Elämyksellinen Van Gogh Alive -näyttely on kiertänyt maailmalla jo toistasataa kaupunkia, joissa sen on nähnyt yli 9 miljoonaa ihmistä. Suosion ymmärtää, kun pääsee kokemaan maailman ehkä tunnetuimman taiteilijan teoksia ja elämää esittelevän kokonaisuuden omin aistein.
Vappu Ikonen
26.6.2025 Toimittaja on epäkiitollisen tehtävän edessä, kun yrittää kuvata jotakin, mitä ei oikeastaan voi sanoin kuvailla.
Tampere-talo on tehnyt kulttuuriteon tuodessaan Van Gogh Alive -näyttelyn nyt myös suomalaisten ulottuville. Se on kuitenkin parasta nähdä ja kokea itse.
Immersiiviseksi kutsuttu taiteen, musiikin ja teknologian yhdistelmä tarjoaa sen, mitä lupaa: kävijä uppoaa syvälle kokemuksen sisään.
Sisäänkäynti näyttelyyn käy Vincent van Goghin (1853–1890) töitä esittelevän pop up -puodin kautta. Taiteilijan tunnetuimmat auringonkukat, mantelipuun oksat ja tähtitaivaat on ikuistettu muun muassa astioihin, asusteisiin ja kirjoihin.
Puotiin pääsee myös ilman näyttelylippua.
Kun siirrytään eteenpäin, vastassa on hollantilaismestarin elämästä kertovia infotauluja ja yksi näyttelyn vetonauloista, kolmiulotteinen toteutus hänen kuuluisasta makuuhuoneestaan.
Varsinaiseen näyttelysaliin kuljetaan pitkin satojen aitojen auringonkukkien koristamaa väylää. Paksujen tummien verhojen takaa avautuu suuri näyttelytila, jossa soi 1800-luvun musiikki.
Van Goghin teokset ja niiden yksityiskohdat tanssivat seinillä ja lattialla.
Kävijä voi kuljeskella maalausten keskellä, istahtaa hetkeksi tai heittäytyä rennosti pitkälleen säkkituolille nauttimaan henkeäsalpaavasta, yli 3 000 kuvaa käsittävästä ilotulituksesta.
Noin kolmen vartin mittainen kuvashow on väljän kronologinen. Mukana on muun muassa sitaatteja, jotka on poimittu Vincentin kirjeistä Theo-veljelle. Ne kertovat kamppailusta epävarmuudessa, vaikka taiteilija on toisaalta vakuuttunut oman tuotantonsa merkittävyydestä.
”En voi muuttaa sitä tosiasiaa, etteivät maalaukseni myy. Mutta koittaa aika, jolloin ihmiset tunnistavat, että ne ovat arvokkaampia kuin maalit, joita käytin niiden maalaamiseen.”
Tampere-talossa lajissaan ensimmäinen
Näyttelyn alkuperäinen tuottaja Bruce Peterson Grande Experiencestä korostaa, kuinka tärkeää on tehdä taidetta saavutettavaksi suurelle yleisölle.
”Mikään ei toki voita alkuperäisen taideteoksen näkemistä omin silmin”, Peterson myöntää kirjoituksessaan.
”Opetus tarvitsee kuitenkin tuekseen osallistumista, ja osallistuminen vaatii vuorostaan viihdyttävyyttä. Toivon mukaan vierailijamme oppivat samalla myös lisää taiteilijasta ja pyrkivät myöhemmin etsimään käsiinsä alkuperäiset teokset.”
Suomalainen tuottaja Antti Oksa kuulostaa avajaisissa onnellisen helpottuneelta.
Niin hän kuin muutama muukin Tampere-talon henkilökuntaan kuuluva oli törmännyt van Gogh -elämykseen Baselissa tai muualla Euroopassa.
”Kesänäyttelystämme oli jo tullut pienimuotoinen ilmiö, mutta totesimme, ettei meillä ole aiemmin ollut immersiivistä näyttelyä”, Oksa muistelee.
Nyt, parin vuoden urakoinnin jälkeen vihdoin on. Museonäyttelyksi van Gogh on ainakin yhdellä tapaa erikoinen.
”Missään ei lue, että älä koske. Päin vastoin, aitoja auringonkukkia saa kosketella ja haistella ja van Goghin maalauksesta tutun makuuhuoneen sängylle voi vaikka oikaista pitkälleen.”
”Ole tietoinen tähdistä ja äärettömyydestä korkeuksissa. Silloin elämä tuntuu melkein taianomaiselta.”
Tampere-talon aiemmista kesänäyttelyistä yleisön ylivoimainen suosikki on ollut dinosauruksista kertonut kokonaisuus.
