Tekijä: Päivi Ikonen

Suomen maatalousmuseo Sarassa tänä kesänä vierailevat pääsevät tutustumaan muun muassa jäätelön historiaan. 25.7.2026      Suomalaiset ovat Euroopan innokkaimpia jäätelön kuluttajia. Meillä nautitaan viileää herkkua peräti 14 litraa asukasta kohti vuodessa. Enempään ei juuri pystytä maailmallakaan. Vain Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa myydään jätskiä enemmän kuin Suomessa. Miten ihmeessä kylmässä pohjolassa asuvasta kansastamme on tullut niin intohimoisia jäätelön ystäviä? Se paljastuu loimaalaisen Maatalousmuseo Saran näyttelyssä Suu tötterölle! Lipaisu jäätelön historiaa, joka kurkistaa jäätelön menneisyyteen ja nykyisyyteen myös maailmanlaajuisesti. Näyttely on rakennettu koko perhettä kiinnostavaksi. ”Ruokakulttuurissamme on paljon itsestäänselvyytenä pidettyjä asioita, jotka osoittautuvat lähemmin tarkasteltuna paljon luultua jännittävämmiksi”, sanoo Saran näyttelyamanuenssi Maileena Vaajoensuu. ”Halusimme…

Lue lisää

Suomineidon päälaki tuntuu etelästä saapuvalle lähes toiselta maalta, niin eksoottinen on kesäinen yötön yö tunturimaisemassa. Mia Lääti 22.7.2026      Kun avaa auton oven, paikalle lehahtaa pari toiveikasta hyttystä. Kesäkuun alussa eivät ötökkäparvet kuitenkaan syö hengiltä. Talvitakkiakaan ei tarvita. Uudeltamaalta Lappiin ajettaessa lämpötila muuttui vain muutaman asteen verran, Utsjoen voitoksi. Koko vierailumme ajan aurinko paistoi täydeltä taivaalta, siinä missä kotona satoi vettä. Oli hauskaa potkia viimeisiä lumikinoksia t-paidassa. Yölläkään ei lukulamppua tarvittu, sen kun raotti pimennysverhoa, ja aurinko loimotti taivaalla yhä. Eihän se yöllä laskekaan katsettaan upeasta Tenojoesta, vaan möllöttää sitkeästi taivaalla toukokuun puolivälistä aina heinäkuun loppuun asti. Vaikka kesä on valoisa…

Lue lisää

Porilainen Rosenlew-museo keskittyy Mäntyluodon tehtaiden öljynporauslauttoihin ja tamperelainen Emil Aaltosen museo Lokomon sukellusveneisiin. 20.7.2026          Kahta näyttelyä yhdistää Rauma-Repola oy, joka omisti sekä öljynporauslauttoja maailman merille valmistaneet Mäntyluodon tehtaat Porissa että Lokomon konepajan Tampereella. Rauma-Repolan monipuolinen meriosaaminen edusti 1970–2000-luvuilla maailman kärkeä. Porissa syntyi öljynporauslauttojen lisäksi laivojen runkoja ja erikoisaluksia. Porauslauttojen kysyntää vauhdittivat etenkin 1970-luvun öljykriisi ja Pohjanmeren öljybuumi. Lokomon konepaja taas toteutti 1980-luvulla huippusalaisen hankkeen, joka poiki kaksi ainutlaatuista syvänmeren tutkimussukelluspalloa. Pioneerit itse ääneen Jättimäisiä rakenteita tuottanut Mäntyluodon tehdas oli mahtavimmillaan 1980-luvun alkupuolella. Tuolloin tehdas työllisti yli 1 500 henkeä ja saman verran alihankkijoiden palveluksessa ollutta väkeä.…

