Jyväskyläläinen Kissanviikset on pitänyt sekä oman kaupungin asukkaat että muualta tulevat ruokavieraat kylläisinä ja tyytyväisinä jo vuodesta 1963. Vappu Ikonen 3.8.2026 Jyväskylä oli 1960-luvulla svengaava paikka. Vuonna 1956 perustettu Pohjoismaiden vanhin kaupunkitapahtuma Jyväskylän kesä kokosi yhteen ajan taiteilijat ja intellektuellit. Alun perin musiikkipainotteinen tilaisuus laajeni yhteiskunnallisia aiheita käsitteleväksi festivaaliksi. Opettajankoulutusseminaarinsa ansiosta Jyväskylä oli lähes sata vuotta tunnettu myös nuorisokaupunkina, ja 1960-luvun nuoriso tuppasi olemaan radikaalia. Tähän henkiseen maastoon perustettiin vuonna 1963 bistrohenkinen ravintola Kissanviikset. Alkuvuosina paikassa sai erinomaisten aterioiden lisäksi nauttia jazzmusiikista. Musiikki-illat jäivät, mutta maine ruokaravintolana kasvoi. Perustaja Sirkka Parviainen myi ravintolansa 1980-luvun lopulla, mutta muutaman vuoden jälkeen henkilökunta…
Tekijä: Päivi Ikonen
Tunnelmallinen hotelli Alma ja sen tasokas ravintola ovat jo lähes yksinään Seinäjoen-matkan arvoiset. Samalla reissulla kannattaa toki katsastaa myös Alvar Aallon kaupunkiin suunnittelema uljas kulttuurikeskus. Vappu Ikonen 31.7.2026 Hotelli Alma seisoo keskellä kylää Seinäjoen matkakeskuksen vieressä. Kun löytää rautatieaseman, on jo melkein perillä. Alma aloitti 20 vuotta sitten vanhassa rautatieläisten talossa aseman kupeessa. Vuosien mittaan laajentuneeseen majoituskokonaisuuteen kuuluu nykyään neljä erityylistä rakennusta samassa pihapiirissä. Hotellin vastaanotto palvelee päärakennuksessa, keltaisessa jugendpytingissä, jossa on myös parikymmentä viehättävän yksilöllistä huonetta: seitsemän kahden hengen huonetta, 11 yhden hengen huonetta ja kaksi sviittiä. Pollarin talo, perinteisen komea pohjalainen hirsirakennus, on tuotu Seinäjoelle yli sata…
Pohjoismaiden suurin hiphop-festivaali Blockfest soi elokuussa Tampereen Ratinassa. Lavalle nousee kotimaisten kärkinimien lisäksi joukko supertähtiä maailmalta. 30.7.2026 Tampereella 21.–22.8.2026 järjestettävä Blockfest ammentaa tällä kertaa inspiraatiota vuodesta 2016, jolloin moderni trap ja uuden aallon rap nousivat globaaliksi ilmiöksi. Vuosikymmenen takaista murroskautta ja sen perintöä edustavat muun muassa yhdysvaltalaiset räppärit Future, Yeat, Tyga, 2hollis ja Rae Sremmurd -duo. Ratinan tapahtumapuiston estradille kipuaa myös suomirapin kärkinimi Turisti, joka tekee Blockfestissä kesän ainoan keikkansa. Luvassa on artistin tähän asti kunnianhimoisin liveshow, joka kantaa nimeä Magic City. Festivaalin kattaukseen kuuluvat myös kotimaisen hiphopin ja urbaanin popin tunnetuimmat tekijät sekä lupaavimmat uudet tulokkaat. Lauteilla nähdään muun…
