Ilomantsin kunta on ottanut vastuun manner-EU:n itäisimpien retkeilyreittien huollosta Koitajoen alueella. Pirhun kierto ja Tapion taival ovat harvinaisen hienoja luontokohteita itärajan tuntumassa.
7.4.2026 Luonnonkaunis Koitajoen retkeilyalue sijaitsee Ilomantsissa Suomen ja koko manner-EU:n itäisimmän pisteen tuntumassa.
Kuntaa kiertäviin retkeilyreitteihin kuuluvat 18 kilometrin mittainen Pirhun kierto, lähes 20 kilometriä pitkä Tapion taival sekä osin Pirhun kiertoa noudatteleva 26-kilometrinen Koitajoki-reitti.
Koidanvaaran laavun ja Lakonkankaan laavun välinen 27 kilometrin osuus Koitajokea tarjoaa tilaisuuden melontaan erämaatunnelmissa. Lisäksi alueeseen kuuluu Koivusuon luonnonpuisto, Suomen itäisin.
Ilomantsin retkeilyalueiden neljän autiotuvan, kolmen laavun, kahden vetolossin, ulkohuussien ja pitkospuiden ylläpidosta on vastannut Metsähallitus, joka on tämän vuoden alusta lähtien kyennyt huolehtimaan vain autiotuvista pihapiireineen.
Kunta ja matkailuyhdistys tarttuivat toimeen
Kun valtion rahat eivät riitä, reittien huoltoa tarjotaan nyt kunnille ja paikallisille yhdistyksille.
”Niiden yhteistyöllä on mahdollista ylläpitää retkeilyrakenteet nykylaajuudessaan”, sanoo Suomen Ladun toiminnanjohtaja Panu Könönen.
Ilomantsissa ratkaisu löytyi kunnan ja Ilomantsin Matkailuyhdistyksen yhteisin voimin.
”Koitajoki melontareittinä sekä joen tuntumassa kulkevat Pirhun kierto ja Tapion taival ovat poikkeuksellisen hienoja retkeilykohteita itärajan tuntumassa”, korostaa kunnanjohtaja Marjut Ahokas.
”Ne kuuluvat ilomantsilaisuuteen siinä missä vatruskat ja ortodoksisuus”, hän perustelee kunnan vastuunottoa.
Retkeilyalueen polttopuu- ja jätehuollon vuosikustannukset ovat alle 10 000 euroa. Sen sijaan taukopaikkarakenteiden, opasteiden, siltojen, pitkospuiden ja lossien uusimiseen menisi yli 200 000 euroa.
”Koitajoen retkeilymahdollisuuksissa on kyse arvokkaasta perinnöstä, jota hyödyntävät retkeilijät ja ulkoilijat eri puolilta Suomea. Haluamme ilman muuta pitää kiinni näistä palveluista”, Ahokas sanoo mutta lisää, että korjausurakkaan kunta voi ryhtyä vain, jos se saa siihen hankerahoituksen.
Suomen Ladulla paljon osaamista
Ilomantsi toimii esimerkkinä muillekin paikkakunnille tilanteessa, jossa Metsähallitus joutuu luopumaan retkeilykohteistaan.
Panu Könösen mukaan alueiden täytyy nyt käydä keskustelua siitä, mitä jatkossa tehdään. Tärkeää on, että yhdistykset ovat mukana suunnitelmissa.
”Esimerkiksi Suomen Ladun jäsenyhdistyksissä on paljon osaamista retkeilyn olosuhteiden ylläpitämisestä”, hän sanoo.
Könönen toivoo valtion rahoittavan Metsähallituksen Luontopalveluita nykyistä enemmän mutta muistuttaa samalla kuntien roolista lähiulkoilukohteiden ylläpitäjinä.
”Lähiulkoilukohteet ovat edullisin tapa edistää kansanterveyttä. Esimerkiksi vuonna 2025 valtio osoitti tukea kuntien ulkoilun olosuhteiden edistämiseen. Tuki oli erittäin suosittu, ja toivomme sille jatkoa.”
Päivi Ikonen
Lue myös: Kirja-arvio: Löytöretkiä lähiluonnossa – paras aika lähtemiselle on aina nyt