoina suomalaiset harjoittivat talvisaikaan muun muassa hirvien ja peurojen ajopyyntiä sekä ketun ja muiden turkiseläinten ansapyyntiä. Kanalintuja pyydettiin rihmojen ja pyssyjen lisäksi jopa haavilla. Kevättalvella saatettiin hiihdellä herättämään karhua pesästään. Mutta kuinka talvimetsästys ja jahtimuodot ovat aikojen saatossa muuttuneet? Myös siitä kertoo Riihimäellä toimiva Suomen metsästysmuseo uudessa Talviriistaa-näyttelyssään, joka avaa oven metsästäjän talveen ennen ja nyt. Vaikka metsästyskausi sijoittuu monen mielikuvissa pelkästään syksyyn, näyttely muistuttaa, että myös talvi on pitkälle kevääseen asti metsästäjien aktiivista pyyntiaikaa. Uusia ja perinteisiä riistalajeja Metsästyksen laajentamisen ovat…
Vuoden 2023 parhaaksi hostelliksi valittu Kartanohostel AnnaCatharina sijaitsee kauniissa maalaismaisemassa 15 kilometrin päässä Savonlinnan keskustasta. Vaivaistalo, kunnalliskoti, lastenkoti, vanhainkoti, ja viisi viime vuotta lämminhenkinen maaseutuhostelli. Sellainen tarina on takanaan Kartanohostel AnnaCatharinalla, joka tätä nykyä tarjoaa majoitustilaa runsaalle 60 hengelle yhden–neljän hengen huoneissa. AnnaCatharinassa voi järjestää myös juhlia, kokouksia ja muita tilaisuuksia. Juhlasaliin mahtuu hyvin 80–100 osallistujaa. Nuoren hostellin valitsi vuoden 2023 voittajaksi Suomen Hostellijärjestö ry:n hallitus yhteensä 11 ehdokkaasta. Kilpailun painopistealueena ja teemana oli tällä kertaa paikallisuus. Valinnassa otettiin huomioon hostellien omat hakemukset sekä hostelliasiakkaille suunnatun äänestyksen tulokset ja äänestäjien kommentit. ”Kartanohostel AnnaCatharina erottui voittajaksi omalla persoonallisuudellaan sekä ympäristön ja…