Moottori-lehti testasi kesällä 1926 Marmon-merkkisen loistobiilin, aikansa parhaan henkilöauton, ajamalla reissun Helsingistä Porvooseen ja takaisin. Vappu Ikonen 28.7.2026 Suomi autoistui 1920-luvulla hyvää vauhtia. Vuonna 1926 henkilöautoja liikkui maamme teillä jo lähes 11 000. Kun mukaan lasketaan myös kuorma-autot, linjurit ja traktorit, moottorilla varustettujen menopelien määrä oli vielä huomattavasti suurempi. Moottoriajoneuvot olivat toki vain varakkaampien kansalaisten ulottuvilla. Hinnan lisäksi niiden yleistymistä rajoittivat kehnot tieolosuhteet. Moottori-lehti tiedosti asian ja tunsi vastuunsa mutta päätti silti tehdä vuonna 1926 kesäisen kenttätestin taittamalla matkan Helsingistä Porvooseen parhaalla saatavilla olleella menopelillä eli amerikkalaisella Marmonilla. ”Jos tahdotte tuntea eron eri autojen välillä, on niitä koeteltava epätasaisillakin teillä, ja…
Suomen maatalousmuseo Sarassa tänä kesänä vierailevat pääsevät tutustumaan muun muassa jäätelön historiaan. 25.7.2026 Suomalaiset ovat Euroopan innokkaimpia jäätelön kuluttajia. Meillä nautitaan viileää herkkua peräti 14 litraa asukasta kohti vuodessa. Enempään ei juuri pystytä maailmallakaan. Vain Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa myydään jätskiä enemmän kuin Suomessa. Miten ihmeessä kylmässä pohjolassa asuvasta kansastamme on tullut niin intohimoisia jäätelön ystäviä? Se paljastuu loimaalaisen Maatalousmuseo Saran näyttelyssä Suu tötterölle! Lipaisu jäätelön historiaa, joka kurkistaa jäätelön menneisyyteen ja nykyisyyteen myös maailmanlaajuisesti. Näyttely on rakennettu koko perhettä kiinnostavaksi. ”Ruokakulttuurissamme on paljon itsestäänselvyytenä pidettyjä asioita, jotka osoittautuvat lähemmin tarkasteltuna paljon luultua jännittävämmiksi”, sanoo Saran näyttelyamanuenssi Maileena Vaajoensuu. ”Halusimme…
Suomineidon päälaki tuntuu etelästä saapuvalle lähes toiselta maalta, niin eksoottinen on kesäinen yötön yö tunturimaisemassa. Mia Lääti 22.7.2026 Kun avaa auton oven, paikalle lehahtaa pari toiveikasta hyttystä. Kesäkuun alussa eivät ötökkäparvet kuitenkaan syö hengiltä. Talvitakkiakaan ei tarvita. Uudeltamaalta Lappiin ajettaessa lämpötila muuttui vain muutaman asteen verran, Utsjoen voitoksi. Koko vierailumme ajan aurinko paistoi täydeltä taivaalta, siinä missä kotona satoi vettä. Oli hauskaa potkia viimeisiä lumikinoksia t-paidassa. Yölläkään ei lukulamppua tarvittu, sen kun raotti pimennysverhoa, ja aurinko loimotti taivaalla yhä. Eihän se yöllä laskekaan katsettaan upeasta Tenojoesta, vaan möllöttää sitkeästi taivaalla toukokuun puolivälistä aina heinäkuun loppuun asti. Vaikka kesä on valoisa…
Porilainen Rosenlew-museo keskittyy Mäntyluodon tehtaiden öljynporauslauttoihin ja tamperelainen Emil Aaltosen museo Lokomon sukellusveneisiin. 