Lue lisää

Somero tuo mieleen kumpuilevat maisemat, Rauli Badding Somerjoen ja Unto Monosen. Ystävysten road tripillä vastaan tuli myös persoonallisia yrittäjiä, herkullisia makuja, tasokasta kulttuuria ja upeaa luontoa. Vappu Ikonen 15.7.2026    Onko Somero syrjässä vai keskellä? Vietimme ystäväni Seijan kanssa viikonlopun varsinaissuomalaisten peltojen ja notkojen keskellä etsimässä vastausta. Hyppään repsikan paikalle, kun Seija asettuu ratin taakse ja ottaa suunnaksi Hämeen Härkätien. Valitsen soittolistalta Rauli Badding Somerjoen klassikon Bussi Somerolle. ”Bussi Somerolle ei voi ajaa ojaan, sillä kotiin siinä tulossa mä oon. Ja kun painan pääni tuttuun selkänojaan, olen rakastunut vanhaan Someroon.” Yhteinen toiminta kantaa Jo parissa päivässä käy selväksi, ettei Someron suurin…

Lue lisää

Urpolan Kartanossa Humppilassa voi yöpyä hirsimökissä, rentoutua seitsemässä saunassa ja herätä yli satavuotiaan kartanopuiston rauhaan. Vappu Ikonen 14.7.2026     Herään linnunlauluun. Hirsimökin ikkunasta avautuu näkymä vehreään kartanopuistoon, jossa kaksi pupunpoikasta mutustaa rauhassa aamukastetta. Hetkeä myöhemmin lehtometsän reunasta kurkistaa peura. Tätä idylliä ei tarvitse lähteä etsimään pitkien taivalten taakse. Se löytyy Humppilasta. Urpolan Kartano sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja runsaan tunnin päässä Tampereelta ja Turusta. Saapuminen ja lähialueilla liikkuminen onnistuu helpoimmin omalla autolla. Etenkin upea puisto tekee vierailijaan vaikutuksen. Yli satavuotiaiden puiden katveessa kulkiessa on helppo unohtaa arki. Mukava mökki, kiireetön aamiainen Yrittäjät Leena ja…

Lue lisää

Käsivarren tuntureilta löytyy patikointireittejä moneksi päiväksi. Kilpisjärvi on mainio tukikohta ja yöpymispaikka, jos haluaa tehdä päiväretkiä ilman raskasta vaellusvarustusta. Meri Nykänen 14.7.2026       Tänne ei eksy sattumalta. Käsivarren peukalossa sijaitsevalle Kilpisjärvelle kertyy ajomatkaa Helsingistä noin 1 200 kilometriä ja Rovaniemeltäkin vielä noin 430 kilometriä. Maisema alkaa muuttua jo hyvissä ajoin ennen määränpäätä. Tiheä metsä katoaa, ja tilalle tulevat tunturikoivikot ja kumpuilevat rinteet. Kun jylhä, yli tuhat metriä korkea Saana kohoaa maisemassa tien vieressä, tietää olevansa perillä. Saana on Kilpisjärven maamerkki ja maisemaa hallitseva jättiläinen. Se kuuluu niin sanottuihin suurtuntureihin, jotka ovat osa Skandien vuoristoa. Kesäkuussakin tuntureilla näkyy vielä lumilaikkuja. Täällä tuntee…

Lue lisää

Ensimmäisellä Ahvenanmaan reissullani viisivuotiaana eksyin laivalla perheestäni ja jouduin aikamoiseen paniikkiin, mutta kaunis saarivaltakunta hälvensi ikävän kokemuksen. Sen jälkeen olen aina palannut sinne mielelläni, tänä kesänä makumatkalle. Seija Kivelä 13.7.2026        Makuseikkailu alkaa saman tien, kun laiva starttaa Turusta. Tarjolla on heti yllin kyllin silmänruokaa. Viking Gloryn premiumhytti on niin mukava, että merelle antavien isojen ikkunoiden ääressä voisi viipyä pitkään. Vaikka Tukholmaan asti ja takaisin, ja jäädä Maarianhaminaan vasta paluumatkalla. Onneksi Gloryssa ja sen sisaraluksessa Gracessa on ikkunoita kaikkialla. Paitsi hyteissä myös ravintoloissa, kahviloissa, käytävillä ja kannella on mahdollisuus istahtaa ihastelemaan maailman kauneimpia saaristonäkymiä. Upeat maisemat näkyvät jopa spa-osaston tiloista, saunasta,…

