Keskustellessani kerran kollegani kanssa jutustelu siirtyi kotikaupunkiini Naantaliin ja sen tarinoihin. Kollegani kertoi haluavansa muuttaa tulevaisuudessa Naantaliin ja fiilistelevänsä ajatuksella, että voisi kesäpäivänä kävellä torille kahville tuttuja tervehtien. Vastasin hänelle, että tuollainen pienen kaupungin idylli oli voimissaan 1970 ja -80-luvuilla.
Jäin miettimään, että miten idyllin voisi tuoda parhaiten esille sen ajan kuvin ja sanoin. Vanhat väripostikortit. Siinäpä vastaus!
Mistä voisin tarinani aloittaa? Kortteja on kertynyt vino pino, ja hyviä vaihtoehtoja on useita. Ehkä paras on aloittaa siitä paikasta, joka on se kuvatuin Naantalissa, eli vanhan kaupungin venesatama.
Jäätelöllä kavereitten kanssa
Vanhojen puutalojen idylli on aina mukaansatempaava. Osassa taloista on vielä vanhat värit. Tässä on se ympäristö, jossa tavattiin kavereita, vietettiin aikaa ja nautittiin kuvassa keskellä näkyvästä pienestä puukioskista ostetusta jäätelöstä.
Kävin kesällä 2020 Etelä-Ranskassa Välimeren rannalla sijaitsevassa pienessä Cassis-nimisessä kaupungissa. Kun kuljin siellä, tuli heti mieleen tämä kuva Naantalista. Aivan identtiset paikat. Ajatonta. Kortti on vuodelta 1982.
Koko päivä uimarannalla
Seuraavassa kuvassa kiteytyy kaikki iloisuus, nuoruus ja huolettomuus: Nunnalahden uimaranta, joka sijaitsee luostarikirkon toisella puolella. Upea paikka!
Onneksi kuvassa puiden siimeksessä oleva kioski on säilytetty – ah, kuinkahan monta Fanta-limonadia siitä on ostettu. Lähes joka aamu uimarannan valvoja kävi mittaamassa veden lämpötilan ja raapusti sen liitutauluun, joka komeili pukuhuonerakennuksen seinässä. Jos ei ollut kesätöissä kouluaikana missään, niin täällä tuli vietettyä yleensä koko päivä. Kuva vuodelta 1984.
Satamassa ihmeteltiin turisteja
Oikealla alakulmassa näkyvään satamaan saapuivat lomalaiset Ruotsin Kapellskäristä, ja toisaalta Naantalin sataman kautta mentiin myös toiseen suuntaan.
Satama oli minulle tuttu paikka, asuin siinä lähistöllä vuosina 1975-80. Monet kerrat ajankuluksi keksittiin mennä ihmettelemään autojonoja, jotka odottivat lauttaan pääsyä. Terminaalissa istuttiin ja kummasteltiin ihmisten paljoutta.
Kuvassa on myös Kultaranta, luostarikirkko, leirintäalueen tunnelmaa sekä kuva Ukko-Pekan sillalta, jossa on vielä ympyränmuotoinen ravintolarakennus. Ei varmasti ole liioiteltua sanoa, että se oli varmasti yksi Suomen hienoimpia kahviloita. Mikä paikka!
Leirintäalueen kuvasta heijastuu myös kesän lämpö. Tuollaista perhematkailuahan se oli silloin. Oranssit teltat saa hymyn kasvoille. Kortti on vuodelta 1977.
Aikaa ennen kylpylää
Nykyisen Naantalin kylpylän paikalla oli Kultainen Aurinko -niminen motelli, jossa oli myös ravintola nimeltään Kalle Tappinen jossain vaiheessa. Muistan hyvin paikan. Ajatus siirtyy siihen, kun liikkeellä alkoi olla juttua, että paikalle tulee kylpylä. Se herätti ihmetystä. Kylpylä, kyllä vain.
Kortin ylimmäinen kuva on upea, kuvastaa hyvin jotenkin saaristolaisuutta, rauhallisuutta, joka vallitsi tuolloin noin 7 000 ihmisen asuttamassa Naantalissa. Kortti vuodelta 1970.
Luostarikirkon suojissa
Klassinen kortti ja kuva Naantalin vierasvenesatamasta, luostarikirkosta ja ravintoloista. Tämä tunnelma on säilynyt mielestäni jokseenkin hyvin tähän päivään asti. Merisali-ravintola oikealla on paikallaan saman värisenäkin kuin tässä kortissa, joka on vuodelta 1985.
Koulutie Kuparivuorelle
Satamakuvasta näkyy teollista Naantalia, koska sitähän sataman suunnassa oli ja on edelleen. Kuvan oikeassa reunassa kulkee Satamatie, joka tuli tutuksi 70-luvulla. Koulutie kulki sitä kautta Kuparivuoren ala-asteelle.
Ilmakuvassa etualalla sijaitsee Kuparivuoren ala-aste.
Kuparivuoren metsikössä on urheilukenttä. Siellä oli talvisin luistelukenttä ja urheilutalo, jossa sai harrastaa eri liikunta-aktiviteetteja. Nuorisolle siellä pidettiin diskoiltoja. Kortit sijoittuvat 70-luvulle.
Näin välitin teille tunnelmia 1970 ja -80-lukujen Naantalista. Se oli juuri sellaista kuin kollegani haaveissa.
Tarina: Risto Kellokumpu
Vanhojen postikorttien kuvat Risto Kellokummun arkistosta.
Millainen tarina kotimaanmatkailusta sinulla on mielessäsi? Lähetä tarinasi osoitteeseen toimitus@matkailulehti.fi. Valitsemme julkaistavat tarinat ja palkitsemme ne Matkailulehden näytenumerolla. Tarina voidaan julkaista Matkailulehden painetussa lehdessä ja sähköisissä kanavissa. Kysythän aina luvan julkaisuun jutussa ja kuvissa esiintyviltä henkilöiltä.