20.7.2026 Kahta näyttelyä yhdistää Rauma-Repola oy, joka omisti sekä öljynporauslauttoja maailman merille valmistaneet Mäntyluodon tehtaat Porissa että Lokomon konepajan Tampereella. Rauma-Repolan monipuolinen meriosaaminen edusti 1970–2000-luvuilla maailman kärkeä. Porissa syntyi öljynporauslauttojen lisäksi laivojen runkoja ja erikoisaluksia. Porauslauttojen kysyntää vauhdittivat etenkin 1970-luvun öljykriisi ja Pohjanmeren öljybuumi. Lokomon konepaja taas toteutti 1980-luvulla huippusalaisen hankkeen, joka poiki kaksi ainutlaatuista syvänmeren tutkimussukelluspalloa. Pioneerit itse ääneen Jättimäisiä rakenteita tuottanut Mäntyluodon tehdas oli mahtavimmillaan 1980-luvun alkupuolella. Tuolloin tehdas työllisti yli 1 500 henkeä ja saman verran alihankkijoiden palveluksessa ollutta väkeä.…
Somero tuo mieleen kumpuilevat maisemat, Rauli Badding Somerjoen ja Unto Monosen. Ystävysten road tripillä vastaan tuli myös persoonallisia yrittäjiä, herkullisia makuja, tasokasta kulttuuria ja upeaa luontoa. Vappu Ikonen 15.7.2026 Onko Somero syrjässä vai keskellä? Vietimme ystäväni Seijan kanssa viikonlopun varsinaissuomalaisten peltojen ja notkojen keskellä etsimässä vastausta. Hyppään repsikan paikalle, kun Seija asettuu ratin taakse ja ottaa suunnaksi Hämeen Härkätien. Valitsen soittolistalta Rauli Badding Somerjoen klassikon Bussi Somerolle. ”Bussi Somerolle ei voi ajaa ojaan, sillä kotiin siinä tulossa mä oon. Ja kun painan pääni tuttuun selkänojaan, olen rakastunut vanhaan Someroon.” Yhteinen toiminta kantaa Jo parissa päivässä käy selväksi, ettei Someron suurin…
Urpolan Kartanossa Humppilassa voi yöpyä hirsimökissä, rentoutua seitsemässä saunassa ja herätä yli satavuotiaan kartanopuiston rauhaan. Vappu Ikonen 14.7.2026 Herään linnunlauluun. Hirsimökin ikkunasta avautuu näkymä vehreään kartanopuistoon, jossa kaksi pupunpoikasta mutustaa rauhassa aamukastetta. Hetkeä myöhemmin lehtometsän reunasta kurkistaa peura. Tätä idylliä ei tarvitse lähteä etsimään pitkien taivalten taakse. Se löytyy Humppilasta. Urpolan Kartano sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja runsaan tunnin päässä Tampereelta ja Turusta. Saapuminen ja lähialueilla liikkuminen onnistuu helpoimmin omalla autolla. Etenkin upea puisto tekee vierailijaan vaikutuksen. Yli satavuotiaiden puiden katveessa kulkiessa on helppo unohtaa arki. Mukava mökki, kiireetön aamiainen Yrittäjät Leena ja…
Käsivarren tuntureilta löytyy patikointireittejä moneksi päiväksi. Kilpisjärvi on mainio tukikohta ja yöpymispaikka, jos haluaa tehdä päiväretkiä ilman raskasta vaellusvarustusta. Meri Nykänen 14.7.2026 Tänne ei eksy sattumalta. Käsivarren peukalossa sijaitsevalle Kilpisjärvelle kertyy ajomatkaa Helsingistä noin 1 200 kilometriä ja Rovaniemeltäkin vielä noin 430 kilometriä. Maisema alkaa muuttua jo hyvissä ajoin ennen määränpäätä. Tiheä metsä katoaa, ja tilalle tulevat tunturikoivikot ja kumpuilevat rinteet. Kun jylhä, yli tuhat metriä korkea Saana kohoaa maisemassa tien vieressä, tietää olevansa perillä. Saana on Kilpisjärven maamerkki ja maisemaa hallitseva jättiläinen. Se kuuluu niin sanottuihin suurtuntureihin, jotka ovat osa Skandien vuoristoa. Kesäkuussakin tuntureilla näkyy vielä lumilaikkuja. Täällä tuntee…