Turun uusi musiikkitalo Fuuga tekee vaikutuksen jo ulkoa, mutta nähtävää riittää myös sisällä. Aurajoen rannalle kohonnut rakennus kutsuu tutustumaan arkkitehtuuriin, taiteeseen ja jokimaisemiin. Vierailu on elämys ilman konserttilippuakin.
Vappu Ikonen
12.11.2026 On se komea.
Musiikkitalo Fuuga kohoaa marraskuun kirkkaassa auringonpaisteessa ylväänä Aurajoen rannalla. Se täydentää Turun uutta kulttuurirantaa, johon kuuluvat myös kaupunginteatteri ja vastikään remontoitu WAM-taidemuseo.
Kulttuuriranta on osa jatkuvasti kehittyvää kulttuurin jokirantaa, joka ulottuu historiallisesta Vanhastakaupungista merelliseen Linnanniemeen.
Fuuga on siis saanut arvoisensa paikan. Mutta miltä uusi musiikkitalo näyttää ja tuntuu lähempää katsottuna?
Fuugaan pääsee tutustumaan ilman konserttilippuakin
Lokakuun lopulla avatun Fuugan avajaisfestivaaleja vietetään 22. marraskuuta asti. Ohjelmassa on sekä maksullisia että maksuttomia tapahtumia.
Ajantasainen tarjonta ja lipputilanne kannattaa tarkistaa musiikkitalon verkkosivuilta, sillä avajaiskonsertit – joissa esiintyy muun muassa Karita Mattila – ovat jo loppuunmyytyjä, kuten melkoinen osa muustakin avajaisohjelmistosta.
Onneksi Fuugaan pääsee tutustumaan myös ilman konserttilippua.
Avajaisfestivaalien aikana taloon voi tutustua omatoimisesti tai maksuttomalla opastuskierroksella. Kierroksille kannattaa varata paikka etukäteen, sillä turkulaiset ovat totisesti ottaneet uuden musiikkitalonsa omakseen.
Oppaamme kertoi, että ensimmäisen viikon sunnuntaina järjestettiin peräti 33 opastuskierrosta, joille osallistui yhteensä tuhatkunta henkeä.
Avajaisfestivaalien jälkeenkin Fuugaan voi poiketa ilman konserttilippua. Katutasossa palvelee Frida-ravintola, kuudennessa kerroksessa Fino-viinibaari ja viidennessä kerroksessa kattoterassi. Näihin kuljetaan WAM-taidemuseon puoleisesta sisäänkäynnistä.
Maksullisia, tunnin mittaisia tutustumiskierroksia järjestetään 23. marraskuuta alkaen.
Komeaa arkkitehtuuria joka suunnasta
Fuuga näyttää hyvältä ihan joka puolelta.
Tämän totesimme kierrettyämme talon ensin ulkopuolelta, osittain siksi, että etsimme sisäänkäyntiä. Jokaisen kulman ja kaarteen jälkeen avautui uusi, komea ja särmikäs näkymä.
Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Tuomas Silvennoinen PES-Arkkitehdeista. Fuuga on toteutettu allianssimallilla, jossa eri osapuolet ovat tehneet tiivistä yhteistyötä suunnittelusta rakentamiseen.
Sisäänkäynnin edessä seisoo maamerkkinä jo aiemmin jokirannassa sijainnut Terho Sakin Soihtu-veistos. Siihen on jossain vaiheessa toivottavasti tulossa vesikin.
Ensimmäisen kerroksen katolla puolestaan pyörii Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen Ensemble-veistos, jonka innoituksena ovat olleet Aurajoen veden heijastukset.
Talon sisällä huomio kiinnittyy päälämpiön suureen Kaiut-teokseen. Se on osa Johanna Suonpään kolmiosaista veistokokonaisuutta, jonka muut osat, Soiva sydän ja Legato, sijaitsevat muusikoiden lämpiössä.
Hauska yksityiskohta löytyy sisäseinien erivärisistä keramiikkapaneeleista. Arkkitehti ei määrännyt niiden järjestystä, vaan jätti sommittelun rakentajien visuaalisen silmän varaan.
Rakennustyöläiset ovat tehneet hyvää työtä.
Maistuva lounas, komeat jokimaisemat
Testasimme myös Frida-ravintolan lounaan.
Sisään mahtuivat vain pöytävarauksen tehneet, sillä ravintola on osoittautunut yhtä suosituksi kuin opastuskierrokset.
Fridan sisustus on pohjoismaisen vaalea, ja suurista ikkunoista avautuvat näkymät Aurajoelle. Lohikeiton ja paistettujen silakoiden hinta-laatusuhde oli ällistyttävän hyvä.
Hyvä ruoka, kaunis ympäristö ja jokimaisema – eipä lounasvierailulta paljon enempää osaa vaatia.
Turku on ottanut Fuugan omakseen
Etenkin yksi asia jäi vierailusta mieleen: kaikki kohtaamamme työntekijät olivat silminnähden ylpeitä Fuugasta.
Isokokoiset turvamiehet neuvoivat hyväntuulisesti ja oma-aloitteisesti oikeita kulkureittejä. Opas säteili rauhallista itsevarmuutta esitellessään tiloja.
”Ei tänne tietenkään pääse ilman pöytävarausta. Kaikkihan tänne haluavat”, totesi puolestaan Fridan tarjoilija.
Ja miksi eivät haluaisi?
Fuugaan kannattaa tulla kuuntelemaan musiikkia, mutta talo on tutustumisen arvoinen ilman yhtäkään säveltäkin.
Onnea, Turku!