Lue lisää

Matkailulehden huvipuistotestaaja Leevi Lavikainen, 11, on tänä kesänä koeajanut sekä Suomen vanhimman vuoristoradan Linnanmäellä että uusimmat radat Rukalla, Särkänniemessä ja Tykkimäellä. Leevi Lavikainen 13.7.2026        Helsingin Linnanmäen vuoristorata on Suomen vanhin. Se avattiin vuonna 1951 ja tänä vuonna vietetään sen 75-vuotisjuhlia. Vuoristoradan syntymäpäivä on 13. heinäkuuta. Linnanmäki valmisti itse vuoristoradan Valdemar Lebeckin piirustuksen mukaan. Juhlien kunniaksi vuoristoradan alueelle on avattu terassi, jolta on hienot näkymät radalle. Terassilla voi syödä ja nauttia tunnelmasta. Muista kirjoittaa nimesi terassin vieraskirjaan! Vuoristoradan jonotusalue oli suuri yllätys minulle. Se on melkein kokonaan uudistettu. Se suorastaan veti minut vuoristoradan historian läpi. Siellä on julisteita, lehtileikkeitä, kuvia ja…

Lue lisää

Merellinen ravintolakierros Helsingin edustalla jatkuu. Matkan varrella harrastetaan saarihyppelyä, ihaillaan rantamaisemia ja nautitaan yksi kesän parhaista parsa-annoksista. Vappu Ikonen 10.7.2026         Lyhyen lauttamatkan päässä pääkaupungin keskustasta odottavat saunat, uimarannat, rantapolut ja ainutlaatuiset ravintolat. Matkailulehti testasi kolme upeaa retkikohdetta, joissa voi viettää muutaman virkistävän tunnin tai kokonaisen päivän. Lonna tarjoaa modernia gurmeeta historiallisessa miljöössä, Liuskaluoto ja Uunisaaret saarihyppelyä liuskapizzan voimalla ja Pihlajasaari muhkean saaristolautasen. Juttusarjan ensimmäisessä osassa esittelyssä olivat Ravintola Saari Sirpalesaaressa, Iisi Bistro Vallisaaressa ja ravintola NJK Valkosaaressa: Merellisiä makuja Helsingin edustalla – näihin saariravintoloihin pääsee ilman omaa venettä Historiallinen Lonna yhdistää saunomisen ja saaristoaterian Lonnan saari Katajanokan…

Lue lisää

Iisalmessa Kirkkopuiston reunalla sijaitseva hotelli Golden Dome yllättää. Freskojen ja lasimaalausten yltäkylläinen bysanttilainen värimaailma tekee majapaikasta myös matkailunähtävyyden. Helena Raunio 6.7.2026          Vietin yhden yön Golden Domessa enkä voinut kuin hämmästellä rakennusta: olinko tullut kirkkoon vai hotelliin? Boutique-hotellin nettisivujen perusteella osasin jo arvata jotakin, ja sisään astuttuani hotellin tilat yllättivät positiivisesti. Kiinteistön on alun perin rakennuttanut Iisalmen ortodoksinen seurakunta ortodoksisen kulttuurin evakkokeskukseksi vuonna 1989. Sittemmin se on päätynyt yksityisomistukseen ja hotelliksi. Majoitusliikkeelle sijainti on erittäin hyvä, sillä juna-asemalle on vain 350 metriä ja keskustaan 450 metriä. Rakennuksen vieressä seisoo kaupungin nykyinen ortodoksinen kirkko, jonka kiehtovan historian hotellin omistaja Jarmo Heiskanen osaa…

Lue lisää