”Uskon, ettei tämänvuotinen van Gogh jää paljon jälkeen sen katsojalukemista. Tämä on sekä maailmanluokan taide-elämys että koko perheelle sopiva kesätapahtuma.”
Tutut maalaukset, uudenlainen toteutus
Jo avajaisista voi bongata myös nuoria kävijöitä. 15-vuotias Ansa Yli-Hemminki aloittaa syksyllä opintonsa kuvataidepainotteisessa tamperelaislukiossa. Taidetta harrastava teini on syvästi vaikuttunut.
”Unelmoin maalaamisesta ja sitten maalaan unelmani.”
Hän näki näyttelyn ensi kertaa pari vuotta sitten Brightonissa mutta halusi ehdottomasti kokea sen vielä uudestaan.
”Kuvat ovat muutenkin tuttuja, sillä olen katsellut niitä koko elämäni. Van Goghissa kiinnostaa myös hänen surullinen tarinansa ja se, miten mielenterveyden haasteet ovat vaikuttaneet hänen töihinsä”, Yli-Hemminki kertoo.
”Van Goghin teokset on maalattu niin paksusti, että ne ovat melkein kolmiulotteisia. Se näkyy myös huipputason elokuvatekniikalla toteutetussa näyttelyssä. Kun kuvat liikkuvat, tähtitaivas herää eloon.”
”Ole tietoinen tähdistä ja äärettömyydestä korkeuksissa. Silloin elämä tuntuu melkein taianomaiselta.”
Erityisesti van Goghin muotokuvat ja omakuvat saavat nuoren harrastajataiteilijan innostumaan.
”Oletko huomannut, kuinka muotokuvat ovat kylmäsävyisiä, toisin kuin van Goghin muut työt? Normaalistihan kasvokuvat tehdään lämpimin värein. Maalaan itse vesiväreillä ja olen jo pari vuotta yrittänyt saada aikaan samoja kylmiä sävyjä.”
Urheilulliset kaverukset Armas Yli-Hemminki ja Rudi Mattila ovat vähäsanaisempia mutta tyytyväisiä hekin. 10-vuotiaat pojat täydentävät toistensa lauseita.
”Taulut ovat tosi hyviä ja näyttävät tutuilta, vaikka emme tiedä, mistä”, kaksikko kertoo.
”Parasta on värikkyys. Kiva, kun täällä pääsee vapaasti liikkumaan ja makoilemaan. Tämä on ehdottomasti käymisen arvoinen näyttely myös lapsille!”
Van Gogh Alive Tampere-talossa
Näyttely on avoinna 25.6. –17.8.2025 ti–pe 10–18, la–su 10–17.
Liput kannattaa ostaa etukäteen, jos haluaa varmistaa sisäänpääsynsä. Avoimen päivän lippu maksaa 24 euroa ja tietyn päivän lippu 22 euroa, perhelippu vastaavasti 65 tai 70 euroa.
Lasten, opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten liput alehintaan, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi.
Vincent van Gogh – lyhyt mutta täysi elämä
Vain 37-vuotiaana kuollut Vincent van Gogh myi elinaikanaan ainoastaan yhden taulun, mutta nykyään hänen teoksistaan maksetaan kymmeniä miljoonia.
Vincent van Gogh syntyi Hollannissa vuonna 1853. Nuoruudessaan hän kokeili monia ammatteja mutta päätyi lopulta Theo-veljen suosituksesta kokeilemaan maalaustaidetta. Taidekauppiaana toiminut Theo toimi koko ikänsä Vincentin lähimpänä tukijana ja mesenaattina.
Taiteilijauransa alussa van Gogh maalasi tummasävyisiä, hollantilaista maalaiselämää kuvaavia teoksia, kunnes siirtyi elämänsä loppuajaksi Etelä-Ranskan Arlesiin.
Siellä aihepiiri laajeni ja väripaletti kirkastui. Häikäisevän värikylläinen huippukauden tuotanto käsittää satoja maalauksia, jotka syntyivät räjähdyksenomaisen luomisvoiman purkauksena vain parissa vuodessa.
”Vaikka olen usein vajonnut synkkyyteen, on sisälläni yhä rauhaa, puhdasta harmoniaa ja musiikkia.”
Samaan aikaan taiteilija kärsi vakavista mielenterveyden ongelmista, joiden on myöhemmin arveltu liittyneen niin epilepsiaan, alkoholismiin, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön kuin skitsofreniaan.
Van Goghin lyhyt elämä päättyi oman käden kautta vuonna 1890.
”Jonain päivänä kuolema vie meidät toiselle tähdelle.”