Hermannin Viinitilalla, Suomen vanhimmalla ja itäisimmällä marjaviinitilalla, on tehty sukupolvenvaihdos. Tilan uusi vetäjä haluaa nostaa juomamatkailun entistä vahvemmin myös Itä-Suomen kartalle.
23.1.2025 Ilomantsilaisyhtiö sai kymmenen vuotta sitten aloittamansa sukupolvenvaihdoksen päätökseen tammikuun alussa.
”Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme tuesta ja luottamuksesta siirtymävaiheen aikana”, sanoo Hermannin Viinitilan pääomistaja ja uusi toimitusjohtaja Samuli Taponen.
“Sukupolvenvaihdoksen jälkeen olemme valmiita rakentamaan yrityksen seuraavaa lukua henkilöstömme kanssa.”
Polku leveni viinistä viskiin
Vuonna 1989 aloittanut yritys on paitsi Suomen vanhin viinitila myös pioneeri kotimaisen kuohuviinin kehittäjänä. Hermannin tuote sai ensimmäisenä suomalaisena kuohuviininä kultamitalin Vuoden Tilaviini -kilpailussa.
Reilun 30 vuoden taipaleen aikana viinitilan valikoimasta on vähitellen tullut yhä laajempi. Nyt tila tuottaa sekä marja- ja kuohuviinejä että alkoholittomia juomia ja toisaalta väkeviä tisleitä.
Taponen lupaa myös uusia askelia.
”Tulemme panostamaan entistä enemmän tuotekehitykseen, vastuullisuuteen ja asiakaskokemuksen parantamiseen sekä Suomessa että kansainvälisillä markkinoilla. Marjat, aidot maut ja puhtaus sekä suomalainen laatutyö ovat elementtejä, joiden varaan toimintamme jatkossakin rakentuu.”
Yksi Taposen konkreettinen tavoite on nostaa vastuullista juomamatkailua aiempaa suurempaan rooliin suomalaisella matkailukartalla.
Suomen ainoa viinitorni
Ilomantsilaisjuomia pääsee maistelemaan yhtiön viinibaarissa Huipussa, joka kesäaikaan toimii Pappilanvaaran laella kohoavassa entisessä vesitornissa.
Maan ainoan ”viinitornin” ohella matkailijaryhmät voivat vierailla myös yrityksen tuotantotiloissa kilometrin päässä tornilta.
”Viinitornin, tislaamon ja tuotantotilojemme kokonaisuus Ilomantsin kirkonkylällä on ainutlaatuinen vierailukohde niin paikallisille kuin paikallisia elämyksiä etsiville vieraille”, Taponen sanoo.
“Tätä palvelua haluamme kehittää erityisesti ryhmämatkailijoille ja samalla lisätä puhtaiden, suomalaisessa luonnossa kasvavien raaka-aineiden arvostusta.”