Heinolassa 25. marraskuuta avautuva Käkisalmi-museo johdattaa kävijänsä mahtavan Laatokan tyttären historiaan, elämään ja kulttuuriin ennen viime sotia, joiden seurauksena kaupunki menetettiin silloiselle Neuvostoliitolle.
23.11.2024 Käkisalmi-museon ensimmäinen perusnäyttely keskittyy Laatokan rantakaupungin historian esittelyyn vuoteen 1939 saakka.
Museossa pääsee näkemään harvinaisuuksiakin, kuten Ampialan kartanosta kootun, 1800-luvulta peräisin olevan salinnurkkauksen, jonka keskipisteenä on säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) käyttämä piano. Piano on saatu soittokuntoiseksi Heinolassa toimivan pianonvirittäjän Imre Kovarin ansiosta.
Lisäksi näyttely kertoo Karjalankannaksen ja Vuoksen synnystä vuosituhansia sitten. Samalla muistetaan yhtä Suomen suurimmista ympäristörikkomuksista.
Vuonna 1857 tehty epäonnistunut yritys muuttaa Vuoksen virtauksia puolitti virtausmäärän Käkisalmessa ja aiheutti katastrofaaliset seuraukset.
Avajaisnäyttelyyn sisältyy myös pienimuotoinen erikoisnäyttely, joka on osa Heinolassa 27. joulukuuta 2024 vietettävää Keljan taistelun muistojuhlaa. Talvisodan taistelu käytiin Sakkolan pitäjän Keljan kylässä Karjalankannaksella 25.–27. joulukuuta 1939.
Maineikas Erillinen pataljoona 6 pakotti tuolloin huomattavasti suuremman vihollisjoukon peräytymään Vuoksen taakse. Keljassa kunnostautui muun muassa valkjärveläissyntyinen sotamies Viljam Pylkäs, joka oli kirjailija Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan esikuva.
“Karjalaisuus ei katoa”
Uuden museon perustaja on Käkisalmi-säätiö, joka onnistui vihdoin toteuttamaan vuosikymmeniä haaveillun hankkeen. Paikaksi valikoitui Heinola, koska juuri sinne käkisalmelaisevakoita sodan jälkeen ohjattiin.
“Karjala voi olla viety meiltä lopullisesti, mutta karjalaisuus ei katoa”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Kaikkonen.
“Haluamme kertoa nykysuomalaisille ja erityisesti evakkojen perillisille, mitä kaikkea karjalaisuus oli ennen ja mitä se on nyt.”
Apua museon rakentamiseen on saatu alan ammattilaisilta. Erityisen tärkeä hahmo ja neuvonantaja on ollut valtakunnallisesti tunnettu museo-osaaja, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki.
Käkisalmi-museon esineistön valinnassa Kokki on painottanut historiallisten esineiden merkitystä museovieraille. Esineiden alkuperän tulee tukea museon perusajatusta.
“Valokuvilla, plansseilla ja digiviestinnällä on museoissa oma roolinsa, mutta aitoja esineitä esittämällä voidaan tarjota konkreettinen ajankuva”, Kokki sanoo.
Arvokasta kannustusta museohankkeelle on tullut Etelä-Karjalan museolta, joka on Karjalan eteläisten luovutettujen alueiden vastuumuseo.
“Lisäksi saimme tukea mikkeliläiseltä Sodan ja rauhan keskukselta Muistilta, Lahden museoilta sekä Heinolan kaupunginmuseon johtajalta Riitta Koskiselta”, Kari Kaikkonen kertoo.
Taloudellista tukea museohankkeelle myönsi Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Käkisalmelainen tehdaspatruuna Eino Kolli esitti ajatuksen museon perustamisesta jo 1980-luvulla.
Oivallisen paikan itselleen Käkisalmi-museo nappasi Heinolan keskustan kulttuurikeskittymästä torin kulmalta. Kadun toisella puolella saneerataan parhaillaan kaupungin kirjastoa. Kivenheiton päästä löytyy kaupunginmuseo, ja torin toisella laidalla seisovat taidemuseo ja Heinolan kesäteatteri.
Näyttelyn yhteyteen on toteutettu myös museokahvila Käki, jonne mahtuu yhtä aikaa kolmisenkymmentä kahvittelijaa. Käkipuodissa myytäviä Käkisalmi-aiheisia kirjoja, kortteja, koruja ja muita taide- ja käyttöesineitä saa myös puodin verkkokaupasta.
Museon Käenpesä-huone toimii varattavana kokoustilana.
Presidentinkin juuret johtavat “omenankukkien kaupunkiin”
Käkisalmi mainitaan historiankirjoissa ensimmäisen kerran 1200-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla paikalle kohosi kivilinna, joka yhä kuuluu Käkisalmen tärkeimpiin nähtävyyksiin. Suomalaisajan “omenankukkien kaupunki” muistetaan muun muassa suurmarkkinoistaan.
Ennen teollistumistaan Käkisalmi tunnettiin ennen muuta koulu- ja varuskuntakaupunkina. Suuri työllistäjä oli vuonna 1931 aloittanut Waldhofin sellutehdas.
Talvisodan (1939–1940) kynnyksellä Käkisalmen asukasluku oli reilut 5 000 henkeä, kaupunkia ympäröineen Käkisalmen maalaiskunnan saman verran. Joukkoon kuului esimerkiksi sittemmin jääkiekkovaikuttajaksi noussut Göran Stubb, joka syntyi Käkisalmessa vuonna 1935. Käkisalmelaisia on myös Ilmavoimien entinen komentaja Rauno Meriö (s. 1933).
Molemmat kertovat Käkisalmen-muistoistaan vuonna 2008 ilmestyneessä Yle Areenan dokumenttiohjelmassa, jossa seurataan myös Göran Stubbin ja hänen poikansa, nykyisen tasavallan presidentin Alexander Stubbin vierailua isän entisille kotikonnuille.
Päivi Ikonen